Hallitusneuvos Päivi Salo

Esitys aiheesta: "Hallitusneuvos Päivi Salo"— Esityksen transkriptio:

1 Hallitusneuvos Päivi Salo
Sote-budjettirajoite ja oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin Hallitusneuvos Päivi Salo

2 Miksi sote-uudistus tarvitaan?
Perustuslain turvaamat riittävät ja yhdenvertaiset palvelut kokomaassa Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Peruspalvelujen vahvistaminen Menojen kasvun hillintä ja kestävyysvajeeseen vastaaminen

3 Nykyinen järjestämisvastuu
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on säädetty erityislaeilla kuntien/kuntayhtymien tehtäväksi sosiaalihuoltolaki kansanterveyslaki erikoissairaanhoitolaki laki kehitysvammaisten erityishuollosta Ns. Paras-puitelain velvoitteet

4 PL 19 § 3 momentti ”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.”

5 Palvelujen järjestämistapaan ja saatavuuteen vaikuttavat välillisesti myös muut perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto sekä oikeus elämään. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä (HE 309/1993 vp, s. 71 ja PeVL 36/2012 vp, s. 2/II sekä PeVL 30/2013 vp s.3/I). Perustuslain 19 §:n 3 momentin viittaus jokaiseen terveyspalveluihin oikeutettuna edellyttää valiokunnan mielestä viime kädessä yksilökohtaista arviointia palvelujen riittävyydestä (PeVL 30/2013 vp s.3/I).

6 Lainsäädäntö rakentuu tarveperusteelle (mm. PotilasL 3 §)
Perustuslaista eikä sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännöstä ei ole suoraan johdettavissa palvelujen riittävään ja tarpeelliseen määrään liittyviä ehdottomia ja täsmällisiä vaatimuksia Poikkeuksena ns. subjektiivisia oikeuksia koskevat säännökset ja kiireellinen hoito Lainsäädäntö rakentuu tarveperusteelle (mm. PotilasL 3 §) Ns. hoitotakuulainsäädäntö on täsmentänyt kuntien velvollisuutta määräaikojen osalta

7 Laillisuusvalvojien ja tuomioistuinten oikeuskäytäntö
EOA on todennut, että kunnan talousarviosta päättävät luottamusmiehet ja virkamiehet rikkovat perustuslain 19 ja 22 §:ssä julkiselle vallalle säädetyt velvoitteet turvata riittävät lakisääteiset terveyspalvelut, jos kunta talousarviosta päättäessään mitoittaa määrärahansa tietoisesti tiedossa olevaa tarvetta vähäisemmäksi (mm , dnro 488/4/00). Myös KHO on eräissä päätöksissään todennut, että kunnan tulee mitoittaa määrärahat ja järjestää palvelut kunnassa esiintyvän palvelujen tarpeen perusteella (mm. KHO /3118, KHO 1997:90).

8 Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan eli talousarvioon on varattava riittävät määrärahat palvelutarpeen perusteella Alijäämän kattamisvelvollisuus (KuntaL 110 § 3 mom.)

9 Uusi sote-rakenne ja itsehallintoalueet
VALTIONEUVOSTO: Järjestämispäätös palvelulupaus ja strategiset tavoitteet; työnjaot ja linjaukset laajakantoisista investoinneista ja tuotantorakenteesta; itsehallintoalueiden toiminnan yhteensovitus ja tukeutuminen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluihin; valinnanvapauden toteutumisen varmistaminen 18 itsehallintoaluetta, sote-palveluiden järjestäminen 15 alueen puitteissa Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut itse tai lailla säädetyt 3 itsehallintoaluetta järjestää ne sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen palvelutuotanto (ja lisäksi käytössä yksityinen ja kolmas sektori) sis. laaja 24/7-päivystystoiminta ja erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen ja osaamiskeskusten kanssa 5 yliopistollisen sairaala- ja osaamiskeskuksen puitteisiin aluehallinnon tehtävät 18 itsehallintoalueella Yhteinen ict Muut yhteiset tukipalvelut KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

10 Hallituksen linjauksia rahoituksesta
Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisesti selvitetään vielä myös mallia, joka perustuisi osittain itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. ( ) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisällytetään kustannusten tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä.(HO )

11 Työryhmäraportti Sote-budjettikehys sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnan keinona (VM 6/2015) Kaksi ehdotusta kuntayhtymämallin sote-budjettikehykseksi: juridisesti ei-sitova malli juridisesti sitova malli

12 Rahoitukseen liittyviä näkökohtia
Valtion sisältö- ja resurssiohjaus Valtion rahoitus vs. alueen oma verotusoikeus Rahoituksen kohdentamisen perusteet Valtion rahoituksen mallit Sote-budjettirajoite JTS Investointien rahoitus ja ohjaus Kuntien verotason sopeuttaminen VOS-järjestelmän uudistus Alijäämän kattaminen Omaisuus-järjestelyt Siirtymävaiheen rahoitus HYTE-kannusteet Monikanavaisen rahoituksen purkaminen ja valinnanvapaus