GMO

Mitä GMO tarkoittaa? Geenimuunneltu organismi Sillä tarkoitetaan eliötä, jonka perimää on muunneltu geenitekniikan keinoin Kun muunneltua eliötä käytetään elintarvikkeen raaka-aineena, puhutaan geenimuunnellusta elintarvikkeesta Joskus käytetään myös nimityksiä muuntogeeninen, geenimanipuloitu, transgeeninen ja siirtogeeninen Yleisimpiä geenimuunneltuja organismeja ovat maissi, soija ja rapsi

Geenimuuntelun avulla pystytään siirtämään juuri haluttuja geenejä, ja lajeista toisiin. Vieras geeni voi siis olla peräisin mistä tahansa eliölajista. Jalostuksessa geenejä saadaan siirtymään vain sellaisten lajien välillä, jotka pystyvät risteytymään keskenään ja silloinkin jalostettavaan eliöön siirtyy myös tuntemattomia ja ei-toivottuja geenejä. Tavoitteena on siirtää geeni eliön soluun niin, että se kiinnittyy osaksi genomia, vaikuttaa halutulla tavalla ja periytyy jälkeläisille. Geenitekniikka on perinteistä jalostusta nopeampaa, mutta se vaatii kallista teknologiaa, tarkkaa testausta, valvontaa ja pitkiä tutkimusvaiheita.

Muuntogeeniset kasvit tuhohyönteisille vastustuskykyinen maissi ja rikkakasvimyrkkyjä kestävä soija olivat ensimmäiset kaupalliseen viljelyyn hyväksytyt siirtogeenitekniikalla kehitetyt kasvit. Niitä alettiin viljelemään v. 1996 Yhdysvalloissa. N. 75% muuntogeenisistä kasveista on rikkakasvimyrkkyjä kestäviä, haittana myrkkyjen käytön lisääntyminen ja niille vastustuskykyisten rikkakasvien kehittyminen Muuntogeenisiä kasveja on kehitetty yli sadasta viljelykasvista, mutta suurin osa on vasta kehittelyvaiheissa Muuntogeenisiä kasveja joita viljellään kaupalliseen tarkoitukseen ovat myös puuvilla, tomaatti, sokerijuurikas, riisi ja tupakka. Eniten muuntogeenisiä kasveja viljellään Yhdysvalloissa

Miksi kasvien geenejä muunnellaan? Geenitekniikan avulla pyritään saamaan ravintoarvoiltaan parempia kasveja, kuten riisi, jossa on niukasti vitamiineja, hivenaineita ja proteiineja Voidaan estää esim. pehmenemistä ja pilaantumista nopeuttavan entsyymin tuotantoa ohjailevan geenin toimintaa, jolloin kasvista tule säilyvämpi Sen avulla voidaan lisätä sadon määrää ja viljellä lajeja jotka kestävät kuivia olosuhteita tai suolaista maaperää Suomessa on esimerkiksi tutkittu mahdollisuuksia jalostaa geenitekniikan avulla tauteja kestäviä koivuja, haapoja, kuusia ja mäntyjä, jotta selluloosan valmistus helpottuisi Kasveissa on onnistuttu myös tuottamaan biohajoavien muovien rakenneosia sekä rokoteaineita mm. hammasmätää, koleraa ja vesikauhua vastaan

Muuntogeenisten lajikkeiden osuus kokonaisviljelypinta-aloista maailmassa v.2010 Muuntogeenisten kasvien viljelypinta-alojen kasvu maailmassa 1996-2011

Esimerkkejä geenimuunnelluista kasveista Soijaan on siirretty bakteerista torjunta-aineelle vastustuskyvyn antava geeni, soijaa käytetään sekä eläinten että ihmisten ravintona Perunaan on siirretty villistä perunalajikkeesta geeni joka tekee siitä rutonkestävän. On myös perunoita joiden tärkkelyspitoisuutta on muutettu. Erityisen tärkkelyspitoisia perunoita käytetään esim. liiman valmistuksessa.

Tomaattiin on siirretty merikilokkikasvista geeni, jonka vaikutuksesta sitä pystytään kasvattamaan suolaisessa maaperässä Maissiin on siirretty geeni, joka tuottaa Bt-toksiinia, joka on myrkyllistä eräille hyönteislajeille, kuten maissikoisalle Kassavan tärkkelyspitoiset, ravintona käytettävät juuret sisältävät myrkkyä joka pitää keittämällä poistaa ennen syömistä. Muuntogeeniseen kassavaan on siirretty maissista ja pavusta geenejä jotka estävät myrkyn syntymisen Kultaiseen riisiin on siirretty geenejä maissista ja bakteerista. Kultainen riisi on keltaista, sillä se tuottaa runsaasti A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. A-vitamiinin puutos on ongelma kehitysmaissa, joissa riisi on tärkein ravinnonlähde. A-vitamiinin puutoksen vuoksi jopa puoli miljoonaa lasta sokeutuu vuosittain, ja siitä puolet kuolee vuoden sisällä sokeutumisestaan

Muuntogeeniset eläimet Käytetään tuotannon tehostamiseen, eläinten tautien vastustuskyvyn parantamiseen tai ominaisuuksiltaan muunneltujen maataloustuotteiden tuottamiseen. Esim. maidon ominaisuuksia voidaan muuttaa sellaisiksi, että juustonvalmistus on helpompaa tai laktoosipitoisuus vähenee. Tuotantoeläinten jalostuksessa geenitekniikan hyödyntäminen on vähäistä, koska jalostettavia ominaisuuksia säätelevät useat geenit. Lisäksi se on erittäin kallista ja hidasta. Myöskään muuntogeenisyyden vaikutuksia eläinten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen ei ole tutkittu vielä tarpeeksi, eikä olla selvitetty, mitä ekologisia vaikutuksia eläimillä olisi, jos ne karkaisivat luontoon.

Esimerkkejä geenimuunnelluista eläimistä Broilerien lihassolujen kehitystä ohjaavia geenejä on kokeiltu muuttaa, jotta broilerit kasvaisivat vieläkin nopeammin. Myös kanojen ruuansulatusentsyymien tuotantoa ohjaavien geenien tuotantoa on suunniteltu muutettavan siten, että selluloosa pilkkoutuisi niiden ruuansulatuselimistössä, jolloin ruokkiminen olisi halvempaa. Kanadassa on kehitetty muuntogeeninen lohi, johon on siirretty kasvuhormonin tuotantoa ohjaavia geenejä Amerikan kivinilkasta ja kuningaslohesta. Muuntogeeninen lohi kasvaa kymmenen kertaa nopeammin kuin tavallinen lohi, koska se tuottaa kasvuhormonia läpi vuoden.

Geeniruoka Ruokaa, jonka raaka-aineena on käytetty muuntogeenisiä eliöitä, kutsutaan muuntogeeniseksi ravinnoksi, tai geeniruuaksi Geeniruoaksi voidaan kutsua esim. muuntogeenisestä maissista valmistettuja muroja tai muuntogeenisistä tomaateista valmistettua tomaattisosetta Lopullisessa tuotteessa on tällöin mukana maissin tai tomaatin lisäksi myös jonkin toisen eliön DNA:ta EU:ssa muuntogeeniset elintarvikkeet käyvät läpi tiukan lupamenettelyn ennen kuin ne pääsevät kauppoihin EU:n alueella hyväksyttyjä gm-tuotteita ovat maissi, peruna, rapsi, soija, sokerijuurikas, hiivakannat ja bakteeriproteiinit EU:ssa muuntogeenisiä ainesosia sisältävässä elintarvikkeessa täytyy olla merkintä muuntogeenisyydestä Merkintää ei kuitenkaan tarvitse olla, jos esim. eläimille on syötetty muuntogeenistä rehua, koska silloin itse eläin ei ole muuntogeeninen

Muuntogeeninen ravinto jakaa ihmiset kannattajiin ja vastustajiin Kannattajat pitävät riskejä pieninä, mutta hyötyjä suurina - He pitävät muuntogeenistä ravintoa turvallisena, koska jokainen uusi tuote tutkitaan tarkasti. Muuntogeenisen ravinnon tuottaminen nähdään myös yhtenä ratkaisuna nälänhädän torjunnassa ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Vastustajat pelkäävät, että muuntogeeniset kasvit voivat olla terveydelle ja ympäristölle haitallisia. Rikkakasvimyrkkyjä sietävät viljelytuotteet lisäävät myrkkyjen käyttöä, mutta muuntogeenisten kasvien kohdalla pyritään käyttämään ihmisille ja ympäristölle mahdollisimman turvallisia aineita. Riskinä pidetään myös sitä, että hyönteisille kehittyisi vastustuskyky hyönteismyrkylle nopeammin, koska kasvit tuottavat myrkkyä koko ajan.

Artikkelit http://www.hs.fi/tiede/a1378456429806 siemenpankki http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/AL080509port.pdf kultainen riisi

Lähteet http://www.fimsic.org/nalka/sec_6.htm http://www.gmovapaa.fi/gmo-tietoa/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Geenimuunneltu_organismi http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/tuotantotapoja/muuntogeeniset+elintarvikkeet http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/AL080509port.pdf http://www.hs.fi/tiede/a1378456429806 Oppikirja, btnk muuntogeeniset elintarvikkeet