8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus 8.12.2015.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vammaispalvelulain muutokset - vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu Lakimies Jaana Huhta, STM
Advertisements

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO OPISKELIJAVALINTOJEN KEHITTÄMINEN Jyväskylän yliopiston opintoasiainpäivät Tuula Maijanen.
Lasten oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus Maailman laajin ihmisoikeussopimus Hyväksyttiin 1989, Suomessa voimaan maata hyväksynyt, vain Yhdysvallat.
VAPAAEHTOISTOIMINTA PALLIATIIVISESSA SAATTOHOIDOSSA – TUKIMATERIAALI HOITO- JA HOIVAYKSIKÖILLE Silta toiselle rannalle -hanke Tiina Hämäläinen & työryhmä.
Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!-koulutus
1 Vammaislakien yhdistäminen Keijo Kaskiaho Kouvolan Vammaisneuvosto Keijo Kaskiaho.
1 Invalidiliitto 1 Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila Anne Mäki, Invalidiliitto ry.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto Minne menet Lappilainen Päihdetyö! Lähtökohdat Päihteiden käyttö Palvelutarve Seminaari Kaksi.
Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus työelämään – oikeus työhön, oikeus palkkaan Tornio
Yhdenvertaisuuslaki: mikä muuttui vammaisen henkilön näkökulmasta Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys/Vike.
Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö.
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa
Yhteistyösopimuksen laadinta
Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke työpaja ETK:n kommentti
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Th, TtM, kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti
Kodin ja koulun yhteistyö Lähde (diat 1-5): Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto Ensisijainen ja kokonaisvaltainen.
Yrittäjä, sinä ja työntekijäsi olette yrityksesi tärkein voimavara!
Lapsen näkemyksen huomioiminen iän ja kehitystason mukaan
LSSAVI Valvontaprosessin vaiheet varhaiskasvatuksessa
Vapaaehtoistyön vakuuttaminen vapaaehtoiset henkilövakuutukset vastuuvakuutus Jarno Rova,

6 Tärkeä työsopimus s
Elämänkatsomustiedon tunti
Lainsäädäntö ja sen merkitys
Kirsi Manninen, palveluyksiköiden johtaja ja
Laadullisten tutkimusmenetelmien seminaari
Monialainen yhteispalvelu
TK- johdon ja PPSHP:n yhteistyöseminaari
YHDESSÄ VOIMISTUEN – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1. 10
Lissabonin sopimus.
Työkokous - palkkatuki ja sen vaikuttavuus
Sosiaalialan tehtävärakenne
näkökulmia toimistotyön organisointiin ja kehittämiseen
Kuntoutuksen kuumat perunat
Osakeyhtiön oikeudellinen riskienhallinta corporate governance, yritysetiikka, juristi  “When written in Chinese, the word crisis is composed of two characters.
Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus
Työn muodot Työsopimuksen ehdot
Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Kuntainfo
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvontaa 1. 3
Ammattihenkilölaki; työntekijän ja työnantajan velvollisuudet
Valmistelutilanne : henkilöstösiirrot ja liikkeen luovutus sote- ja maakuntauudistuksessa koskien muutosta
Lukion opiskeluhuolto
Alueellinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
KEUDAN ORIENTAATIOPÄIVÄT LUKUVUOSI
RAI-välineiden arviointi Rovaniemen omaisten työryhmässä
Uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö
Päätösten lapsivaikutusten arviointi
Polut hoitoon ja kuntoutukseen – projekti OTE7
Markku Kokkonen Kuulemistilaisuus
Tervetuloa sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäverkoston ensimmäiseen tapaamiseen!
Tilapäinen työskentely ei-laillistettuna sosiaalityöntekijänä kunnassa – Talentian linjaus
SUOMEN OIKEUSJÄRJESTYS
Tilapäinen työskentely ei-laillistettuna sosiaalityöntekijänä kunnassa – Talentian linjaus
SOPIMUSEHDOT.
HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Vammaisten päiväaikaisessa toiminnassa
LIIKEKAUPAN SOPIMUKSEN SUUNNITTELU KÄYTÄNNÖSSÄ
Olemme osa hallituksen OTE-kärkihanketta
Työelämätoimikuntien tehtävät pähkinen kuoressa
Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Perheoikeudelliset palvelut
Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen näkökulma lääkejakelun kehittämiseen Etusivuvaihtoehto 1.
Järjestö 2.0 hankkeiden jatkosuunnitelma
Työllisyyspoliittinen avustus – rahoituksen haku vuodelle 2020
Koulutuskiertue Suomen Sotaveteraaniliitto, Leena Seppälä.
Esityksen transkriptio:

Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus

Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät pääsääntöisesti HetaHelp:iin tai työmarkkinatoimintaan

Itsemääräämisoikeus Pohtikaa muutaman hengen ryhmissä seuraavia kysymyksiä: 1. Mitä ajatuksia termi herättää? 2. Merkitys sillä on sinulle tai miten se näkyy elämässäsi / työssäsi? 3. Mihin itsemääräämisoikeus mielestäsi perustuu?

Rakenne Itsemääräämisoikeuden lakiperuste Itsemääräämisoikeus henkilökohtaisen avun päätöksenteossa Itsemääräämisoikeus henkilökohtaisen avun malleissa

Oikeuslähteet ja normihierarkia Kansainväliset sopimukset EU-oikeus Perustuslaki Lait Asetukset Lakien esityöt Tuomioistuinratkaisut Perustuslaki Tavalliset lait Asetukset Alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt

Itsemääräämisoikeuden pohja Kansainväliset velvoitteet Esimerkiksi YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Suomen perustuslaki PL 19 § Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. PL 22 § Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Itsemääräämisoikeus henkilökohtaisen avun päätöksenteossa Sosiaalihuoltolaki 31 § Asiakkaan kuuleminen ja oikeus saada selvitys eri vaihtoehdoista, 32 § Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset, 36 § ja 37 Palvelutarpeen arviointi 39 § Asiakassuunnitelma Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 8 § Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan

Vammaispalvelulaki 1 § Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. 8 c § Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan 8 d § Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan

Hallituksen esitys vammaispalvelulaiksi Lisäksi esityksen tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta muun muassa kehittämällä palvelujen toteuttamista koskevia menettelytapasäännöksiä siten, että vammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne otetaan entistä vahvemmin huomioon palveluja ja tukitoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Tavoitteena on myös lisätä palvelujen ja tukitoimien suunnitelmallisuutta ja niiden saannin joutuisuutta

Heta-Liiton ehdotukseen uuden vammaispalvelulain 1 §:ksi: 1 § Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on: 1) edistää, turvata ja toteuttaa vammaisen henkilön henkilökohtaista vapautta, itsemääräämisoikeutta, yksityiselämän suojaa, yhdenvertaisuutta, itsenäistä elämää ja osallisuutta; 2) turvata vammaisten henkilöiden ihmisarvoisen elämän, mukaan lukien sen kulttuurisesti ja historiallisesti määräytyneet ainesosat, edellyttämä välttämätön huolenpito; 3) turvata, että vammaisille henkilöille on saatavilla vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset riittävät, turvalliset ja laadukkaat palvelut

Ryhmätehtävä Jos olet ollut mukana henkilökohtaisen avun hakutilanteessa (esim. hakijana tai päätöksentekijänä) Onko itsemääräämisoikeus mielestäsi tällöin huomioitu? Onko itsemääräämisoikeus toteutunut?

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat ja itsemääräämisoikeus Työnantajamalli Henkilökohtaisen avun saaja on itse työnantaja Palvelusetelimalli Henkilökohtaisen avun saaja ostaa palvelun avun palvelun tuottajalta Ostopalvelumalli Henkilökohtainen apu tulee kunnan päättämästä yrityksestä tai kunnan järjestämänä

Työnantajamalli Työnantajalla on työlainsäädännön mukainen työnantajan työnjohto-oikeus Työnjohto-oikeus tarkoittaa, että työnantajalla on oikeus päättää: Kuka työtä tekee? Mitä työtä tehdään? Missä työtä tehdään? Milloin työtä tehdään? Miten työtä tehdään?

Työnjohto-oikeutta rajaa: Lainsäädäntö Työturvallisuus velvoitteet Lainvastainen työtehtävä Syrjintäkielto Työsopimus Esim. kirjaukset työajasta ja työtehtävistä Henkilökohtaisen avun päätös Esim. mihin avustajatunteja on myönnetty

Ryhmätehtävä Pohtikaa seuraavaa tapausta Työnantajan antamat työtehtävät ovat loppuneet ennen työvuoron päättymistä. Työntekijä ehdottaa työnantajalle, että he leipoisivat pullaa. Työnantaja siis ole tätä ehdottanut. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää?

Pohdinta ryhmätehtävästä Periaatteessa tilanne vaikuttaa hyvältä, mutta: Työntekijän ei tule olla aloitteellinen, jos työnantaja ei tätä toivo Toisin kuin esim. minulla joka voi työnantajalle ehdottaa juttuja joista esimies päättää ei henkilökohtaisen avun työnantajan pidä joutua pohtimaan työntekijän ehdotuksia tai päättää heti tehdäänkö jotain

Muut henkilökohtaisen avun mallit

Palveluseteli Henkilökohtaisen avun saaja on palvelun ostaja eli kuluttaja Henkilökohtaisen avun saajalla on siis ostajan, ei työnantajan oikeuksia / työnjohdollisia vastuita Kuluttajansuoja Tuottajan vaihtaminen

Ostopalvelu Henkilökohtaisen avun saaja on asiakas (ei kuitenkaan ostaja) Itsemääräämisoikeus ei perustu työsuhteeseen tai kuluttajan asemaan Ei työnjohto-oikeutta / työnjohtovastuuta

Erilaisten järjestämistapojen vertailu itsemääräämisoikeuden näkökulmasta

Ryhmätehtävä Anna, Tiina ja Mari saavat henkilökohtaista apua Anna on työnantaja Tiina ostaa avun palvelusetelillä Mari saa palvelun yritykseltä kunnan ostama Miten heidän asemansa eroaa suhteessa kuntaan, heidän avustajiinsa ja mahdollisuuksiin tehdä valintoja?

Avustajan valinta Työnantajamalli: Työnantaja voi valita avustajan Laaja itsemääräämisoikeus, koska mahdollisuus päättää ketä päästää auttamaan / kotiinsa Toisaalta työnantaja voi joutua valitsemaan Asettaa paineita rekrytointiin Onko hakijoita?

Avustajan valinta Palveluseteli ja ostopalvelu: Avun saajalla ei ole automaattista oikeutta valita avustajaa vaan avustaja tulee yrityksestä Ei mahdollisuutta valita ketä kotiinsa päästää Toisaalta avun saaja ei joudu tekemään rekrytointi Osaaminen voi olla parempaa

Ryhmätehtävä Tarja on tehnyt avustajan kanssa työsopimuksen, jossa työaika on määritelty ma-pe klo 8.00 – Tarja kuitenkin haluaisi, että avustaja voisi tehdä työtä myös lauantaisin Mitä Tarja voi tilanteessa tehdä?

Työsopimus Työsopimus on sitova Muuttaminen on mahdollista 1. Sopimalla työntekijän kanssa 2. Yksipuolisesti, jos työsuhteen irtisanomiseen oikeuttava peruste (olennainen muutos) 3. Yksipuolisesti direktio-oikeuden nojalla (ei olennainen muutos)

Engblom, Matleena: Työsuhteen ehdot: määräytyminen, tulkinta ja muuttaminen. Helsinki

Työsopimuksen merkitys itsemääräämisoikeuden kannalta Työnantajan onkin syytä miettiä tarkkaan mm. Työaika Työtehtävät Työpaikka Koeaika Työaika Muuttaminen on hankalaa!

Itsemääräämisoikeus jokapäiväisessä toiminnassa Työnantajalla laaja työnjohtovalta Mm. laaja oikeus päättää työajoista = koska tarvitsee apua Toisaalta työnantajalla on vastuu työaikasäädösten noudattamisesta Muissa malleissa työaikojen määrittäminen ei ole yksinomaan avun saajan käsissä Toisaalta eivät ole vastuutkaan

Työsuhteen päättäminen Työnantajamalli: Työnantajalla on mahdollisuus päättää työntekijän työsopimus, jos siihen on työsopimuslain mukainen peruste Huonosti työtehtävät hoitava työntekijä on mahdollista vaihtaa Toisaalta työnantajalla on vastuu siitä, että päättämiselle on peruste

Työsuhteen päättäminen Palveluseteli ja ostopalvelu: Henkilökohtainen avustaja ei ole työntekijä, joten vaihtaminen ei ole yksin saajan käsissä Toisaalta henkilökohtaisen avun saajalla ei ole riskiä työntekijän työsuhteen päättymisen suhteen

Ryhmätehtävä Työnantaja asuu puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa kotonaan. Hänellä on henkilökohtainen avustaja kotona. Työnantajan puoliso antaa välillä työtehtäviä avustajalle. Mitä ajatuksia tästä?

Pohdintaa ryhmätehtävästä Työnjohto-oikeuden jakaminen Työtehtävien määrääminen? Toteutuuko työturvallisuus? Toteutuuko itsemääräämisoikeus? Kuka päättää? Kunnan päätös?

Yhteenvetona Vammaisen henkilö itsemääräämisoikeus on laajasti tunnustettu KV- ja perusoikeus Käytännön elämässä itsemääräämisoikeus henkilökohtaisen avun tilanteissa liittyy Henkilökohtaisen avun päätöksentekoon Henkilökohtaisen avun käyttöön Yksilöllisyys!

Kiitos mielenkiinnostanne!