Vanhuuskuolema/ vanhuksen saattohoito 29.1.16 Maaria Seppälä.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Pieniä hetkiä.
Advertisements

ELÄMÄN LOPPUVAIHEESEEN
Seniori Turussa – miten haluat asua Kommenttipuheenvuoro Pekka Paatero  Motto: Pekka P. 72v. Vanhana turkulaisena haluan asua kotona maksoi mitä maksoi.
Hoitotyön keskeiset käsitteet
Soveltava Liikunta Kemin kaupunki LIIKUNTAPALVELUT/ Maarit Hast 2011 Liikuttaako meitä mikään? Soveltavan liikunnan lähtökohdat.
Lasten oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus Maailman laajin ihmisoikeussopimus Hyväksyttiin 1989, Suomessa voimaan maata hyväksynyt, vain Yhdysvallat.
Psyykkinen itsesäätely
VAPAAEHTOISTOIMINTA PALLIATIIVISESSA SAATTOHOIDOSSA – TUKIMATERIAALI HOITO- JA HOIVAYKSIKÖILLE Silta toiselle rannalle -hanke Tiina Hämäläinen & työryhmä.
Suun terveydenhuolto Rovaniemi. Järkevä työnjako Hammashoitajan tehtävänkuva → Hammashoitajat ja lähihoitajat vastaavat omalta osaltaan potilas- ja työturvallisuudesta,
 Rytmihäiriö on tila, jossa sydän lyö epätarkoituksenmukaisesti joko kiihtyvästi tai hidastuvasti, tai muuten epätasaisesti.  Rytmihäiriö syntyy, kun.
Ahdistuneisuushäiriöt vanhuusiässä Karjalatalo Avauspuheenvuoro Geriatrian ja psykiatrian el Eeva Hölttä.
Alkoholism i. Alkoholismi yleisesti Krooninen sairaus, jossa sairastunut kokee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia. Ilmenee usein kohonneena toleranssina.
Hengellisen tuen mahdollisuudet ja uhat Risto Voutilainen Kuopion ev.lut. seurakunnat Johtava sairaalapastori.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Hoitoon pääsy toiminta- mallien muuttuessa Hannu Hämäläinen
Epäily herää – miten toimia? K-Sshp, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke: koulutuspäivät Noora-Maria Ahl psykologi Marja.
KEHITYSKESKUSTELU - Ennalta sovittu ja suunniteltu keskustelu esimiehen ja työntekijän( voi olla myös tiimin) välillä Tuija Takkula,
Sedaatio kuolevan potilaan hoidossa
Palliatiivisen lääketieteen professori,
Parkinsonin tauti parkinsonismus idiopathicus
Eutanasia s
Itsetuhoisen mielenmaisema
Humanismi.
Ihmisen elinkaari Psykologia jpe.
Maailmankatsomus, valinnat ja vastuu
Itsetuhoinen prosessi
Ulkoiset tapahtuma/sisäinen uhka
6.4 Liikunnan merkitykset
Tavoitteena poistaa työelämän hukkia (työelämän hukkaa)
Vastuullisuus Askel 7.
Kerro lauseella mikä on ryhmän tarkoitus?
Elämänkatsomustiedon tunti
Erilaiset kriisit s. 32 Äkillinen kriisi Elämän kriisi Kehityskriisi
Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi
Hyvä elämä Kpl 11, s Emma.
Pelaajapolkujen nykytila
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Vanhuksen saattohoito
Laadullisten tutkimusmenetelmien seminaari
Perheeseemme kuuluu erityislapsi
Keskenmenopotilaan henkinen tukeminen
Syö aivosi virkeiksi™ -tyhykoulutus
Sosiaalialan tehtävärakenne
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Rajoitteet Iäkkään henkilön hoidossa käytetylle fyysiselle rajoittamiselle ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää. Yhteistä rajoitteille on kuitenkin.
Sihteeri toimiston asiantuntijana -teemapäivä
KIUSAAMISEN EHKÄISYSUUNNITELMA Laadittu:
Kaisa Vepsäläinen Lastenhematologi-onkologi KYS
Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi
Oma tupa, oma lupa - Kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla Keski-Suomen hankesuunnitelma vanhuslain toimeenpanoon varattuun.
TYÖRYHMIEN YHTEENVETO SYÖMISHÄIRIÖPÄIVILLÄ
Asva- hoitajan työ Martinlaakson terveysasemalla
Ms-tauti Jenina Pesonen.
Vanhusneuvostojen yhteistyöseminaari
3-05 Liikunta.
Yhteinen keittiö -hanke
Tarvitsetko tietoa suunterveydestä? Seuraa I love suu -kampanjaa!
IKÄIHMISEN HYVÄ ELÄMÄ – OULUNKYLÄN SEURAKUNTA
SYÖPÄSAIRAAN RAVITSEMUS.
Kerro lauseella mikä on ryhmän tarkoitus?
Kohti kaikenikäisten yhteisöä
Minun hyvinvointi Eva Rönkkö
Move! ennakkotunti Tämä on pohja, jota voi muokata itselle ja ryhmälle sopivaksi. Itse olen vaihdellut kysymyksiä, lisännyt kuvia, lyhentänyt tekstejä.
Ikäihminen ja perhe muutoksessa Viides tapaaminen
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Kulttuurishokki ja henkilökohtainen hyvinvointi
Kotikuntoutus liikunta- ja toimintakyvyn tukena
Mielipiteet lasten digitaalisesta pelaamisesta
Koulutuskiertue Suomen Sotaveteraaniliitto, Leena Seppälä.
Esityksen transkriptio:

Vanhuuskuolema/ vanhuksen saattohoito Maaria Seppälä

Vanhenemisen ja kuolemisen biologiaa Saksela: Duodecim 2014  Vanheneminen ja kuolema ovat seurausta biologisten mekanismien myöhäisvaikutuksista  Kromosomien DNA:n ”virheet” lisääntyvät  Solujen uusiutumisessa valvonta-, säätely-, ja korjausmekanismit heikkenevät tai tulevat epätarkoituksenmukaisiksi  Solut vanhenevat, lakkaavat jakautumasta ja kuolevat  Väistämätöntä  Solulle vaihtoehtona vain syöpäsoluksi muuttuminen

Vanhuksen kuolema Vanhuuskuolema

Vanhuksen kuoleman ”lajit”  Äkkikuolema 15%  Syöpä20%  Elinjärjestelmän romahtaminen20% (sydän, munuaiset, keskushermosto)  Hauraus-raihnaus oireyhtymä20%  Luokittelematontaloput  Vanhenevat kudokset alttiita kroonisille taudeille

Hauraus-raihnaus oireyhtymä (HRO, gerastenia) On esimerkki vanhuuskuolemaan johtavasta tilasta Yleinen stressin sieto ja resurssien väheneminen puolustusjärjestelmä Paino Lihaksisto Luusto Kävely - kroonisia sairauksia on usein mukana - kuolema tulee, kun kaikki reservit on käytetty

Minä uskon, että se on tarkoitus. Että ihmisen on menetettävä koko koreutensa. Sitten nähdään mitä jää jäljelle. Se nimittäin on ihminen itse. Vain sillä on merkitystä” Ingrid Sjöstrand

Minkä ikäisenä kuolema v.2014 tilasto joka toinen kuollut henkilö > 80v Yleisimmin ikäryhmässä v

Missä vanhukset kuolevat  Pitkäaikaishoidon laitos/terveyskeskus 50-60%  Koti < 20%  Yliopistollinen sairaala < 10%  Enemmistö kotona 3kk ennen kuolemaa  Suurimmalla osalla hoitopaikan vaihto juuri ennen kuolemaa

Miten kuoleman lähestymisen tunnistaa?  Voi olla vaikeaa !  HRO  Dementiapotilaat  Toimintakyky  Paino  Keuhkokuumeita  Syömättömyyttä  Vireystilan laskua

Kriteeristöjä Cardona-Morrell, Hillman 2015 BMJ  Pyritään ohjamaan oikeaan hoitopaikkaan  Auttaa hoitolinjauksissa  selvitetään  Peruselintoimintoja  Krooniset sairaudet  Hauraus-oireet  hoitopaikka

STM asiantuntijatyöryhmä 2015 : ikääntymisen teesi no 9  Kuoleman lähestyessä iäkkäällä ihmisellä tulee olla oikeus kärsimyksen lievitykseen, turvallisuuden kokoemiseen ja toisen ihmisen läsnäoloon. Iäkkäiden hoitoyksiköltä on vaadittava hyvää saattohoidon osaamista ja toteutumista

Mitä sairas ja kuoleva vanhus tarvitsee - saman kuin kaikki muutkin  Ihmisarvon kunnioittaminen  Itsemääräämisoikeus  Hyvä hoito  Lohtu ja toivo  Hoitotahto  ER, DNR, AND  Hoitosuunnitelma

Kun parantavaa hoitoa ei ole  Palliatiivinen hoito  Aktiivista kokonaisvaltaista kärsimyksen lievittämistä ja elämänlaadun vaalimista. Kärsimys voi olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai henkistä  Saattohoito  Osa palliatiivista hoitoa joka ajoittuu oletetun kuoleman ajankohdan välittömään läheisyyteen  Neuvottelu  Saattohoitopäätös  Yleisimmin syöpäpotilaille – entä muut?

tai voisiko olla vain..  Jatkumo, jossa oireiden hoitoa lisätään ja taataan hyvä kokonaisvaltainen hoito jo ennen kuin kuolema onkaan näköpiirissä  Kuuluisi kaikille  Pitäisi vain muuttaa asenteita

Hyvää hoitoa  Vahvistetaan jäljellä olevia voimavaroja  Hoidetaan haittaavia oireita  Vältetään ”turhia ” hoitoja ja tutkimuksia  Aikaisempi lääkitys  Ravintoletkut  Suonensisäinen nesteytys ”tippa”  Tulehdukset - keuhkokuume  Siirtyminen kohti: Läsnäolo, kuunteleminen Läheisten huomioiminen

Oireet  Kipu  Ummetus  Kuiva suu  Ruokahaluttomuus  Pahoinvointi  Levottomuus, sekavuus  Psyykkinen ahdistus  Eksistentiaalinen ahdistus  Hengellinen ahdistus  KÄRSIMYS Mitä näkyvämpi oire – sitä aktiivisemmin yritetään lievittää

Mikä on vaikeaa ympärillä oleville..  Olla läsnä  Nähdä kärsimystä  Oma kuoleman pelko  Kuolevan eristäytyminen  Uupumus  Helpotuksen tunteen hyväksyminen

Kyllikki Villa 1976 Miksi tämä huojennus vanhetessani Ehkä nuorena luulin kaikkea paljon vaikeammaksi en tiennyt että tarvitsee vain elää ja aina elää vain tämä päivä

Mitä vanheneminen on? Monisoluisten eliölajien yksilöiden ja niiden somaattisten elinten ja solujen vähittäistä muuntumista, joka lopulta johtaa kuolemaan. Solujen kemialliset reaktiot hidastuvat ja solun jakautumiset tulevat yhä harvinaisemmiksi.

Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen? Martela  Vapaaehtoisuus, vapaus  Mahdollisuus toteuttaa itseään  Muiden ihmisten läheisyys  Hyvän tekeminen muille  Toisten ihmisten kautta syntyy oman elämän merkityksellisyys