Voidaanko yhdenvertaista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä mitata? Päivi Rouvinen-Wilenius,

Osallisuus, yhdenvertaisuus, terveyden tasa-arvo Osa I: Mitä käsitteet tarkoittaa tässä esityksessä? Mitä tarkoitan mittaamisella? Teoreettinen vilkaisu käsitteiden maailmaan Mitä niiden kautta voidaan saavuttaa? Osa II itsearviontia asiakas/ toimija Osa III miten toimintaa voisi kehittää osallisuutta vahvistavaksi?

Mittaamisesta Yleensä mittaamisella tarkoitetaan määrän tms laskennallista mittaamista. Osallisuuden kohdalla ei ole kehitetty menetelmiä tähän tarkoitukseen. Puhun mittaamisesta tässä yhteydessä osallisuuden syvyyden arvioinnin menetelmien kautta ja itsearvioinnista.

Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (OM)

Terveyden tasa-arvo Terveyden tasa-arvo on tavoitetila, joka toteutuu silloin, kun kaikilla sosiaalisesta asemasta tai muista terveyden taustatekijöistä riippumatta on mahdollisuus saavuttaa esteettä täydellinen terveyspotentiaali (Dahlgren & Whitehead 2006, 6). Eli ihmisillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet ottaa aktiivinen tiedostava rooli oman terveytensä hallinnasta. Voimavarat ja elinolot yhdessä luovat edellytyksiä ihmisten kyvyille hyödyntää tietoa ja käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia saavuttaa tasa- arvon edellytykset. Terveyden tasa-arvo yhteiskunnassa ilmenee siten, että ihmisten selviytymistä edistävät taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset resurssit jakautuvat tasa-arvoisesti.

eli Yhdenvertaisuus ja terveyden tasa-arvo tarkoittavat tässä yhteydessä lähes samaa asiaa. Terveyden tasa-arvo käsitteen lisämerkityksenä on korostettu yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Tässä esityksessä puhun terveyden tasa-arvosta.

OSALLI- SUUS OSALLIS- TUMINEN OSALLISTA -MINEN AKTIIVINE N KANSALAI- SUUS ASIAKAS- JA KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖI- SYYS ELÄMÄN- HALLINTA YHTEISÖL- LISYYS SOSIAALI- NEN PÄÄOMA VOIMAAN -TUMINEN Osallisuus ja sen lähikäsitteitä

Lähikäsitteiden määritelmiä Osallistuminen= toimintaa, joka mahdollistaa osallisuuden, se voi olla passiivista tai aktiivista, se voi olla myös ulkoaohjattua, osallistuja ei voi osallistua. Osallistaminen= on keino, jolla kannustetaan ja mahdollistetaan kaikkien osallistuminen tekemällä asiat ymmärrettäviksi. Osallistamisella voidaan aktivoida nekin ihmisryhmät, joiden ääni ei välttämättä yhteiskunnallisen aseman puolesta tai muutoin kuuluisi ilman erityishuomiota. Osallistamiseen ei liitty pakottaminen tai manipulointi. Osallistamisessa korostuu kaikkien yhteisön jäsenten liikkeelle saaminen, edustuksellisuus ja yhteisöllisyys. Aktiivinen kansalaisuus= liittyy osaltaan osallistumiseen, koska se ilmenee ihmisten toiminnan, osallistumisen ja vaikuttamisen kautta. Aktiivisen kansalaisuus on tyypillistesti toiminnallista kansalaisuutta. Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys= liittyy käyttäjien/asiakkaiden osallistamiseen ja aktivointiin, lähestymistapana otetaan käyttäjät osaksi suunnittelutyötä, jotta saadaan aikaan esim. parempia ja kysyntälähtöisiä palveluja (innovaatiotoiminnassa olennaista) Elämänhallinta=liittyy osaltaan voimaantumiseen, se on tunne, henkinen voimavara, joka edistää selviämistä stressitilanteista, kiireestä, kovista aikapaineista ja erilaisista vastoinkäymisistä. Se on myös uskoa itseen, kykyä ja tahtoa tehdä valintoja sekä sopeutua ja selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa. Nämä taidot edistävät osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Yhteisöllisyys=syntyy ihmisten läsnäolosta ja heidän käyttämästään ajasta toisilleen. Yhteisöllisyyteen liittyy yhteinen paikka yhteiselle ajalle sekä pysyvyys ja muuttumattomuus. Yhteisöllä tarkoitetaan tietyllä alueella asuvia ihmisiä, joilla on yhteinen kulttuuri, arvot ja normit. Yhteisö näyttäytyy itseohjautuvan yksilön voimavarana. Yhteisön jäsenenä yksilö oppii oma-aloitteiseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi. Sosiaalinen pääoma= Yleensä sosiaalinen pääoma ymmärretään sosiaaliseksi voimavaraksi, joka muodostuu ihmisten välisten formaalien ja informaalien suhteiden vaikutuksesta. Sosiaalisen pääoman käsitteeseen on vakiintunut tiettyjä ominaisuuksia kuten sosiaaliset verkostot ja verkostoihin liittyvät normit. (ONS 2001a, 26). Voimaantuminen=kuuluu osaksi osallisuuden kokemusta ja lähtee ihmisestä itsestään. Voimaa ei voi ”antaa” toiselle. Voimaantuneisuuteen liittyy tunne/kokemus oikeudesta määrätä itse asioita.

Osallisuuden määritelmä Osallisuus on osallistumisen mahdollistama tunneperustainen ja yhteenkuuluvuuteen pohjautuva kokemus, jossa ihminen voi vaikuttaa itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin ja toimia siinä aktiivisesti ja sitoutuneesti. Osallisuuden kokemus syntyy, kun ihminen oivaltaa osallisuuden mahdollistamat hyödyt. Osallisuus on vuorovaikutusta. Keskeisiä osallisuuden edellytyksiä ovat toimijat itse. Osaammeko arvioida omaa toimintaamme kriittisesti ja havaitsemmeko omissa käsityksissä ja vakiintuneissa toimintatavoissa tekijöitä jotka mahdollistavat tai estävät osallisuuden kokemuksen?

Osallisuuden eri käsitteet kuvaavat osallisuuden kokemuksen syvyyttä Inclusion= sisään sulkemista, mukaan ottamista, takaisin liittämistä Citizen engagement= Kansalaisia kutsutaan mukaan poliittisiin prosesseihin. Heidän ääntään on haluttu kuulla ennen päätöksentekoa mahdollisen vastarinnan estämiseksi tai hillitsemiseksi. Kyse ei ole omaehtoisesta osallisuudesta ( Lappalainen, pääkirjoitus kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunta 2010.) Coproduction= yhteistuottaminen, josta erityisesti Englannissa on paljon kokemuksia. Käytetty esimerkiksi palvelumuotoilussa. (esim. Needham, C. 2009) Participation= osallistuminen, osallisuus Involvement= (sisältyy empowerment) osallisuus, sekaantuminen. Osallisuuden syvin muoto, jossa asianomainen on sitoutunut asiaan.

Lasten ja nuorten osallisuuden keinoja kuntien toiminnassa, esimerkkejä 1/3 (Aalto-Kallio 2010, Lahti)

Lasten ja nuorten osallisuuden keinoja kuntien toiminnassa, esimerkkejä 2/3

Lasten ja nuorten osallisuuden keinoja kuntien toiminnassa, esimerkkejä 3/3

Työkaluja osallisuuden näkyväksi tekemiseksi: Kansalaisten itsearvio osallisuuden kokemuksesta Mitä kansalaisen arvio tarkoittaa osallisuuden näkökulmasta työpohja 4 Mitä tulisi tehdä että osallisuuden edellytyksiä vahvistetaan työpohja 6 Toimijan itsearviointilomake Työpohja 5 (kirjassa: Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen)

Kansalaisen itsearvio

pohdi Miten seuraavat väittämät toteutuvat omassa työssäsi? Toisin sanoen arvioin omaa osallisuuden astetta omaan työhön? Aikaa 5 min.

Vastausten merkitys? Mitä ne kertoo osallisuudesta?

Osallisuutta tarkastellaan neljästä näkökumasta Osallisuus voidaan jakaa tieto-, suunnittelu-, toiminta- ja päätösosallisuuteen sen mukaan, miten ihmisellä on edellytyksiä ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoprosessiin. (Kohonen ja Tiala 2002) Tieto-osallisuuteen liittyy oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen Suunnitteluosallisuus liittyy asioiden valmisteluvaiheeseen, jossa asiakas osallistuu häntä itseään koskevan toiminnan suunnitteluun ja kertoo mielipiteistään. Toimintaosallisuus on ihmisten omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista erilaisiin tehtäviin Päätösosallisuus antaa asianosaiselle itselleen mahdollisuuden osallistua häntä itseään koskeviin päätöksiin

Tulkintaa… Arvosanat 9 ja 10 kuvastavat vahvaa osallisuuden tunnetta ja kokemusta omista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Arvosanan 9 mukainen toimijuus mahdollistaa siirtymän täyteen toimijuuteen (arvosana 10). Arvosana 8 kuvastaa sitä, että asiakkaalle on mahdollistettu jonkinasteinen osallisuus, arvosana 7 alueella osallisuuden tavoittelemiseksi tarvitaan paljon työtä ja arvosanojen 4–6 mukainen kuvastaa, että asiakkaan kokemus osallisuuden mahdollisuuksista on vielä kaukainen tai osallistuminen koetaan epämiellyttävänä.

Miten tulisi jatkaa Edellinen harjoitus kuvasi asiakkaan kokemaa osallisuuden astetta, mutta osallisuuden vahvistaminen edellyttää myös tietoa siitä, kuinka sitä voisi tehdä Ja mikä tärkeintä osallisuutta edistämään pyrkivän ihmisen itsearviointi pyrkii tekemään näkyväksi sitä, miten me itse ajattelemme osallisuutta edistettävän.

Toimijan itsearviointi

Onko osallisuus kirjattu? Kuinka keskeinen asia osallisuus on hankkeessa tai toiminnassa (vrt. suunnitelma)? Jos ei tärkeää, miksi? Millä keinoilla asiakkaan osallisuutta tavoitellaan (vrt. suunnitelma)? Millä alueilla asiakas kokee vähiten ja millä eniten osallisuuden kokemuksia? (edellisen työkaluna avulla kartoitetun tiedon kautta)

Millä osa-alueilla osallisuuden tasot eroavat eniten toimijan määrittelemästä tasosta? Miten nämä kaksi ääripäätä (eniten ja vähiten osallisuutta) eroavat toisistaan hankkeen toiminnan tasolla? Miten ne eroavat ihmisten oman toiminnan osalta? Mitä eroja toimijan ja asiakkaan vastauksien kautta nousee esille?

Tulosten peilaus toiminnan kehittämiseksi

Lisätietoa: