OPPIMISKÄSITYS KOULUN KÄYTÄNNÖISSÄ Pentti Moilanen

Koska nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa myös tiedot nopeasti vanhenevat, voidaan väittää, että didaktisen formalismin on syrjäytettävä didaktinen materialismi eli että älyllisten kykyjen kehittäminen on tärkeämpää kuin valmiin tietomateriaalin mieleen painaminen: oppilasta on pikemminkin koetettava kehittää kykeneväksi hankkimaan uusia tietoja kuin sälytettävä hänen muistiinsa tietoainesta. Urpo Harva 1963

Kohti toiveidemme opetuskulttuuria! Toiminta -kulttuuri Eheys Ilmiöt & sisällöt Mistä ilmiöistä ja sisällöistä OPSimme rakentuu? Millainen toimintakulttuuri mahdollistaa OPSimme toteutumisen? Miten OPSimme sisällöt ja toimintakulttuuri kohtaavat? Miten rakennamme OPSimme yhdessä? Miten muutan opetussisältöjä? Miten muutan toimintaani?

Vaikka haasteet ovat suuria, niin nykyinen lainsäädäntö ja opetussuunnitelma mahdollistavat kaiken tarvittavan: muun muassa joustavat koulupäivät yksilöllisen opetuksen kokeilut yhteistyön koulun sisällä ja myös muiden toimijoiden kanssa uudet oppimisympäristöt sekä uuden opetusteknologian hyödyntämisen pedagogisen johtamisen täydennyskoulutuksen. Haasteena on pikemminkin toimintakulttuurin muuttaminen: miten saamme arkiseen käyttöön kaiken sen hyvän ja kauniin, mikä jo nyt on mahdollista? Olli Hietanen

Opetussuunnitelman (2016) perusteiden oppimiskäsitys oppilas on aktiivinen toimija hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan

Oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista.

OPSin oppimiskäsitys ja meidän opetus Miten mielestänne OPSin oppimiskäsitys toteutuu ja on toteutunut teidän opetuksessanne ”Pieni on kaunista!” Pohdi vieressä istuvien kanssa!

Aktiivinen oppiminen Miten oppilaan näkökulmaa koulutyöskentelyssä voitaisiin kehittää - osallisuutta, aktiivisuutta, omakohtaisuutta, merkityksellisyyttä, yhdessä tekemistä, myönteisiä tunnekokemuksia ja kouluviihtyvyyttä?

Todellinen maailma opiskeltavana Ilmiölähtöisessä opiskelussa lähtökohtana ovat todellisen maailman ilmiöt, joita tutkitaan aidossa ympäristössään. Tutkittavat ilmiöt ovat monisyisiä, joten niitä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Jos halutaan saada monipuolinen ymmärrys tietystä ilmiöstä, on syytä tukeutua eri oppiaineiden tai tieteenalojen tarjoamiin näkökulmiin.

Ongelmanratkaisussa tarvittavia taitoja Käsitykset tiedosta Erilaisten käsitysten kunnioittaminen Omien käsitysten kyseenalaistaminen Metakognitio Ratkaisujen suunnittelu ja arviointi Perustelun taidot Erilaisten tulkintojen vertailu Tiedot tutkittavasta asiasta

Tutkiva, ongelmalähtöinen, projektioppiminen Jutellaan siitä Mistä saadaan tietoa ja miten? Etsitään ja luodaan tietoa Jäsennetään tietoa! Jokin asia askarruttaa Jaettu tiedon ja osaamisen rakentaminen Raportoidaan tuotos

Miten arvioidaan oppimiskulttuuria? Hannu Juuson mukaan: 1. tutkimustaidot 2. päättely- ja käsitteelliset taidot 3. vuorovaikutustaidot

tutkimustaidot Esittävätkö oppilaat hedelmällisiä kysymyksiä? Perustelevatko oppilaat ajatuksiaan ja mielipiteitään? Etsivätkö oppilaat asioille selityksiä? Tutkivatko oppilaat vaihtoehtoja? Korjaavatko oppilaat omaa ajatteluaan? Kykenevätkö oppilaat pysymään asiassa?

Päättely- ja käsitteeliset taidot Selittävätkö oppilaat merkityksiä? Tekevätkö oppilaat erittelyjä? Tekevätkö oppilaat vertailuja? Antavatko oppilaat selkeyttäviä esimerkkejä? Tekevätkö oppilaat relevantteja johtopäätöksiä? Tekevätkö oppilaat arviointeja?

Vuorovaikutustaidot Kuuntelevatko oppilaat toisiaan? Tekevätkö oppilaat toisilleen kysymyksiä ja ehdotuksia? Auttavatko oppilaat toisiaan? Tutkivatko oppilaat erimielisyyksiä? Kunnioittavatko oppilaat toistensa mielipiteitä? Hyväksyvätkö oppilaat mielipiteisiinsä kohdistuvan oikeutetun kritiikin?