VIRTAA TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä | Sykettä liikunnasta Sykettä liikunnasta Virtaa TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Golfliiton Liittokokouspäivät, Vaasa Jari Parkkari Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen.
Advertisements

SAPA ry VALMENNUSLINJA
Taustaa ja tarkoitus • Suomessa valtavasti palloilulajien harrastajia ja penkkiurheilijoita – Esim. Suomessa jalkapallonkasvu on jatkunut tasaisena viime.
MOTIVAATIO JA LIIKUNTA
Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon
LAPS SUOMEN -tutkimus Valtakunnallinen 3-12 –vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuuden perusselvitys.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Kaisa Mäkäräisen harjoittelu ja kestävyys urheilijan kuormittaminen
Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa
Talvikauden harjoittelu
Keho tasapainossa Hämeenlinna Eero Turunen
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto.
Keski-Suomen Liikunta valmentajien osaamisen kehittäjänä.
Valmennusosaamisen malli
Terveysliikunta Anne Partala 2011.
JÄÄPALLOILIJAN FYYSISEN HARJOITTELUN OHJELMOINTI
Valmennusosaamisen malli
SAPA ry VALMENNUSLINJA Arvoista normeihin ja tekoihin.
MAALIVAHTIPOLKU ”INNOSTUMINEN, TOIMINTA, VALINTA JA TAVOITE…”
LIIKUNTA.
Terveystieto 7.
TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA
LIIKUNTA JA KOULUIKÄINEN
Valmennusosaamisen malli
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
Liikuntatapaturmat.  Suuri osa tapaturmista lieviä, mutta niitä sattuu paljon  Liikuntatapaturmien osuus kaikista koti- ja vapaa-ajan tapaturmista 44.
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
Hyvinvointi, Terveys ja Golf
Asta Heino Koulutuskeskus Tavastia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Alkulämmittely ja loppujäähdyttely
Toimintakyky s.36 Fyysinen Psyykkinen Kognitiivinen Sosiaalinen
Yo-tehtävä Pohdi yhteiskunnan toimintatapoja ja mahdollisuuksia kansalaisten liikunta- aktiivisuuden edistämiseksi. (kevät 2007)
Liikuntaluokat ja Urheiluakatemia Sami Vastamäki, LiTM, Urheilupuiston koulu, liikuntaluokat.
Joukkuepelien valmennusjärjestelmät. Valmennusjärjestelmä Rakentuu –Pelaajanpolku ja sen keskeiset toimijat –Osaamisverkosto (kansallinen ja kansainvälinen)
NuPS T03 Pelaajapalaveri Joukkueen NuPS T03 pelaajat
Valmennusosaamisen malli Kirsi Hämäläinen Suomen Olympiakomitea.
Lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä, Lihasmassa vähenee lähes puoleen 20. ja 90. ikävuoden välillä lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä,
FYYSINEN TOIMINTAKYKY. Hyvä fyysinen toimintakyky auttaa suoriutumaan arjen ja työn (=opiskelun) vaatimista haasteistaHyvä fyysinen toimintakyky auttaa.
Stressi ja sen hallinta. Mitkä asiat aiheuttavat stressiä? Voiko stressiä hallita? Miten?
9. KUNTOA KANNATTAA KEHITTÄÄ TERVEYSTIETO 7. Pohdi : Mitä hyötyä on koululiikunnasta?
Anna-Eveliina Aro Sairaanhoitajaopiskelija SAMK.  Kuvata miten koulukiusaaminen näyttäytyy satakuntalaisten 8. ja 9. luokkalaisten oppilaiden kokemana.
Schildtin lukio/Voionmaa Urheilulukio Opiskelun ja urheilun yhdistäminen naQ&feature=youtu.be.
Unelma hyvästä urheilusta
Kohti hyvää kuntoa.
KUVA-mittaristoehdotus/ Poimintoja Hyvinvoinnin ja terveydentila -mittaristosta
Terveyden määritelmät
Kesäharjoittelu mitä ja miksi
TE1 Liikunta Hurtig
Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset
VALINNAINEN LIIKUNTA 8. lk 2h/viikko 9.lk 2h/viikko
Terveyskunto ja sen osa-alueet
LIIKUNTA JA TERVEYS.
Liikunta Liikunta on tärkeä osa terveellisiä elämäntapoja. Useimpien sairauksien taustalla on syy liikkumattomuuteen. Lisäksi liikunta ja terveelliset.
Fyysisen aktiivisuuden on havaittu edistävän myös lasten tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoja.
Liikunnan eri määritelmät 6.2
Liikunta+ravinto.
VMTK:n varapuheenjohtaja panssarijääkäri Miikka Puoskari
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
Siiri, Kaisla, Lola ja Zibin
& opiskelijoiden SAKU-toiminta
Turun toverit ry.
Kohti hyvää kuntoa.
LIIKKUUKO LAPSESI RIITTÄVÄSTI?
VALINNAISET LIIKUNTAKURSSIT
Selkärankareuma ja liikunta
3-05 Liikunta.
Innostuminen toiminta Valinta tavoiTE
Pohjois-Karjalan rajavartioston VLK-toiminta
Selkärankareuma ja liikunta
VALINNAISET LIIKUNTAKURSSIT
Esityksen transkriptio:

VIRTAA TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä | Sykettä liikunnasta Sykettä liikunnasta Virtaa TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä

VIRTAA TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä | Sykettä liikunnasta

2 Liikunnan harrastaminen Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa VAPAA- AIKANASI vähintään PUOLEN TUNNIN ajan?  useita kertoja päivässä  noin kerran päivässä  4-6 kertaa viikossa  2-3 kertaa viikossa  kerran viikossa  harvemmin  en lainkaan (Kysymys nro 72/ Kouluterveyskysely 2009)

VIRTAA TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä | Sykettä liikunnasta 3 Liikunnan harrastaminen, tulokset % Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa VAPAA-AIKANASI vähintään PUOLEN TUNNIN ajan? LukioissaAmmattioppilaitoksissaMeidän ryhmä PojatTytötPojatTytötPojatTytöt Useita kertoja päivässä12976 Noin kerta päivässä kertaa viikossa kertaa viikossa Kerran viikossa Harvemmin Ei koskaan1141 (Kouluterveyskysely 2009)

VIRTAA TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä | Sykettä liikunnasta 4 Ulkoiset ja sisäiset tekijät Ulkoiset tekijätSisäiset tekijät Altistus liikuntamuoto altistusaika kontaktien määrä kilpailu ja sen taso pelipaikka joukkueessa Fyysiset ominaisuudet ikä sukupuoli ruumiinrakenne aiemmat vammat, sairaudet fyysinen kunto nivelten liikkuvuus lihasvoima, lihasten venyvyys nivelsiteiden kunto anatomiset rakennepoikkeavuudet motorinen kyvykkyys (liikehallinta) lajikohtainen taitotaso Harjoittelu kuormittavuus useus kesto tyyppi Ympäristö ja olosuhteet alusta ulkona/sisällä säätila vuodenaika, harjoituskausi inhimilliset tekijät (valmentaja, vastustaja, tuomari, yleisö) Psyykkiset ominaisuudet motivaatiotaso persoonallisuusprofiili elämänvaikeuksien kasaaminen ahdistuneisuus, depressio stressinsietokyky Varusteet pelivälineet (esim. pallon koko ja paino) suojaimet, jalkineet, vaatetus (Fogelholm ym. Terveysliikunta, Duodecim 2005)

VIRTAA TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä | Sykettä liikunnasta 5 Liikuntavammat (Paakkari ym. 2004) Laji Vammat/ 1000 harrastettua tuntia Salibandy, sähly9,3–12,9 Jalkapallo6,3–9,7 Jääkiekko5,8–9,8 Lentopallo5,4–9,1 Ratsastus2,6–5,1 Juoksu2,9–4,4 Aerobic, jumppa2,5–3,9 Kuntosaliharjoittelu2 Murtomaahiihto1,3–2,2 Kävely1,0–1,3 Liikuntavammariski eri liikuntalajeissa