Tulevia muutoksia sosiaalityön kentällä VamO –hankkeen työseminaari, Järvenpää 5.4.2017 Anu Muuri, VTT, dosentti, johtava asiantuntija, THL

Tilannearvio sote-uudistuksesta! Umpikujaan ajautumassa olleen nykyhallintorakenteen uudistaminen näyttää tapahtuvan siirtämällä yksi sen ”hyvinvointivaltiollisin” osa eli sosiaalihuolto odotustilalle, jopa unohtaminen? Se vaan saattaa tulla aika kalliiksi 4.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Sosiaalihuollon tieto-ohjauksen kaudet Paikallisen sosiaalihuollon kausi (1945-1970) kuntien vahva itsehallinto järjestää palvelut etuusjärjestelmien kehittäminen, yksilökohtainen huolto Valtiollisesti johdettu hyvinvointipalveluiden rakentamisen kausi (1971-1992) universaalit palvelut Valtava-uudistus (1984) vahva ohjaus Informaatio-ohjauksen kausi (1993-2003) maailman hajautetuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli (1993 uudistus) valtion ohjauksesta luovuttiin ja tilalle tuli informaatio-ohjaus (keskusvirastot lakkautettiin, v.1992 perustettu Stakes) sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset suunnitelmat Lähde: Kananoja et al. 2016 4.10.2017 4.10.2017

Sosiaalihuollon tieto-ohjauksen kaudet Ohjelmajohtamisen kausi (2004-2015) - kansalliset kehittämisohjelmat syrjäyttivät valtakunnallisen tavoite- ja toimintaohjelman - uudistukset kanavoitiin ohjelmien kautta Uuden ohjauskauden kynnyksellä – vaikuttavuusohjauksen aika (2016-) - kunta-valtio suhde muuttuu valtio-maakunta suhteeksi - rahoitus valtiolta - valtion ohjaus vahvistuu - sopimukset ohjaavat palveluntuottajia - valinnanvapauden lisääminen, palvelujen yksillöllistyminen - Kärkihankkeet – vaikuttavat palvelut 4.10.2017 4.10.2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen muutoksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen on ollut tähän asti vahvaan itsehallintoon perustuvien kuntien vastuulla Valtion roolina on ollut perustuslakiin pohjautuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kaikille asuinpaikasta riippumatta Velvoitettaan valtion on toteuttanut ohjaamalla kuntien toimintaa: lainsäädännön avulla, taloudellisilla resursseilla, informaatiolla, tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, ohjelmallisilla tavoitteilla. 4.10.2017 4.10.2017

Mistä Sotessa olikaan kyse?

Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (HE 15/2017) Lain tarkoituksena on (1 §) edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa Lausuntokierros on ohi ja lakiesitys on parhaillaan eduskunnan valiokuntien käsittelyssä.

”Sote- uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti omalle terveyskeskuslääkärille pääsee…” Vai jostain muustakin? 4.10.20173.11.20161 Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 2017

Terveyspalveluiden lisäksi SOtessa on kyse sosiaalipalveluista, jotka on tarkoitettu…. Sinun ikääntyvälle äidillesi, joka tarvitsee kotipalveluja Sinun pojallesi, joka syntyi kehitysvammaisena Sinulle, joka vammauduit auto-onnettomuudessa Sinun naapurillesi, joka hoitaa omaishoitajana vaimoaan Sinun enollesi, jolla on päihdeongelma Sinun puolisollesi, joka käyttää pyörätuolia. Joka viides suomalainen käyttää vuosittain sosiaalipalveluja ja ne koskettavat meitä kaikkia jossain elämänvaiheessa

lainsäädäntöjen uudistaminen 30-luku 50-luku 60-luku 70-luku 80-luku 90-luku 2000-luku 2014: Sosiaalihuoltolaki 2013: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 2007 Lastensuojelulaki 2001: Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2000: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 1997: Laki toimeentulosta 1983: Lastensuojelulaki, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, Päihdehuoltolaki 1982: Sosiaalihuoltolaki 1977: Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1973: Laki lasten päivähoidosta 1961: Laki päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta 1956: Huoltoapulaki 1936: Lastensuojelulaki Sosiaalihuollon lainsäädäntöjen uudistaminen 4.10.2017

Toimintaa on pakko petrata – ja paljon Sote-menojen reaalinen vuosikasvu pakotetaan 2,4 %:sta 0,9 %:iin Vaativa tavoite, kun väestörakenteen muutoksesta johtuva menopaine on 1,0-1,5 % 3.11.2016

220 000 työntekijää siirtyy maakuntiin, heistä noin 200 000 toimii Sote- sektorilla Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka. Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät Siirto koskee n. 220 000 työntekijää KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin

Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (luonnos 31.1.2017) Lakiesityksen tavoitteena on Lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia Nopeuttaa palveluun pääsyä Parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta Lakiesitys on ollut lausuntokierroksella ja sitä korjataan parhaillaan. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhti-toukokuun vaihteessa.

Valinnanvapausmalli pähkinänkuoressa (31.1.2017 esityksen mukaan) Suoran valinnan palvelut Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt (maakunnan yhtiö, yksityinen, järjestö) Perustason palvelut Laajennetun perustason palvelut Maksusetelit (yksittäiset toimenpiteet ja palvelut) Muut kuin suoran valinnan palvelut Maakunnan liikelaitos Perus- ja erityistason toimipisteet Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetointi Asiakas voi valita palvelun tuottajan koko Suomen alueelta

Suoran valinnan palvelut sosiaali- ja terveyskeskuksessa – mitä ne ovat? Perustason palvelut Perustason terveyspalvelut Sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus Suun terveydenhuollon peruspalvelut Laajennetun perustason palvelut - Ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut (erikoissairaanhoito) Tilapäiset ja lyhytaikaiset sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalipalvelut Suun terveydenhuollon palvelut (ei sairaalaolosuhteita vaativaa hoitoa)

1. Suoran valinnan palvelut Asiakkaalla on oikeus valita sosiaali- ja terveyskeskus ja suunhoidon yksikkö tai toimipiste (maakunnan yhtiö, yksityinen, järjestö) Valinta voi kohdistua vain yhteen palveluntuottajaan kerrallaan Suoran valinnan palvelun tuottajan on annettava asiakkaalle maksuseteli, jolla asiakas voi valita jonkun muunkin palvelun tuottajan – asiakkaan näin halutessa Suoran valinnan palvelun tuottajalla säilyy kuitenkin kokonaisvastuu asiakkaan palvelukokonaisuudesta 4.10.2017 Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 2017

2. Muut kuin suoran valinnan palvelut Asiakas saa muut kuin suoran valinnan palvelut maakunnan liikelaitokselta Liikelaitos vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen arvioinnista sekä terveydenhuollon hoito- ja sosiaalihuollon hallintopäätösten teosta Maakunnan on käytettävä asiakasseteleitä varmistaakseen asiakkaiden valinnanvapauden toteutumisen. Asiakas voi setelillä valita jonkun muun palvelun tuottajan – maakunta kuitenkin päättää niistä palveluista, joissa se käyttää asiakasseteleitä. Maakunnalla on velvollisuus ottaa käyttöönsä henkilökohtainen budjetti vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisissa palveluissa (muissa kuin suoran valinnan palveluissa).

Uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisesta (1) Sosiaali- ja terveyspalveluiden vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio Valinnanvapaus ja yhtiöittäminen luo monituottajamallin, jossa peruspalvelut ja erikoissairaanhoito kuuluvat eri palvelun tuottajille - miten hoito- ja palveluketjut toimivat? Vaatii uudenlaisia tiedon ja tiedonkulun malleja, toimintamallien muutoksia ja tietojärjestelmien muutoksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut (SHL, 46 §;THL 8 a §) Tavoitteena samankaltaistaa lainsäädäntöä, jotta integroiminen samoihin organisaatioihin mahdollista Kaikilta osin lainsäädäntöjä ei kuitenkaan ole mahdollista saada täysin yhdenmukaisiksi. Terveydenhuolto on luonteeltaan välitöntä toimintaa, jossa tehdään varsin harvoin (muutoksenhakukelpoisia) hallintopäätöksiä. Sosiaalihuolto sen sijaan perustuu keskeisiltä osin nimenomaan hallintopäätöksiin, jotka sitten johtavat erilaisten palvelujen (ja etuuksien) saamiseen 4.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Integraation mahdollisuuksia ja esteitä Isompi väestöpohja parantaa erityispalvelujen saatavuutta ja laatua (lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdehuolto, ikääntyneet, sosiaalityö) Integraatio mahdollistaa lähipalvelujen säilyttämisen? toteutuuko integraatio tasavertaisesti? voi pirstoa kokonaisuuksia (esim. sosiaalihuollosta mukana vain neuvonta- ja ohjaus) Tietojärjestelmien yhteensovitus vs. rakentamisen liian pitkä eritahtisuus (Kanta käyttövalmis, Kansa ehkä 2020) Valinnanvapaus mahdollista vain osalle sosiaalihuollon asiakkaita? Huono-osaiset, paljon palveluita tarvitsevat 4.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Integraation mahdollisuuksia ja esteitä Professioiden erilaiset toimintakulttuurit ja lähtökohtaoletukset Riittävät resurssit turvattava, aluksi kulut todennäköisesti kasvavat, työntekijöiden osallisuus Asiakkaiden osallisuus pulmallinen tavoite, jos kolmas sektori ajetaan ulos ja alas Vaikeasti työllistyvien palvelut Maahanmuuttajien erityispalvelut Järjestäjällä vastuu sote-palveluiden yhteensovittamisesta (9 §) Maakunta huolehtii paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kuvaamisesta sekä tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä (13 §) 4.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisesta (2) Kustannusten alentaminen eli säästöt – mistä ne tulevat? Alkuvaiheessa tarvitaan investointeja perustettaviin yhtiöihin, henkilöstön siirtoihin, toimiviin tietojärjestelmiin, muuttuviin toimitiloihin ja ennen kaikkea asiakkaille tuotettavan valinnanvapaustiedon jakamiseen – säästöjä ei arvioida syntyvän.

Uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisesta (3) Hyvinvointierojen vähentäminen Palveluiden kokoaminen ’isoimmille hartioille’ voi parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua – varsinkin sosiaalipalveluiden kohdalla. Monituottajamallin ja yhtiöittämisen myötä voi kuitenkin käydä niin, että osassa maakuntia ei synny monipuolisia palvelumarkkinoita.

Uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisesta (4) Valinnanvapauden lisääntyminen - Kun malli on koko laajuudessaan voimassa, on asiakkaiden valinnanvapaus lisääntynyt merkittävästi, koska silloin myös sosiaalipalvelut tulevat valinnanvapauden piiriin. - Edellyttää tietenkin monipuolisten sosiaalipalvelumarkkinoiden syntymistä. - Valinnanvapausmalli saattaa olla jollekin asiakasryhmille vaikea ja monimutkainen ymmärtää ja hallinnoida.

Sosiaalityöltä vaaditaan jatkossa Moniammatillisuutta Paneutuvaa työotetta Asiakkaan erityistarpeiden tunnistamista Kokonaisuuden koordinointia Yhteistyötä eri tahojen kanssa Jne. SIIS sosiaalityön perusasioita!

Ajankohtaista – eilisen tietoja Valinnanvapauslaissa on vielä kaksi kohtaa, jossa ei ole poliittista päätöstä Toimeenpanonaikataulu Neuvoloiden sijoittuminen

Sote-kyselyn tuloksia - tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto ’Järjestelmän pitää ensin toimia ennen kuin valinnanvapaudella on merkitystä’ Tavoite valittu kolmen tärkeimmän joukkoon 4.10.2017 Sote-kyselyn tuloksia - tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto