Amiinit

Rakenne Amiinit ovat orgaanisia typpiyhdisteitä Amiineissa typpi sitoutuu kolmella kovalenttisellä sidoksella joko vety- tai hiiliatomeihin Amiinien voidaan ajatella olevan ammoniakin (NH3) johdannainen, jossa yksi tai useampi vetyatomi on korvautunut hiiliketjulla (R) Amiineja on kolmenlaisia ja ne jaetaan kolmeen ryhmään 1. primääriset amiinit (yksi ammoniakkimolekyylin vetyatomeista on korvautunut hiiliketjulla) 2. sekundääriset amiinit (kaksi ammoniakkimolekyylin vetyatomeista on korvautunut hiiliketjuilla) 3. tertiääriset amiinit (kaikki ammoniakin vetyatomit ovat korvautuneet hiiliketjuilla)

rakenne primäärinen amiini sekundäärinen amiini tertiäärinen amiini

Primääriset amiinit Etyyliamiini Käyttökohteita ovat: väriaineiden valmistus, kosmeettiset tuotteet ja lääkeaineet

Sekundääriset amiinit Dietyyliamiini Käyttötarkoitukset: kosmeettiset tuotteet ja lääkeaineet

Tertiääriset amiinit Trimetyyliamiini Käyttökohteena hyönteisiä houkutteleva aine

Nimeäminen Orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoja voidaan esittää kahdella eri tavalla 1. kaikki kovalenttiset sidokset merkitään näkyviin sidosviivoin (tarkin ja yksityiskohtaisin malli) 2 . Viivakaava, joka on hyvin pelkistetty malli (hiili- ja vetyatomit korvattu siksakkiviivalla ja rakennekaavaan merkitään vain funktionaaliset ryhmät oikeille paikoilleen)

typpiyhdisteiden nimeäminen 1. primäärisen amiinin nimi muodostetaan liittämällä pääte –amiini hiiliketjun pituuden mukaan määräytyvään nimeen Esim. metyyliamiini, etyyliamiini, pentyyliamiini, fenyyliamiini 2. sekundääristen ja tertiääristen amiinien nimet muodostetaan luettelemalla typpeen liittyneet hiiltä sisältävät ryhmät aakkosjärjestyksessä. Mikäli typpeen liittynyt kaksi tai kolme samanlaista hiiliketjua, käytetään etuliitteitä di- ja tri- . Esim. etyylimetyyliamiini, dietyyliamiini, etyylimetyylipropyyliamiini, trimetyyliamiin. 3. kun aminoryhmä (-NH2) on yhdisteessä jossa on myös jokin muu funktionaalinen ryhmä (esim. hydroksyyli tai karboksyyli) nimeen tulee etuliite amino-. Ryhmät numeroidaan siten että ne saavat mahdollisimman pienet numerot. Esim. 2-aminopropaanihappo, 2-aminofenoli

Poolisuus ja poolittomuus Hiilivedyissä hiili- ja vetyatomien välinen kovalenttinen sidos on heikosti poolinen -> Hiilivetymolekyylien muoto on kuitenkin niin symmetrinen että sidosten vähäinen poolisuus kumoutuu -> hiilivedyt ovat poolittomia yhdisteitä Poolittomuuden vuoksi molekyylien välille muodostuu vain heikkoja dispersiovoimia Hiilivetyjen sulamis- ja kiehumispisteet siis kohoavat moolimassan kasvaessa, koska molekyylien väliset dispersiovoimat vahvistuvat Koska hiilivedyt ovat poolittomia aineita, ne liukenevat pooliseen veteen huonosti Hiilivedyt liukenevat hyvin poolittomiin liuottimiin (esim. bensiini) koska tällöin hiilivedyn liuottimen väliset dispersiovoimat ovat samankaltaiset ja molekyylit sekoittuvat toisiinsa

Primäärisillä ja sekundäärisillä amiineilla on korkeammat kiehumispisteet kuin saman painoisilla alkaaneilla, sillä ne muodostavat vetysidoksia typessä olevien vetyatomien välityksellä