Instituutioiden suunnittelu Mitä se tarkoittaa ja miten tehdä se hyvin?

Instituutioiden suunnittelu Mikä tahansa aktiviteetti, jonka tavoite on arvioida instituutioiden toimivuutta jostakin normatiivisesta näkökulmasta. Voi ehdottaa muutoksia nykyisiin instituutioihin käyttäen avuksi tutkimustietoa niiden toiminnasta ja nimenomaisesti muotoiltua normatiivista standardia.

Instituutioiden suunnittelu perustuu normatiiviseen teoriaan Tarkoitus ei ole yrittääkään väittää, että yhteiskuntatieteet olisivat arvovapaita, vaan tarjota teorioita yhteiskunnallisista instituutioista, joiden keskeinen osa koostuu eksplisiittisesti muotoilluista arvoarvostelmista. Yleensä arvoarvostelmien perustana on welfarismi.

Anthony Downs 1957 ‘Jos taloustieteilijä näkee, että olisi hyödyllistä jos ammattiyhdistys ei rajoittaisi uusien työntekijöiden tuloa jollekin alalle, hän voi kuitenkin todeta, että ammattiyhdistyksellä voi olla hyvä syy tehdä niin. Tarjotakseen jotakin tilanteen parantamiseksi, hän ei ehdota että kyseessä olevat toimijat (eli ammattiyhdistys) lakkaisivat olemasta itsekeskeisiä. Sen sijaan hän yrittää luonnostella sosiaalisen järjestyksen joka hyödyttäisi yhteiskuntaa nimen oman käyttämällä hyväkseen tuon itsekkyyden antamaa valtaa.’

Instituutioiden suunnittelun teorioiden toivottavia ominaisuuksia 1) Niiden pitää sallia eksplisiittisten vertailujen teko vaihtoehtoisten instituutioiden välillä. 2) Niissä pitäisi olla erilliset osiot normatiivisille arvostelmille ja positiivisille väitteille. 3) Niiden käyttämien normatiivisten kriteerien pitäisi olla (intuitiivisesti) hyväksyttäviä. 4) Niiden käyttämien normatiivisten kriteerien pitäisi olla selkeitä ja mieluiten formalisoitavissa. 5) Teorioiden positiivinen osa pitäisi perustua realistiseen malliin instituutioista ja yksilöiden toiminnasta niiden puitteissa. 6) Positiivinen osa pitäisi olla empiirisesti testattavissa.

Rationaalisen valinnan teorian ja muiden yhteiskuntatieteiden ero Kaksi eroa: 1) Rationaalisen valinnan teoriassa ei ole yleistä teoriaa koko yhteiskunnasta, vain ratkaisuyrityksiä toisistaan riippumattomiin ongelmiin. 2) Rationaalisen valinnan teoriat eivät kannata mitään erityistä eettistä (normatiivista) teoriaa siitä, miten ihmisten pitäisi käyttäytyä.

Seurauksia 1) RCT tarjoaa ratkaisuja ja analyysejä erityisongelmiin, jotka ovat muotoa: Instituutio X toimii paremmin kuin instituutio Y ongelman P suhteen, koska X tyydyttää yksilöiden preferenssejä paremmin kuin Y P:lle tärkeissä tilanteissa. 2) Useita normatiivisia kriteereitä

Esimerkkejä normatiivisista kriteereistä Pareto tehokkuus (vaikka missä) Condorcet tehokkuus (äänestyssimulaatioissa) Minimal liberalism (à la Sen) Keskimääräinen etäisyys jäätelökojuun (Hotellingin mallissa) Ero äänestäjäkunnan haluaman budjetin koon ja toteutuneen budjetin koon välillä (Niskasen byrokratiamallissa)

Diermeier ja Krehbiel (2003): institutionaalinen teoria 1 Määrittele ja pidä kiinteänä käyttäytymistä koskevat oletukset tutkitussa asetelmassa. 2 Karakterisoi instituutiot formaalisti. 3 Johda käyttäytyminen jonka institutionaalinen kehikko saisi aikaan annettuna käyttäytymisoletukset, ja kuvaile tämän toiminnan tulokset. 4 Vertaa tällä tavoin johdettuja teorian seurauksia empiirisiin lainalaisuuksiin ja aineistoon.

Instituutioiden suunnittelun teoria 1-3b ja 5 3b Johda käyttäytyminen ja siitä aiheutuvat seuraukset kahdessa tai useammassa vaihtoehtoisessa instituutiossa. 5 Vertaa näin johdettuja tulemia käyttäen jotakin eksplisiittisesti määriteltyä normatiivista standardia. (4 Mikä on empiirisen testaamisen rooli?)

Miten arvioida instituutioiden suunnittelun teoriaa? Mikä on epärealististen oletusten rooli jos teoriaa ei koskaan testata empiirisellä aineistolla? Instituutioiden vertailun mahdollisuus vaatii, että preferenssiprofiili pidetään samana.

Esimerkki: satunnaiset preferenssit ja vertaileva instituutioiden analyysi ’Impartial anonymous culture’ äänestysteoriassa mahdollistaa eri äänestyssääntöjen vertailun. Sen tiedetään olevan villisti epärealistinen kuvaus todellisista äänestäjäjoukoista. Mutta sen avulla voidaan korostaa äänestyssääntöjen erityisongelmia: polkuriippuvuus ja strateginen äänestäminen.

RCTn suosio, empiria vai instituutioiden suunnittelu? RCTn suosiota yhteiskuntatieteissä voi ainakin osittain selittää sillä, että se on tarjonnut systemaattisen kehikon erilaisten instituutioiden hyvinvointivaikutusten arvioimiselle. Sen empiirinen menestys on ollut heikompaa (esim. Green ja Shapiro 1994).

Johtopäätöksiä RCT soveltuu erityisen hyvin instituutioiden suunnittelun teoriaksi koska: Instituutioiden suunnittelun lähtökohta on se, etteivät ihmiset automaattisesti toimi yhteiseksi hyväksi ja toisaalta heidän toimintaansa voi ohjata erilaisilla kannustimilla. Instituutioiden suunnittelu usein vaatii abstraktioiden, idealisaatioiden ja jopa karikatyyrioletusten tekemistä.