Koulutusyhteistyöpäivä Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto

Suomalaisen työelämän keskeiset arvot Hallitusohjelman mukaiseen työelämästrategiaan perustuvan Työelämä hankkeen tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi seuraavassa kuudessa vuodessa. Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Jokaisella työpaikalla työn tekemisen tavat on sovittava ja tehtävä itse, yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajien kesken. Suomalaisen työelämän keskeiset arvot ovat sinnikkyys, luottamus, rohkeus ja työn tarkoituksen ymmärtäminen. Hyvä työ on enemmän kuin pelkkää työtä.

Suomalaisen työelämän keskeiset arvot Sinnikkyys on pitkäjänteisyyttä. Työpaikoilla sinnikkyys tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että periksi ei anneta vastoinkäymisissä eikä vaikeissakaan tilanteissa. Sinnikkyys ilmenee myös sitoutumisena yhteisiin tavoitteisiin. Luottamus merkitsee sitä, että jokainen yrittää parhaansa, ja jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti hänen odotustensa mukaan. Luottamus näkyy työpaikoilla myös vastuullisuutena: jokainen kantaa vastuunsa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Rohkeuden avulla voidaan oppia uutta, kehittyä ja kasvaa niin ihmisinä, työyhteisöinä kuin yrityksinäkin. Rohkeassa työyhteisössä ollaan luovia, eikä siellä jää kukaan polkemaan paikoilleen. Työn tarkoituksen käsittäminen on hyvän työelämän arvoista keskeisin. Se on voima, joka kokoaa muut arvot yhteen ja luo niille toimintaympäristön. Työn tarkoituksen ymmärtäminen on yksi motivaation tärkeimpiä lähteitä. Kun työllä on tarkoitus, se on tekijälleen myös innostavaa ja palkitsevaa.

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä Työnantajan velvollisuutena on pitää huolta siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on myös pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. Uuden ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lainsäädännön tavoitteita: –edistää työntekijöiden osaamisen kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. –kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden osaamisen tilaan ja havaittuihin kehittämistarpeisiin –parantaa työn tuottavuutta huolehtimalla toimenpiteistä osaamisen kehittämiseksi muuttuvien olosuhteiden asettamien vaatimusten täyttämiseksi –ohjata ammatillisen osaamisen kehittämistoimia myös sellaisille työntekijäryhmille, jotka ovat jääneet vähemmälle koulutukselle.

Kunnat ja kuntayhtymät kehittävät henkilöstönsä osaamista Työolobarometrin 2013 ennakkotietojen mukaan kunta-alalla työskentelevistä yli 80 % koki, että työssä voi oppia koko ajan uusia asioita. Työnantajan tarjoama koulutus on yleisempää julkisella sektorilla yksityiseen verrattuna. Kunta-alalla lähes 70 % työntekijöistä osallistui työnantajan järjestämään ammatilliseen täydennyskoulutukseen viime vuoden aikana. Vuonna 2013 koulutus kesti kunta-alalla työskentelevillä keskimäärin 4 työpäivää. KT:n tutkimus 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta: –lääkärit (keskimäärin 7,2 täydennyskoulutuspäivää) –muu korkeakoulutettu ammattihenkilöstö (6,0). –AMK-tutkinnon tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet (3,9) –sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suor. (2,7) –muu henkilöstö, mm. tukihenkilöstö, toimistohenkilöstö (2,5)