1805MATKAILU KLUSTERI ROVANIEM S U O M E I N L E N T O L I I K E N N E.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lentoliikennestrategia Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät
Advertisements

Arja Suominen, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Finnair Lentoliikenneseminaari , Helsinki Finnair ja Suomen lentoliikennestrategia.
Maakunnan yhteistyöryhmä Pentti Malinen, maakuntajohtaja Ajankohtaiskatsaus.
Toimintaympäristö Muuttoliike Leena Salminen.
Innokylä 2.1 – Innovatiiviset julkiset hankinnat Innokylään
PAAVO-OHJELMAN TUETUN ASUMISEN SEURANTAKYSELY Tietoja tuettuun asumiseen tulevista ja poismuuttavista asukkaista sekä tukiasunnoista 2012 – 2015.
Valtion asema verkoston ylläpitäjänä Lentoasemaverkosto - sidosryhmätilaisuus Liikenneneuvos Lassi Hilska.
Finavian ja lentoasemien toimintaympäristö Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lentoliikenneseminaari , Helsinki.
ITÄSUOMALAINEN YRITYSRAHOITUSSTRATEGIA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon.
Sisämaan yöjunaliikenne -selvitys Liikenne- ja viestintäministeriö.
EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI Suomi EU:ssa. SUOMI – MALLIOPPILAS VAI KOVIS? Suomea verrattu EU:ssa luokan mallioppilaaseen Suomea verrattu EU:ssa.
Alueverkoston ohjelma Rovaniemen Järjestötalon esittely, Suvimaria Saarenpää Sote-uudistus Lapissa, Sanna Hiltunen Sote-uudistuksen valtakunnallinen.
Yhteistyöllä hyvinvointia Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen Yhteistyöfoorumi Kajaanissa.
Kulttuurilautakunta /Tarja Saarelainen 1 Transmodernin julkisen hallinnon tilaaja - esimerkkinä kulttuurilautakunta Fokus tehokkuuden, tuottavuuden.
1805MATKAILU KLUSTERI ROVANIEM L E N TOLIIKENT I MERKI Y S T EE N Aluetaloudelliset vaikutukset.
Ylemmän toimihenkilön rooli Suomen tulevaisuuden menestyksessä Ole Johansson puheenjohtaja, EK.
Vaikuttavuuden arviointi
Kunnat työssä ilmaston puolesta
VIRKAMIESVAIHTO-OHJELMAT
Kuntavaalit 2017 Paluu tulevaisuuteen
KOHTAAMO – Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki
Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto
LETKA-hanke vertaa Naseva- käyntien ja Welfare Quality - arviointien tuloksia Mikaela Mughal1, Lilli Frondelius2, Matti Pastell2, Pirjo Kortesniemi 3,
KALANKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Liikenteen näkymiä Pohjois-Karjalassa vuoteen 2040
Pohjois-Suomen lentoasemat
Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa Hi1
Keisari kannustaa uudistuksiin
Työhyvinvointia järjestötyöpaikoille
Unicef Viivi, Oskari, Melina.
Unifin opetusvararehtoreiden 13. 9
Lissabonin sopimus.
Verkostotapaaminen Tampere
Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV: kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 MINNA RUUSUVIRTA
Suomalainen konsortio älyliikenneyhteistyön kehittämiseksi
Kuntoutuksen kuumat perunat
Verkostoperiaate Toimitusjohtaja Kari Savolainen
Esityksen nimi / Tekijä
Itsenäisten osuuskauppojen yhtiö
ASA ASA rekisteri Laki 716/2000 Vna työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta Laki 717/2001 Syöpäsairauden aineille ammatissaan altistuvien rekisteristä.
Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Kuntainfo
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvontaa 1. 3
Rekrytointitarpeiden ennakointi (ART)
Rail Baltica – edellytys Suomen isoille liikennehankkeille
YTY AKATEMIA: MIHIN SUUNTAAN KUNTOUTUS? YTY & STM
Ekosysteemifoorumin ratkaisutyöpaja 15. 8
OPH:n kansainvälistymispalvelut –osaston ohjelmia
Lentoliikennestrategian valmistelun organisointi Lentoliikenneseminaari Neuvotteleva virkamies Leena Kostiander.
Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelma
TULOKSET OPINNOISTA-TÖIHIN WEBROPOL-KYSELY SYKSY 2017
Päätösten lapsivaikutusten arviointi
TTH:n yhtiöittäminen Ylilääkäri Pertti Sakaranaho, p
Osana HYMY – hyvinvointiympäristön mallintaminen ja ymmärryksen lisääminen verkostohanketta toteutetaan kesällä 2018 korkeakouluharjoittelutyönä selvitys:
Maksuton varhaiskasvatuskokeilu
Osatyökykyisille tie työelämään
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Pelastustoimen kansainvälisen yhteistyön kehitysnäkymiä
Etsivän nuorisotyön koordinaatiotoiminta
Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari
Jäämeren rata tilannekatsaus lapin liikennepäivä Timo Lohi
Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
Järjestötieto muutoksessa
Lähde: Kuntaliitto /Sanna Lehtonen
Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus
Teollisuuden merkitys Rauman seudun hyvinvoinnille
Järjestö 2.0 hankkeiden jatkosuunnitelma
Lastenneurologisen kuntoutuksen yhdistys - förening för barnneurologisk habilitering ry Asiantuntijuutta ja kokemusta lasten neurologisesta kuntoutuksesta.
Työllisyyspoliittinen avustus – rahoituksen haku vuodelle 2020
Espoo/Esbo Forssa Hamina Helsinki/Helsingfors Hollola Hyvinkää
Esityksen transkriptio:

1805MATKAILU KLUSTERI ROVANIEM S U O M E I N L E N T O L I I K E N N E

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Suomen maakuntalentoasemien lakkauttamistarvetta on perusteltu verkostoalijäämällä, joka on noin 22 miljoonaa € vuodessa. Kun tätä verrataan lentoliikenteen kansantaloudellisiin vaikutuksiin (8 miljardia € vuodessa), summa on pieni. Lentoliikennestrategiassa esitetyt lentoasemien lakkauttamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat ristiriidassa muiden tutkimustulosten kanssa.

LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto. Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. Strategian taloudellisen vaikutusarvion tulos 0 €

LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. -5,5 M€ -4 lentoasemaa

LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +60 M€ -6 lentoasemaa

LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. +60 M€ -9 lentoasemaa

LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle M€ -12 lentoasemaa

LENTOLIIKENNESTRATEGIAN POSITIIVISIN SKENAARIO ON NYKYTILA Skenaario 1: Nykytilavaihtoehto Skenaario 2: Helsinki-Vantaan lentoasema yhtiöitetään omaksi yhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luovutaan. Verkostoon jäisi Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä ja Ivalo. Skenaario 3a: Finavian ylläpitovastuu poistuu Varkauden, Savonlinnan, Lappeenrannan, Porin ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Skenaario 3b: Tämä skenaario vastaisi muuten edellä esitettyä skenaariota 3a, mutta Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 4: Skenaariossa pyritään parantamaan Helsinki- Vantaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kasvattamaan liikennevirtoja. Skenaariossa Finavian lentoasemaverkko olisi seuraavanlainen: Helsinki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Maarianhamina, Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Skenaario 5: Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle M€ -12 lentoasemaa

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoliikenteen merkitystä elinkeinoelämää palvelevana liikennemuotona ei ole huomioitu skenaariotarkastelussa KANSAINVÄLINEN MATKAILU VIENTITEOLLISUUS JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO 4,2 mrd € vuodessa 40 % BKT:stä = 93 mrd € vuodessa Kansalaisten liikkuminen Helsinkiin tai via HEL ei huomioitu huomioitu

- Lentoasemien yksityistäminen on ollut yleinen trendi Euroopassa kilpailun avautumiskehityksen jälkeen. Laajamittaista lentoasemien sulkemista – ilman korvaavaa ratkaisua – ei sen sijaan ole tapahtunut. - Lentoasemaverkkoa koskevan lain nojalla Finavia ylläpitää lentoasemia, joille on säännöllistä reittiliikennettä, valtion ilmailua tai sotilasilmailua. Uudessa lentoliikennestrategiassa lentoaseman ylläpitämisen ehdoksi rajattiin markkinaehtoinen reittiliikenne maakunnan ja Helsingin välille. - Lentoasemat ovat valtion kannalta kriittistä infrastruktuuria, jonka kehittämisestä ja ylläpitämisestä tehtävät päätökset tulisi olla – markkinoiden päätösten sijaan – poliittisia. Esim. Norjassa lentoaseman lakkauttamisesta päättää eduskunta. - Myös sotilasilmailu, valtion ilmailu, tuettu reittiliikenne sekä kansainväliset suorat yhteydet tulisi huomioida lentoaseman ylläpitämisessä - Nykyisenkaltaisen lentoasemaverkoston ylläpitäminen on edullista, mutta kerran suljetun lentoaseman uudelleen käynnistäminen maksaisi moninkertaisesti nykyiseen alijäämään verrattuna. Uudelleen avaaminen voi lupaprosesseista ja aikatauluista johtuen olla jopa mahdotonta. - Strategiapaperi ei selkeytä lentoaseman yksityistämisprosessia. LENTOLIIKENNESTRATEGIA

Skenaario 1 Nykytilavaihtoehto Vanhentunut Skenaario 5 Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki-Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. Varkauden ja Porin liikenne loppunut Helsinki-Malmin lakkauttamisesta päätetty Lappeenrannan lentoaseman yksityistämisneuvottelut odotustilassa Skenaario 3a Finavian ylläpitovastuu poistuu myös Savonlinnan ja Kemi-Tornion lentoasemien osalta. Savonlinnaan ei ole markkinaehtoista liikennettä Kemi-Tornion lentokapasiteetti puolitettu Skenaario 3b Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 2 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Enontekiön ja Maarianhaminan lentoasemilta, mutta Tampereen ja Turun lentoasemat säilyvät verkostossa. Enontekiöllä ei ole säännöllistä, markkinaehtoista reittiliikennettä. Skenaario 4 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Jyväskylän, Tampereen ja Turun lentoasemilta. LENTOLIIKENNESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN ?

LENTOASEMIEN SULKEMISEN VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN *Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman työsuhdeoptioita Lentoliikennestrategian mukaan lentoasemien lakkauttaminen on Suomessa kannattavaa, vaikka muut tutkimukset osoittavat lentoaseman lakkauttamisen tuottavan selkeää kansantaloudellista tappiota. Lentoliikennestrategiassa esitetyt tulokset ovat päinvastaisia ruotsalaisiin tutkimuksiin verrattuna ja ristiriidassa Suomesta tehtyjen Oxford Economicsin ja ACI Europen tekemien tutkimuksien kanssa. Ruotsissa lentoaseman aluetaloudellinen vaikutus on sitä suurempi, mitä syrjäisempi sijainti sillä on. Lentoasema Vaikutus- alueen väkiluku Lentoaseman matkustajamäärä Lentoaseman sulkemisen vaikutus vuodessa (palkkasummaan*) Sundsvall Timra M € Höga Kusten M € Örnsköldvik M € Kalmar M € Västerås M € Växjö M € Lentoliikennestrategian skenaariot Kansantaloudellinen vaikutus Suomen BKT:hen 1: nykytila 0 € 2: suljetaan 12 lentoasemaa M € 3: suljetaan 6-9 lentoasemaa + 60 M € 4: suljetaan 12 lentoasemaa M € 5: suljetaan 4 lentoasemaa - 5,5 M €

LENTOASEMAVERKKOTARKASTELU, case Norja ‐ Avinor on ministeriön aloitteesta arvioinut pienempien lentoasemien tarpeellisuutta. ‐ Arvioinnin pohjana käytettiin seuraavia kriteerejä: ‐ Ajoaika lähimmälle lentoasemalle pienempi kuin 1,5 tuntia ‐ Ajoaika lähimmälle suurelle (= pitkä kiitotie) lentoasemalle pienempi kuin 2,5 tuntia ‐ Kokonaismatka-aika Osloon pienempi kuin 4 tuntia ‐ Alueen tiet ovat suljettuna huonon sään takia vähemmän kuin 15 päivää vuodessa ‐ Lentoaseman tappio jaettuna PSO-tuen määrällä pienempi kuin 1000 NOK ‐ Lentoaseman vaikutusalue käyttää toista lentoasemaa yli 50 prosenttisesti ‐ Analyysin perusteella päädyttiin lopputulokseen, ettei yhtään lentoasemaa suljeta. ‐ Seuraava tarkastelu tehdään vuonna ‐ Kahden lentoaseman osalta Avinor ilmoitti, että sulkeminen myöhemmin voisi olla mahdollista ja näiden kahden alueen kanssa on käynnistetty yhteistyö lentoliikenteen ja kustannustehokkuuden kehittämiseksi. Esimerkiksi mahdollisuuksia hyödyntää kuntien henkilökuntaa lentoasemalla on tutkittu, sillä pienempien lentoasemien on haastavaa tarjota työntekijöille kokoaikaista työtä. Lähde: (Lufthavnstruktur rapport 20. Mai 2015)

FINNAIRIN REITIT

Jopa 70%:lle matkustajista Helsinki on päätepiste 15,3 miljoonaa matkustajaa Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Finavia Helsinki - Vantaa Eurooppa 9,4 miljoonaa matkustajaa Kotimaa 2,4 miljoonaa matkustajaa Aasia 1,8 Tilaus- liikenne 1,4 Muu maailma

Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma FINNAIRIN SUURIMMAT REITIT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) Lähde: capstats.com

Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma Lähde: capstats.com FINNAIRIN SUURIMMAT REITIT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät)

Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma Lähde: capstats.com FINNAIRIN SUURIMMAT REITIT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät)

FINNAIRIN KOHDEMAAT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät) Lähde: capstats.com Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma

Lähde: capstats.com Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma FINNAIRIN KOHDEMAAT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät)

Lähde: capstats.com Suomi Eurooppa Kaukoitä Muu maailma FINNAIRIN KOHDEMAAT 2014 (istuinkapasiteetti Helsingistä, lähtevät)

Lähde: capstats.com AASIAN REITTIEN KAPASITEETTI 2014 ( ISTUIN, LÄHTEVÄT )

LENTOASEMIEN LIITYNTÄLIIKENNE