Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 – Työelämä nyt ja tulevaisuudessa, Nuorten työllisyysfoorumi 6.9.2012 Ylijohtaja Tuija Oivo.

Esitys aiheesta: "Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 – Työelämä nyt ja tulevaisuudessa, Nuorten työllisyysfoorumi 6.9.2012 Ylijohtaja Tuija Oivo."— Esityksen transkriptio:

1 Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 – Työelämä nyt ja tulevaisuudessa, Nuorten työllisyysfoorumi 6.9.2012 Ylijohtaja Tuija Oivo

2 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Takuun taustoja 2

3 Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 3 Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistu- neelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

4 Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan - viranomaisten - elinkeinoelämän ja - järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia. ”Suomen malli” 4 PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE- PARTNERSHIP

5 Nuorten yhteiskuntatakuu – työryhmän työstä 5 1. Nuorille mol.fi – sivujen kautta Saatiin yli 6300 vastausta 2. TE-toimistoille toimipaikka- kohtaisesti nuorten palveluista Saatiin 107 vastausta 3. Työvoiman palvelu- keskuksille (TYP) Saatiin 40 vastausta Ryhmän työn edistämiseksi on tehty kolme kyselyä: maahanmuuttajat läpileikaten mukana kaikessa käsittelyssä, myös erill. tilastot nuorten työmarkkinatuesta ja koulutukseenhausta valmistui tutkimus palkkatuesta vastavalmistuneen nuoren palkkaukseen (Sanssi-kortti) tekeillä arviointitutkimus, tiedot saatu työryhmälle, tutkimus julkaistaan kohta lukuisat muut hankkeet vaikuttavat myös nuorten palveluihin mittarit takuun onnistumiselle mietitään uudelleen. Hyödynnetään kuulemisia, tutkimuksia, tilastoja, aineistoja yms. Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmä eteni toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että lainsäädäntöön ja budjettiin vaikuttavat selvitykset ja laskelmat saatiin ehdotusten osalta valmiiksi ja esiteltiin 15.3.2012. Samalla ilmestyi ensimmäinen raportti.

6 Nuorten oma ääni työryhmän työssä 6 Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi -sivuilla toteutetun ”Nuorten ääni kuuluviin” -verkkokyselyn kautta. Kyselyssä lähes 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Eräitä havaintoja kyselyistä Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea työnantajilta, TE-toimistojen koulutus- neuvonnasta ja ammatinvalinnan- ohjauksesta sekä työpajoista. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa.

7 Koulutustakuu 7 Perusasteen päättävät n. 60 000 Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 55 000 Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 5 000 Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA

8 Koulutustakuu 8 Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille opiskelupaikkaa. Ohjelma toteutetaan vuosina 2013-2016. Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppi- sopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

9 Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe 9 Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikä- luokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen perus- koulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Tutkinnon osaan tähtää- vän oppisopimuksen hinnan määräytymis- perustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutus- korvausta 800 euroon kuukaudessa. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.

10 Vuosittain n. 5 000 aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Vuosittain n. 2 500 aloittajaa Oppilaitos- muotoisessa ammatti- ja erikoisammatti- tutkintoon valmistavassa koulutuksessa Vuosittain n. 1 500 aloittajaa Oppisopimus- muotoisessa ammatti- ja erikoisammatti- tutkintoon valmistavassa koulutuksessa Nuorten aikuisten osaamisohjelma 10 20-29 -vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n. 110 000 Kaudella 2013-2016 yhteensä n. 36 000 aloittajaa

11 Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseenhaun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoit-tavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa. Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille. Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa. Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaa-kuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että, verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta 11 Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta.

12 Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään 12 Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmis- tuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itse- näisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuh- teen alussa (esim. vammai- set ja muut vajaakuntoiset). Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuk- sella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. Työharjoittelun enimmäis- kestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa. Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukevaa.

13 Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona 13 Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE- toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa. Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulu- tuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla osuuskunta tiimi mentorointi Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi.

14 Syrjäytymisuhan alaiset nuoret 14 Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti.

15 Edellytyksiä takuun täysmääräiselle toimeenpanolle 15 Ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TE- toimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa Opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa Oppisopimus- koulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen Taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen Kuntoutuspalvelut ja työllistyminen Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta.

16 PPPP-mallin toteuttaminen käytännössä, sovittu jatkotyö Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän jäsenet Koostavat edustamiensa tahojen kanssa toiminta- suunnitelmat, jossa kuvataan, miten kukin taho osallistuu takuun toimeenpanoon.  Allianssi taustaryhmineen toimittaa työryhmälle esityksen nuorten osallistumisesta kansalaisjärjestöjen kautta jatkotyöhön.  Esitykset koskevat niin työryhmän esityksien toteuttamista kuin myös sidosryhmien omia tulevia kampanjoita ja hankkeita. 16

17 Kolmannen sektorin rooli nuorten yhteiskuntatakuu toimeenpanossa Työryhmä koostaa kesän ja syksyn aikana nuorisotyöttömyyden ehkäisyn ”Hyvien käytäntöjen käsikirjaa”. Tähän käsikirjaan kerätään: 1.paikallisia nuorten työllisyyttä edistäviä hyviä käytäntöjä, jotka voivat olla esimerkiksi järjestöjen projekteja. 2.Kansainvälisiä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Nuorten yhteiskuntatakuuta tehdään syksyllä 2012 tunnetuksi kiertueen voimin. Tällöin on tarkoitus levittää paikallisia hyviä käytäntöjä. Työryhmä jatkaa työtään koko hallituskauden ja paneutuu jatkossa tarkemmin toimintatapoihin ja yhteistyöhön: millaisia ehdotuksia työryhmälle? 17 Kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä nuorten työllisyyden edistämiseksi!

18 18 Nuorten yhteskuntatakuun verkkosivut: www.tem.fi/ yhteiskuntatakuu (Ajankohtaista → Vireillä → Hallitusohjelman kärkihankkeet ja TEM → Nuorten yhteiskuntatakuu) Kiitos!