Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV: kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 MINNA RUUSUVIRTA 29.1. 2018.

Esitys aiheesta: "Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV: kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 MINNA RUUSUVIRTA 29.1. 2018."— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV: kulttuuritoiminnan kustannukset
24 kaupungissa vuonna 2016 MINNA RUUSUVIRTA

2 Keskeiset kysymykset Kuinka paljon kaupungit käyttävät rahaa kulttuuritoimintaan? Kuinka kulttuuritoiminnan kustannukset jakautuvat eri toiminta-alueiden ja menolajien kesken? Minkälaisia erilaisia toimintamalleja ja tuotantotapoja sisältyy kaupunkien kulttuuritoiminnan kustannuksiin? Mikä on kunnallisesti tuotettujen kulttuuripalvelujen ja yksityisten kulttuuritoimijoiden avustamisen välinen suhde kulttuuritoiminnan kustannuksissa Miltä kulttuuritoiminnan osa-alueilta kaupungit saavat tuloja ja minkälaisista tulolajeista käyttötuotot muodostuvat? Millä tavalla kulttuuritoiminnan kustannukset ja tulot ovat kehittyneet vuosien 2010, 2013 ja 2016 välisenä aikana?

3 Kulttuuritoiminnan osa-alueet
Kirjastot kunnan yleinen kirjastotoimi Taide- ja kulttuurilaitokset ammattimainen museo-, teatteri- ja orkesteritoiminta Kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset 1) kulttuuritalot (ml. tiedekeskukset); 2) konsertti- ja kongressitalot; 3) lastenkulttuurikeskukset; 4) alueelliset elokuvan, tanssin ja valokuvan keskukset Taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus: EI ammattiin valmistava taidekoulutus; myös kansalais- ja työväenopistoissa toteutettu taiteen perusopetus, ei kuitenkaan muuta kurssitoimintaa Yleinen kulttuuritoiminta muu varsinaisen kulttuuritoimen hallinnon alla toteutettu toiminta, joka ei kuulu em. osa-alueiden alle Muiden hallintokuntien muu kulttuuritoiminta muu kuin varsinaisen kulttuuritoimen alla tapahtuva kulttuuritoiminta, joka ei kuulu em. osa-alueiden alle

4 24 kaupunkia Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa Kaupunkien väkiluvun osuus koko Suomen väkiluvusta 55% Kaupungeissa sijaitsevien vos-laitosten osuus kaikista vos-laitoksista 69% Kaupungeissa sijaitsevien kirjastojen henkilötyövuosien osuus koko maan kirjastojen henkilötyövuosista 57% Kaupungeissa sijaitsevien taiteen perusopetuksen (vos) oppilaitosten osuus koko maan oppilaitoksista (lkm) 55% Kaupunkien kulttuurikustannusten osuus koko maan kuntien kulttuurikustannuksista 69%

5

6 Huomioitavia asioita Erilaiset alueelliset ja sosiaaliset rakenteet
Erilaiset kulttuuripalvelujen järjestämisen mallit Erilaiset kulttuuripalvelujen hallintorakenteet Erilaiset toimintatavat käytännöissä ja kustannusten kirjaamisessa Kuntaliitokset ja organisaatiomuutokset Kulttuuripolitiikan yleinen kehitys

7 Kustannusten jakautuminen kunnalliseen toimintaan ja yksityisille toimijoille suuntautuviin avustuksiin vuonna 2016

8 Kulttuuritoiminnan kustannukset, 1 000 €
Kokonaiskustannukset vuonna 2016 24 kaupungin kustannukset kulttuuritoimintaan yhteensä vuonna 2016: 530,9 M€ Kaupunkikohtainen kustannusten vaihteluväli 5,1-109,0 M€ Kaikkien kaupunkien keskiarvo: 22,1 M€ ja mediaani 11,9 M€

9 Kulttuuritoiminnan kustannukset, €/asukas
Euroa/asukas vuonna 2016 Kaikkien kaupunkien keskiarvo: 175 €/as ja mediaani 172 €/as Asukaskohtaisten kustannusten vaihteluväli euroa.

10 Kustannusten jakauma osa-alueittain, %
Taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus Kirjastot Taide- ja kulttuurilaitokset Yleinen kulttuuritoiminta Kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset Muiden hallintokuntien muu kulttuuritoiminta

11 Toimintamenot menolajeittain, %
Vuokramenot sisältävät sisäiset ja ulkoiset vuokramenot. Muut menot sisältävät toimintamenojen seuraavat osa-alueet: aineet, tarvikkeet ja tavarat yhtensä; palvelujen ostot yhteensä; avustukset yhteensä; muut menot yhteensä.

12 Kustannukset kirjastoille
Alle asukasta – asukasta Yli asukasta 2010 2013 Käytetty indeksi: Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI), 2010=100, kuntatalous, kulttuuritoimen tehtäväalue. 2016 indeksikorotus

13 Kustannukset taide- ja kulttuurilaitoksille
Alle asukasta – asukasta Yli asukasta 2010 2013 Käytetty indeksi: Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI), 2010=100, kuntatalous, kulttuuritoimen tehtäväalue. 2016 indeksikorotus

14 Kustannukset kulttuuritaloille ja -keskuksille
Alle asukasta – asukasta Yli asukasta 2010 2013 Käytetty indeksi: Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI), 2010=100, kuntatalous, kulttuuritoimen tehtäväalue. 2016 indeksikorotus

15 Kustannukset taideoppilaitoksille ja taiteen perusopetukseen
Alle asukasta – asukasta Yli asukasta 2010 2013 Käytetty indeksi: Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI), 2010=100, kuntatalous, kulttuuritoimen tehtäväalue. 2016 indeksikorotus

16 Kustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan
Alle asukasta – asukasta Yli asukasta 2010 2013 Käytetty indeksi: Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI), 2010=100, kuntatalous, kulttuuritoimen tehtäväalue. 2016 indeksikorotus

17 Kustannusten kehitys vuosina 2010-2016
Alle asukasta – asukasta Yli asukasta 2010 2013 2016 Käytetty indeksi: Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI), 2010=100, kuntatalous, kulttuuritoimen tehtäväalue. indeksikorotus

18 Keskeisiä havaintoja Kulttuurin rahoitus ja sen painopistealueet pysyivät kaupungeissa melko ennallaan vuoteen 2013 verrattuna. Suurin osa kaupunkien kulttuurikustannuksista kohdistuu kirjastoille sekä taide- ja kulttuurilaitoksille. Kulttuuritoiminnan osuus kaupunkien kokonaistaloudesta on pieni (1,7 - 4,4 %). Useimpien kaupunkien tapauksessa osuus on pienentynyt aikavälillä Kulttuuritoiminta perustuu pääasiassa kuntien itse tuottamiin kulttuuripalveluihin; avustusten osuus kustannuksista oli kaupungeissa 2-41 prosenttia. Kaupungit saivat kulttuuritoiminnasta tuloja yhteensä 65,2 miljoonaa euroa. Taide- ja kulttuurilaitosten tuotot muodostivat lähes puolet (45 %) kaikkien kaupunkien yhteenlasketuista kulttuuritoiminnan tuotoista. Useimmissa kaupungeissa kustannusten kasvu on taittunut. Varsinkin asukaskohtaisesti tarkasteltuna kulttuuriin on käytettävissä vähemmän resursseja. Kehityksessä on kuitenkin eroja kaupunkien välillä. Kulttuuritoiminnan kustannusten selvittäminen tarjoaa tärkeän pohjan kulttuuritoiminnan tarkastelulle ja päätöksenteon pohjaksi. Pelkästään kustannustietoja tarkastelemalla ei saada esiin toiminnan sisältöjä tai voida arvioida sen laatua, merkitystä tai vaikutuksia. Kulttuuritoiminnan ja sen merkityksen tunnistamiseen tarvitaan laajempaa näkökulmaa.

19 p Kiitos!