HANKINTAILTA YRITTÄJILLE 23.3.2014 Mirja Niemi Ä

JULKINEN HANKINTA Julkinen hankinta : Hankintalain 6 §:n tarkoittaman hankintayksikön (mm. kunta, kuntayhtymä, hanke, johon hankintayksikkö on antanut tukea yli 50 %, kunnan määräysvallassa oleva ei-teollinen tai ei kaupallinen yhtiö) hankinta Hankintayksikön on sovellettava hankinnan arvosta riippumatta hankintalaissa määriteltyjä perusperiaatteita: ” Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet (taloudellisuus), kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti (tasapuolisuus) ja syrjimättä (syrjimättömyys) sekä toimittava avoimesti (avoimuus) ja suhteellisuuden (suhteellisuus) vaatimukset huomioon ottaen Hankintalakia ja siinä määriteltyjä menettelytapoja sekä sovelletaan vain kynnysarvon ylittäviin hankintoihin – ei ns. pienhankintoihin

HANKINTOJEN PÄÄRYHMÄT JA MENETTELYTAVAT HANKINNAT VOIDAAN JAKAA PIENHANKINTOIHIN KANSALLISIIN HANKINTOIHIN EU-HANKINTOIHIN * Hankintalain soveltaminen, hankintamenettely, ilmoitusmenettely, muutoksenhaku – määräytyvät sen mukaan, onko pienhankinta, kansallinen hankinta vai eu-hankinta

KYNNYSARVOT Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 15 §) Hankintalaji Ajantasainen tieto löytyy osoitteesta http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/kynnysarvot/ Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 15 §) Hankintalaji Kynnysarvo (euroa) Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 Käyttöoikeussopimukset Liitteen B (ryhmä 25) terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut ja koulutuspalvelut yhteishankintana 100 000 Rakennusurakat 150 000 Käyttöoikeusurakat Suunnittelukilpailut

KYNNYSARVOT EU-kynnysarvot (Hankintalain 16 §) Hankintalaji Kynnysarvo (euroa) Valtion keskushallintoviranomainen Muut hankintaviranomaiset Tavarahankinnat ja palveluhankinnat 134 000 207 000 Rakennusurakat 5 186 000 Käyttöoikeusurakat Suunnittelukilpailut

KYNNYSARVOT EU-kynnysarvot (Erityisalojen hankintalain 12 §) (vesi, energiahuolto, liikenne, postipalvelut Hankintalaji Kynnysarvo (euroa) Tavara- ja palveluhankinnat 414 000 Rakennusurakat 5 186 000 Suunnittelukilpailut

HANKINTA – YKSITTÄISTÄ OSTAMISTA VAI HANKINTOJEN JOHTAMISTA JA AKTIIVISTA MARKKINOIDEN HALLINTAA ? Kuntien hankintastrategia = osa kuntastrategiaa Yksityisillä markkinoilla hankintojen suhteellinen osuus ja merkitys kasvanut – julkisyhteisöt tulevat perässä? – hankintojen riskien merkitys kasvaa Perinteinen kilpailuttaminen eri riitä markkinoiden monipuolisessa hyödyntämisessä Tuloksekas hankintatoimi edellyttää toimittajamarkkinoiden tuntemusta Julkisyhteisöjen hankintatoimen tehtävänä optimoida julkisyhteisön etu (kokonaistaloudellinen hyöty) Tuloksekas hankintatoimi edellyttää toimivia markkinoita ja aitoa kilpailua – avoin kenttä hyödyttää molempia osapuolia Kunnan avoimet ja pitkäjännitteiset linjaukset ohjaavat yritystoiminnan kehittämistä ja vähentävät riskejä

HANKINTALAIN KOKONAISUUDISTUS Perustuu EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudistukseen Uudistukset implementoitava eli vietävä kansalliseen hankintalainsäädäntöön, implementointi viimeistään 17.4.2016 Merkitsee hankintalainsäädännön KOKONAISUUDISTUSTA Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee uudistusta tavoitteena mm. yksinkertaistaa hankintamenettelyjä työllisyyteen, terveyteen ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyvät tekijät otetaan paremmin hankinnoista huomioon parannetaan pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuun tarkastellaan kansallisia kynnysarvoja luodaan hankinnoille valvontamekanismi

HANKINTALAIN KOKONAISUUDISTUS Hanketta valmistelee ohjausryhmä ja valmisteluryhmä (kokoonpanot ja lisätietoa löytyy TEM:n www-sivuilta) Uudistuksen taustalla huhtikuussa 2014 annetut EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit. Direktiivit uudistívat lähes kokonaan nykyisen hankintoja koskevan EU-sääntelyn.

ENTÄ SAARIJÄRVELLÄ? Palveluiden ostot 2014 = 43,838 M€, josta muut kuin palo-ja pelastustoimi, sote-palvelut ja ympäristöterveydenhoito = 4,613 M€ Aineet, tarvikkeet ja tavarat = 3,322 M€ Investoinnit kaupungin TA:ssa yhteensä 2015 = 2,93 M€, josta päiväkoti 2,7 M€ ASPA-hankkeen kokonais-arvo 9,166 (sis. tontti- ja rakennuttajan kustannukset)

ENTÄ SAARIJÄRVELLÄ? Talouden tasapainottamisvaade tiukka – ohjaa mahdollisimman tehokkaaseen kilpailuttamiseen Käytössä hankintarengaspalveluita (mm. kirjasto, koulutarvikkeet, sähköenergia) ja Kuntahankintojen puitesopimuksia (elintarvikkeet poisluettuna tietyt tuotteet, kalustehankinnat, puhelinoperaattoripalvelut, videoneuvottelupalvelut, monitoimilaitteet, polttoöljy) Kuntahankintojen puitesopimus tuonut merkittäviä kustannussäästöjä mm. elintarvikehankinnoissa HANKINTAKALENTERI löytyy kaupungin www-sivuilta, samoin ohjeistuksena on kaikkien kilpailutettavien pienhankintojen ilmoittaminen www-sivuilla

ENTÄ SAARIJÄRVELLÄ? TARVITAAN HANKINTASTRATEGIA – PITKÄJÄNNITTEINEN KAUPUNGIN STRATEGIAAN PERUSTUVA SITOUTU-MINEN SIIHEN, MITEN PALVELUITA TUOTETAAN/HANKITAAN JA MITEN KILPAILUTETAAN PIENHANKINTAOHJEIDEN PÄIVITYS HANKINTA-STRATEGIAN POHJALTA EDELLYTTÄVÄT LAINSÄÄDÄNTÖUUDISTUKSEN ETENEMISTÄ, JOTTA NÄHDÄÄN LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUKSET TOIMIVAT MARKKINAT JA AITO KILPAILU AVOIN JA TOIMIVA YHTEISTYÖ

SAARIJÄRVI http://www.saarijarvi.fi/kaupungin-hankinnat KUKIN HALLINTOKUNTA VASTAA EM. SIVUJEN PÄIVITTÄMISESTÄ OMIEN KILPAILUTUSTENSA OSALTA

Kiitos 