Verkostoperiaate Toimitusjohtaja Kari Savolainen

Esitys aiheesta: "Verkostoperiaate Toimitusjohtaja Kari Savolainen"— Esityksen transkriptio:

1

2 Verkostoperiaate Toimitusjohtaja Kari Savolainen
Lentoliikennestrategian kuulemistilaisuus

3 Sisällys Verkoston rahoituksen lähtökohta
Finavian lentoasemaverkoston rakenne Verkostoasemien kannattavuus Eri vaihtoehtoja alueellisten kenttien rahoitukselle

4 Verkoston rahoituksen lähtökohta

5 EU-komission lentoliikenteen suuntaviivat 2005 4
EU-komission lentoliikenteen suuntaviivat Lentoasemien infrastruktuurin rahoitus Kohta 57 ”Kun lentoaseman pitäjä harjoittaa kohdassa 30 mainitussa yhteisöjen tuomioistuimen tuomiossa tarkoitettua taloudellista toimintaa, sen tulisi rahoittaa hallinnoimiensa infrastruktuurien käyttö- ja rakennuskustannukset omista varoistaan. Jos siis jäsenvaltion julkiset (myös alue- tai paikallistason) viranomaiset antavat lentoaseman pitäjän käyttöön lentoaseman infrastruktuureja tavalla, joka ei vastaa yksityisen sijoittajan toimintaa, eli ilman asianmukaista rahallista korvausta, tai jos lentoaseman pitäjälle myönnetään julkista tukea infrastruktuurien rahoittamiseen, tämä voi antaa lentoaseman pitäjälle kilpailijoihin nähden sellaista taloudellista etua, josta on ilmoitettava etukäteen ja joka on arvioitava valtiontukisääntöjen perusteella.”       4.2 Lentoasemainfrastruktuurin käyttöä koskeva tuki Kohta 62 ”Komissio on periaatteessa sitä mieltä, että lentoaseman pitäjän on toimittava kuten muutkin markkinoiden toimijat eli katettava lentoaseman infrastruktuurin hallintaan ja ylläpitoon liittyvät tavanomaiset kustannukset omista varoistaan. Näin ollen kaikki näihin palveluihin annettu julkinen rahoitus vähentäisi lentoaseman pitäjän menoja, joista sen olisi tavallisesti vastattava normaalin toimintansa yhteydessä.” Komission tiedonanto: Yhteisön suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta (2005/C 312/01)

6 Suomelle on edellisestä poiketen annettu mahdollisuus tarkastella yksittäisen lentoaseman sijasta koko verkostoa Yksittäisen lentoaseman ei tarvitse olla kannattava Koko verkostossa yhtenäinen hinnoittelu Helsinki-Vantaalta saaduilla tuloilla tuetaan muuta verkostoa

7 Finavian lentoasemaverkoston rakenne

8 Verkosto on jaettu viiteen alueeseen
Helsinki-Vantaa, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjoinen Suomi ja Lappi Alueiden sisällä on haettu synergioita kaluston käytön ja eritystehtävien hoitamiseksi tehokkaalla tavalla Hallinto ja tekniset palvelut hoidetaan pääsääntöisesti keskitettyjen konsernipalveluiden toimesta

9 28/09/2012 Matkustajamäärä vuoden alusta (lokakuun loppuun)
Helsinki-Vantaa Länsi-Suomi Kauhava Vaasa 320 114 Pori 29 191 Tampere 508 146 Malmi Turku 403 106 Maarianhamina 46 805 Itä-Suomi Halli Joensuu 124 061 Jyväskylä 56 617 Kuopio 236 787 Lappeenranta 86 480 Savonlinna 11 411 Utti Varkaus 5 730 Pohjoinen Suomi Oulu 934 976 Kuusamo 71 702 Kajaani 66 279 Kruunupyy 73 110 Lappi Enontekiö 1 917 Kittilä 186 635 Kemi-Tornio 55 481 Ivalo 106 145 Rovaniemi 305 101 28/09/2012 Etunimi Sukunimi

10 Erikokoisten asemien toiminta on konseptoitu neljäksi/viideksi eri toimintakonseptiksi, joilla pyritään mahdollisimman tehokkaaseen toimintatapaan, esimerkkinä pienempien lentoasemien moniosaaja-malli Maakuntakentiltä on aina yhteys Helsinki-Vantaalle ja jossain määrin suoriin ulkomaisiin kohteisiin (halpalentoyhtiöt) Alueellisten kenttien väliset yhteydet puuttuvat Pohjoisen Suomen ja Lapin alueilla lentoliikenteellä keskeinen merkitys elinkeinoelämän ja kansalaisten liikkuvuuden kannalta, mikä tulee huomioida verkoston rakennetta koskevia päätöksiä tehtäessä

11 Yleisenä johtopäätöksenä maakuntakenttien toiminnan kehittämisessä voidaan todeta: Tehokkuudessa ei ole nähtävissä merkittäviä tiikerinloikkia, joilla kustannuksia voitaisiin alentaa.

12 Verkostoasemien kannattavuus

13 Lentoasemien kannattavuuteen vaikuttavat seuraavat tekijät:
Perusongelmana pienistä matkustajamääristä johtuva alhainen liikevaihto Finavian lentoaseman kannattavuuteen vaikuttaa suuresti, kuinka suuri osa lentoliikenteen palvelutoiminnoista on Finavian hoidossa (esimerkiksi lentokoneiden maahuolinta) Jatkuvasti lisääntyvän regulaation aiheuttamat investoinnit kertautuvat verkostossa

14 Pienten alueellisten lentoasemien heikko kannattavuus on ongelmana muuallakin Euroopassa huolimatta Suomea huomattavasti suuremmista matkustajamääristä ja helpommista sääolosuhteista

15 Tällaisia hankkeita on mm. Ranskassa, Italiassa ja Kreikassa
Ongelmaa on ratkottu ”yksityistämällä” kenttiä, jolloin rahoitus on usein turvattu paikallisella tuella Tällaisia hankkeita on mm. Ranskassa, Italiassa ja Kreikassa Ruotsissa Swedavian hoidossa 11(10) kenttää

16

17 Eri vaihtoehtoja alueellisten kenttien rahoitukselle

18 Valtion tai kuntien suora tuki yhdistettynä Finavian sisäiseen subventioon
Edellyttää EU-hyväksyntää Lentoyhtiötuki ei ratkaise lentoasemien rahoitusta Yhteydet pieniltä asemilta jäänevät heikoiksi

19 Verkoston supistaminen
Muodostetaan vaikutusalueeltaan riittävän väestöpohjan omaavien asemien verkosto Edellyttää syöttöliikenteeltä tehokkuutta ja saumatonta rajapintaa lentomatkaan Esimerkiksi Sveitsissä lentomatkustaja voi kirjautua lennolle suoraan syöttävältä rautatieasemalta Tarkastelussa tulee ottaa huomioon eri liikennemuotojen käyttökelpoisuus eri maantieteellisillä alueilla Euroopassa rautatiet korvanneet lentomatkustamista maiden sisäisessä liikenteessä

20

21 Mahdollistaisi rahoituksen riittävyyttä myös verkoston kehittämisen
Tässä ratkaisussa verkosto on todennäköisesti rahoitettavissa Finavian sisäisellä subventiolla (= Helsinki-Vantaa) Ratkaisu takaisi alueille nykyistä laadukkaammat yhteydet kansainväliseen reittiverkostoon (frekvenssi, hinnoittelu, kalusto) Mahdollistaisi rahoituksen riittävyyttä myös verkoston kehittämisen

22 Osan verkostoa ”yksityistäminen”
Verkostoasemat eivät ole kiinnostavia sijoituskohteita Lentoasemien ylläpito jäisi esimerkiksi kuntien tehtäväksi Halpalentoyhtiöt ja charter-lennot potentiaalina Täydentäisi perusverkostoa

23