Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuoro Pilvi Torsti VTT,työministerin erityisavustaja

2 Työministerin vastuut TYÖ- POLITIIKKA TOIMIVAT MARKKINAT KOTOUTTAMIS- ASIAT

TYÖ- POLITIIKKA Työelämän laatu Työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutos: muuttuneet työn teettämisen tavat → sosiaalivaikutus ja lainsäädäntö Johtamisen kehittäminen: TTL- verkosto, julkiselle sektorille johtamiskriteerit Työ&perhe: vapaajärjestelmän kehittäminen Samapalkkaisuusohjelma Yhdenvertaisuuslaki Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka NYT – Nuorten yhteiskuntatakuu Pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistettävät: -Kuntakokeilu -Työvoiman palvelukeskukset koko maahan -Palkkatuki -Osatyökykyisten toimenpide- ohjelma -Työpankit -Aikuiskoulutus Työnantaja- ja yrityspolitiikka – Rakennemuutoksen ennakointi ja uusi kasvu Uusien yritysten synnyn edistäminen: yrityshautomot, yrittäjyysvalmennus Hallinnollisen taakan kevennys Yhden luukun periaate palveluihin ja viranomaisasiointiin Osaava työvoima – Ammatilliseen osaamiseen panostava koulutus- politiikka ja muutosturva Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä Oppisopimuskoulutus myös aikuisille Aikuiskoulutus pitkäaikaistyöttömille Opintovapaalainsäädännön uusiminen Nuorten yhteiskuntatakuun koulutuspolitiikka Kehitetään: -Valtakunnallinen koulutusrahasto -Muutosturvamalli -Työn ja oppimisen vuorottelu 3 Työpolitiikka: hallituskauden keskeiset hankkeet hallitusohjelman mukaan Kärkihankkeet Rakennemuutos & työmarkkinoiden toimivuus Työelämän Kehittämisstrategia

4 Lähde: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK Julkaisuja 1/2009 ( ) Työvoiman määrä, elinajanodote ja osallistumisaste

Nuorten yhteiskuntatakuu - perusesittely

Nuorten yhteiskuntatakuu - määritelmä 6 1. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta työtöntä alle 30-vuotiasta, joista :lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Nuorten yhteiskuntatakuu - analyysi 7

Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA Koulutustakuu 8 Perusasteen päättävät n Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n

Nuoret 17-29v. työttömät Perusaste Ylioppilaat Uraohjaus - Ohjaava koulutus - Maahanmuuttajanuorten kielikoulutus - Työharjoittelu Työhönhakuhaastattelu kaikille kahden viikon kuluessa työttömäksi joutumisesta Velvoitettava työnhaku- suunnitelma, jossa sovittu koulutus-, työ-, työharjoittelu- tai kuntoutusvaihtoehdosta kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta Ammatillinen- tai korkeakoulutus Työnhakuklubit - Työn etsijät - Työhön valmentajat - Sanssikortti - Lisä/muuntokoulutus - Yrittäjyys Nuorten yhteiskuntatakuu / TEM 9 Urasuunnitteluun tukea :lle nuorelle Työllistymisen tukea :lle nuorelle Työmarkkinatuki aktiiviseksi TAVOITE: Koulutusvaihtoehdon löytyminen TAVOITE: Työllistyminen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma –vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n Vuosittain n aloittajaa nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Vuosittain n aloittajaa oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon- valmistavassa koulutuksessa Vuosittain n aloittajaa oppisopimusmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella yhteensä n aloittajaa

Miten kaikki mukaan?

Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Yleisen työttömyyden arvoasteikko vasemmalla ja vajaakuntoisten oikealla. Vajaakuntoisten työttömyys suhteessa yleiseen työttömyyteen

13 Käsitteet: vajaakuntoinen, osatyökykyinen, vammainen Vammainen: Henkilö, jolla on rajoitteita toimia täysipainoisesti yhteiskunnassa Osatyökyinen: henkilö, jolla on osatyökyvystään käytössään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen Vajaakuntoinen: lakikielen käsite, laki julkisesta työvoima- palvelusta.TE-tston henkilöasiakas, jonka mahdollisuudet saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet.  TULEE POISTUMAAN LAISTA

9 000 työkyvyttömyys- eläkkeellä ja samalla työssä osatyökyvyttömyys- eläkkeellä ja työssä Pitkäaikaissairaista ja vammaisista työvoimassa ei ole yhtenäistä tilastoa noin – on kiinnostunut palaamaan työelämään vain 450 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi Työkyvyttömyyseläkkeellä on n henkilöä (v. 2010) 14 Osatyökykyisten siirtyminen työmarkkinoille

uusia työnhakijaksi tulleita oli n siirtyi työhön, palkkatuettuun työhön siirtyi koulutukseen TE-toimistoissa oli vuonna 2010 noin vajaakuntoista työtöntä työnhakijaa Työikäisiä kehitysvammaisia noin Työtoiminnassa , jopa voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille tuetun työllistymisen avulla Erityisryhmänä kehitysvammaiset työ- ja päivätoiminnassa 15 Osatyökykyisten siirtyminen työmarkkinoille (jatkuu)

työstä n henkilöä työttömyydestä n henkilöä Työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtyi v Merkittävää työmark- kinoilla tarvittavaa osaamista siirtyy työmarkkinoiden ulkopuolelle Arviolta korkeakoulututkinnon suorittanutta vammaista henkilöä on työmarkkinoiden ulkopuolella 16 Osatyökykyisten siirtyminen pois työmarkkinoilta

17 Johtopäätökset: miten kaikki mukaan - palvelujen näkökulma Lääkinnällinen ja sosiaalinen Ammatillinen Kuntoutus Tuki työnhaussa: palkkatuki, työhön valmennus Mahdollisuus osoittaa osaaminen työnantajalle ennen työsuhteen solmimista Työnantajan tukeminen Työllistymisen tukeminen olennaista palvelujen sovittaminen yhteen Kuntoutus ja työllistymisen tukeminen YHDESSÄ

1. Työkyvyttömyys- eläkkeen ja työ- tulon yhteen- sovittamisen parantamista 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan lisäämistä 3. Palvelujen ja niiden yhteen- sovittamisen kehittämistä 4. Hyvien käytäntöjen kehittämistä ja juurruttamista  viestintä! Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelma Hallitusohjelma, raamisopimus ( ), työurasopimus ( ) Välimietintö , toimikausi asti Laaja tehtävänanto STM:n johdolla käynnistetty STM+TEM – vetoinen työryhmä 18 Johtopäätökset: miten kaikki mukaan - poliittisen päätöksenteon näkökulma Vammaisten ja osatyökyisten työelämä- osallisuuden lisääminen edellyttää siis: Tarja Filatov selvityshenkilö, välityömarkkinat

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuoro Pilvi Torsti VTT,työministerin erityisavustaja