Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus

Esitys aiheesta: "Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus"— Esityksen transkriptio:

1 Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus
Taloustutkimus Oy Pasi Holm ja Juho Tyynilä Lappeenrannan lentoliikenne

2 Lappeenrannan lentokentän matkustajamäärät kasvavat merkittävästi
Lappeenrannan lentokentällä arvioidaan olevan noin matkustajaa vuosina 2020 ja 2021. Lentokoneita arvioidaan laskeutuvan 392 vuonna 2021 Ateenan ja Thessalonikin yhteensä, Berliinin, Bergamon ja Budapestin reittien vuotuinen matkustajakapasiteetti on kunkin matkustajaa vuonna 2021. Venäläisten osuus matkustajista arvioidaan olevan yli 40 prosenttia, eurooppalaisten vajaa kolmannes ja suomalaisten neljännes vuonna 2021 Eurooppalaisten osuuden arvioidaan asteittain kasvavan. Hotelleissa yöpyvien vapaa-ajan matkustajien rahankäytön arvioidaan olevan 140 – 200 euroa vuorokaudessa henkilöä kohden. Päivämatkustajien rahankäyttö vuorokaudessa on noin puolet hotellissa yöpyviin verrattuna. Lappeenrannan lentoliikenne

3 Lappeenrannan lentomatkustajien arvioidaan tuovan matkailutuloa lähes 30 miljoonaa euroa vuonna 2021
Lentomatkustajien tuoma matkailutulo muodostuu valtaosin (81 prosenttisesti) yöpyvien eurooppalaisten (pl venäläisten) matkailijoiden rahankäytöstä. Eurooppalaisten arvioidaan yöpyvän Suomessa keskimäärin seitsemän vuorokautta. Osa 4 vuorokautta ja osa vuorokautta. Eurooppalaisten rahankäyttöä (165 euroa/vuorokausi/henkilö) on mahdollista pyrkiä lisäämään toimivalla matkailuelämyskonseptoinnilla. Etelä-Karjalaan arvioidaan jäävän matkustajatulosta 11,5 miljoonaa euroa (39 prosenttia), Etelä-Savoon 13,3 miljoonaa euroa (45 prosenttia) ja Kymenlaaksoon 4,8 miljoonaa euroa (16 prosenttia). Matkailutulo luo työtä ja toimeentuloa eli välillistä matkailutuloa. Välillisen matkailutulon arvioidaan olevan 12 miljoonaa euroa. Lappeenrannan lentoliikenne

4 Vuonna 2021 Lappeenrantaan laskeutuu 392 konetta
Vuonna 2021 Lappeenrantaan laskeutuu 392 konetta. Koneiden yhteenlaskettu matkustajakapasiteetti (saapuvat ja lähtevät) on matkustajaa. Matkustajatulo-arvoissa koneiden käyttöasteen arvioidaan olevan 95 prosenttia. Lappeenrannan lentoliikenne

5 Lennot ja matkustajakapasiteetti Lappeenrannan lentokentälle reiteittäin vuosina 2019 sekä 2020 ja 2021. Lappeenrannan lentoliikenne

6 Lappeenrannan lentoliikenne

7 Arvio saapuvien lentomatkustajien kansalaisuusjakaumasta, osuus (%) matkustajista, reiteittäin
Lappeenrannan lentoliikenne

8 Eurooppalaiset matkustajat koostuvat:
saksalaisista, italialaisista, kreikkalaisista, itävaltalaisista ja unkarilaisista. Lappeenrannan lentoliikenne

9 Arvio saapuvien lentomatkustajien rahankäytöstä matkapäivää kohden
Lappeenrannan lentoliikenne

10 Lappeenrantaan saapuvien lentomatkustajien tuoman matkailutulon arvioidaan olevan lähes 30 miljoonaa euroa vuonna 2021 Matkailutulo luo työtä ja toimeentuloa (välillinen matkailutulo). Välillisen matkailutulon arvioidaan olevan 12 miljoonaa euroa. Lappeenrannan lentoliikenne

11 Eurooppalaiset koostuvat: saksalaisista, italialaisista,
kreikkalaisista, itävaltalaisista ja unkarilaisista. Lentomatkustajien tuoma matkailutulo muodostuu valtaosin (81 prosenttisesti) yöpyvien eurooppalaisten (pl venäläisten) matkailijoiden rahankäytöstä. Lappeenrannan lentoliikenne

12 Matkailutulon jakautuminen maakunnittain ja kaupunkien mukaan
Matkailutulon jakautuminen Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson kesken perustuu ulkomaisten yöpyjien nykyiseen jakautumiseen (osuus yöpymisistä kesäsesonkina 2018). Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto. Lappeenrannan lentoliikenne

13 Lappeenrannan lentoliikenne

14 Kaakonkulman ja laajemminkin Järvi-Suomen matkailutulon kasvun kannalta Lappeenrannan lentoliikenteen menestyminen on keskeistä Eurooppalaiset yöpyvät matkailijat on oleellinen kohderyhmä matkailutulon kasvattamisen näkökulmasta. Eurooppalaisten arvioitua rahankäyttöä on mahdollista pyrkiä lisäämään toimivalla matkailuelämysten konseptoinnilla. Venäläisten läpikulkumatkailijoiden kannustaminen yöpymisiin meno- ja tulomatkan yhteydessä voisi olla toinen keskeinen kehittämiskohde. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson matkailuklusterin onnistunut yhteistyö voi kasvattaa matkailutuloa kahta kautta: - matkailijan vuorokautisen rahankäytön kasvattaminen - lentomatkustajien määrän kasvu tulevaisuudessa (vierailleet matkustajat suosittelevat matkakohdetta omissa verkostoissaan) Selvitys perustuu olemassa olevan tutkimus- ja selvitystiedon jalostamiseen. Lappeenrannan lentoliikenne

15 Pasi Holm, Taloustutkimus Oy pasi.holm@taloustutkimus.fi
Puh Lappeenrannan lentoliikenne