SAK:N EHDOTUS TYÖMARKKINOIDEN KRIISISOPIMUKSEKSI 24. SYYSKUUTA 2015

11/14/2016 KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN Toimenpide Vaikutus yksikkötyö- kustannuksiin Sovitaan äärimaltillisista palkkaratkaisuista 2017 − ,5 % Työnantajan sairausvakuutusmaksun alentaminen 1,72 % 1,7 % (VM arvio) Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun osittainen siirto palkansaajille 0,7 % Työeläkejärjestelmän EMU-puskurin käyttäminen 2017—20180,3 % Yhteensä4,2 %

MUUT TYÖMARKKINA-ASIAT  Työlainsäädäntö  Paikallinen sopiminen  Työttömyysturva  Muutosturva ja aikuiskoulutustuki  Yritysten vastuu

 Vuonna 2017 ➤ Tehdään nollaratkaisu. ➤ Tekstimuutokset työehtosopimuksiin mahdollisia. Mikäli ei sovita, tekstit ennallaan.  Vuonna 2018 ➤ Avoin sektori määrittää palkankorotustason. Lisäksi toteutetaan tasa-arvoerä. ➤ Palkankorotuksia määrittäessä avoimen sektorin kantokykyä arvioidaan mm. maksettujen osinkojen perusteella.  Aiemmin eri sopimusaloilla sovitut ansiokehitysohjelmat toteutetaan SOVITAAN ÄÄRIMALTILLISISTA PALKKARATKAISUISTA

 Työnantajan sairausvakuutusmaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksikköä ➤ Hallituksen esitys. ➤ Rahoitustapa sovittava. Vaihtoehtoina mm. valtion rahoitusosuuden lisääminen (säästöjä hyödyntäen tai veronkorotuksilla) tai palkansaajien maksun korottaminen. ➤ Toteutetaan  Työantajan työttömyysvakuutusmaksun osittainen siirto palkansaajille ➤ Jaetaan kustannukset puoliksi. ➤ Asteittain poistetaan maksun porrastus työnantajan palkkasumman mukaan, jotta maksun korotus ei rankaise yrityksiä kasvusta. ➤ Tarkoittaa palkansaajamaksuun ylimääräistä 0,83 prosentin korotusta, jolloin molempien maksut olisivat vuonna 2016 noin 2 prosenttia (sis. sovitun korotuksen). TYÖNANTAJAMAKSUJEN ALENTAMINEN

 EMU-puskuria koskevan sopimuksen mukaisesti kahtena vuotena 0,8 prosenttia palkoista (josta työnantajan maksuun -0,4 prosenttiyksikköä).  Vuosina 2017 − 2018 maksu olisi 23,6 prosenttia.  Vuonna 2019 maksu olisi 24,4 prosenttia.  Neuvotteluissa sovitaan takaisinkerryttämisestä siten, että vuosina 2020 − 2023 maksu mitoitetaan normaalia maksutasoa korkeammalle tasolle, jolla käytetty määrä varoja suhteessa palkkasummaan kerätään takaisin EMU-puskuriin (24,8 prosenttia).  Vastaaviin maksumuutoksiin pyritään julkisissa eläkejärjestelmissä. TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN EMU-PUSKURIN KÄYTTÄMINEN

 Esitykset pakottavasta lainsäädännöstä vedetään pois.  Työlainsäädäntömuutokset valmistellaan aidon kolmikantaperiaatteen mukaisesti.  Lainsäädäntömuutosten vaikutukset arvioidaan huolellisesti eikä niitä toteuteta, elleivät ne johda esitettyjen tavoitteiden toteutumiseen.  Määräaikaisille työsuhteille on edelleen oltava perusteet.  Rajoitetaan nollatuntisopimusten käyttöä. TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ

 Paikallisen sopimisen osalta järjestelmän kehittämisellä ei puututa sopimusten yleissitovuuteen, ja uudistus toteutetaan työehtosopimusten paikallisen sopimisen sääntöjä ja mahdollisuuksia kehittämällä.  Järjestäytymättömien työnantajien paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään ja samalla varmistetaan, että he ovat samojen velvoitteiden piirissä kuin järjestäytyneet työnantajat.  Parannetaan henkilöstön ja luottamusmiesten vaikutusmahdollisuuksia sekä henkilöstön edustajien osallistumista hallintoon. PAIKALLINEN SOPIMINEN

 Hallituksen päättämiä työttömyysturvaleikkauksia pienennetään. ➤ Säästöt toteutetaan lyhentämällä ja porrastamalla työttömyysturvan kestoa ja pidentämällä omavastuuaikaa yhdellä päivällä. ➤ Osaa aktiiviajasta ei jatkossa laskettaisi enimmäiskestoon.  Jatkossa ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevat uudistukset valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.  Työttömyysvakuutusrahaston EMU-puskuria kasvatetaan ja valtio osallistuu lomautuspäivien rahoitukseen 2017 alkaen.  TVR:n hallintoa uudistetaan uusien maksuosuuksien mukaisesti. TYÖTTÖMYYSTURVA

 Vaikeassa työllisyystilanteessa nopeutetaan työttömien työllistymistä lisäämällä palkkatuen määrärahoja ja laajentamalla työttömien omaehtoista koulutusta.  Aikuiskoulutustukea ei leikata.  Luovutaan yritysten koulutusvähennyksestä ja muiden yhteisöjen koulutuskorvauksesta MUUTOSTURVA JA AIKUISKOULUTUSTUKI

 Kriisisopimuksen aikana yrityksiltä edellytetään äärimaltillisuutta ylimmän johdon palkitsemisessa ja osingoissa.  Vuoden 2018 palkkaratkaisua tehtäessä avoimen sektorin palkanmaksuvaraa tulkitaan myös maksettujen osinkojen perusteella. Äärimaltilliselle palkkaratkaisulle ei ole edellytyksiä, jos yritykset ovat maksaneet ylisuuria osinkoja.  Tuottavuuden kehittämistä jatketaan yhteistyössä liittojen ja henkilöstön kanssa.  Harmaan talouden torjuntaa jatketaan. YRITYSTEN VASTUU

 Ostovoimavaikutukset ➤ vuonna 2016: noin –0,7 prosenttia ➤ vuonna 2017: -1,2 prosentin ja +0,3 prosentin välillä (riippuen siitä, miten työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus rahoitetaan) ➤ eli kahdessa vuodessa ostovoima pienenee yhteensä 0,4 − 1,9 prosenttia.  Laskelmissa on otettu huomioon vain SAK:n esityksen sisältämät toimenpiteet. Ostovoimaan vaikuttavat näiden lisäksi muun muassa hallituksen veropäätökset, inflaatio ja muut maksujen muutokset.  Paketti kohtelee kaikkia palkansaajia yhdenvertaisesti toisin kuin Sipilän hallituksen esitys. Hallituksen esityksen ostovoimaleikkaus vaihtelee työvuoroista riippuen välillä 0 − 10 prosenttia. Keskimääräinen leikkaus ostovoimaan olisi noin 2,8 prosenttia. VAIKUTUS OSTOVOIMAAN