Opetuksen arviointi ja kehittäminen: ET ja filosofia Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Kandidaatti- ja maisterivaihe Kandidaattivaihe Opettajan perustaitojen omaksuminen ≈ kyky pitää hyviä et/filosofian tunteja; myös pidempiä jaksoja ≈ kyky toimia sijaisena tai lyhytaikaisesti opettajana Maisterivaihe Aloituspaketti muihin et/filosofian opettajilta vaadittaviin taitoihin ≈ kyky toimia vakituisena opettajana

Maisterivaihe Maisterivaiheessa (periodit III ja IV sekä tutkielma- seminaarin metodiosa ja suunnitteluosa periodissa II) syvennetään pedagogista ymmärtämystä perehtymällä pedagogisen toiminnan yhteiskunnallisiin reunaehtoihin (pääosin kasv. fil. hist & yk:lliset perusteet, myös AD:ssa) laaja-alaiseen opettamis-opiskelu-oppimisprosessin arviointiin (AD: palaute ja arviointi, yo-kirjoitukset, kokeet; opettajan oman toiminnan arvioinnissa ja koulutuksen arvioinnissa kytkeytyy edelliseen) opettajan toimimiseen oman työnsä tutkijana (seminaari)

Opetuksen arviointi ja kehittäminen kurssin tavoitteet (tutkintovaatimukset) Opiskelija ymmärtää palautteen ja arvioinnin merkityksen opetuksen, opiskelun ja oppimisen eri vaiheissa. arvioinnin erilaiset tehtävät, tavoitteet ja muodot. arviointiin liittyvät koulutuspoliittiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. kasvatuksen yhteiskunnallisia ja filosofisia teorioita kunkin oppiaineen opettamisen ja oppimisen kannalta keskeisiin kysymyksiin. reflektion merkityksen opettajan työssä sekä teorian ja käytännön integroimisessa.

Tavoitteet (jatkoa) Opiskelija osaa suunnitella, arvioida ja kehittää opetustaan ottamalla huomioon opetussuunnitelman, oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän tutkimuksen, oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset ja monikulttuurisen ja verkottuneen yhteiskunnan haasteet. käyttää tarkoituksenmukaisesti erilaisia opetuksen arviointimenetelmiä ja -välineitä ja arvioida kriittisesti omia ratkaisujaan. tarkastella opetuksensa ja oman opettajuutensa kehittymistä.

Tavoitteet (jatkoa) Opiskelijalla on valmiudet osallistua opetussuunnitelmatyöhön. tehdä yhteistyötä koulun sidosryhmien ja kotien kanssa. arvioida kriittisesti koulutuksen yhteiskunnallista vaikutusta. hyödyntää arvioinnissa tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia.

1. Arviointi Arviointi, yleistä Oppilasarviointi, leijonanosa kurssista Oman työn ja tuloksellisuuden arviointi Koulutuksen arviointi →

2. Yhteiskunta Koulujärjestelmä Moniammatillisuus Lukion (ja perusopeuksen) tehtävä ET/filosofian opetuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus opettajan eettiset ohjeet ikäkausi ja katsomuksellinen etsintä Yhteiskuntakriittisyys Monikulttuurisuus

3. OPS Varsin suppeasti (riippuen syksyllä opitusta, lv 13 – 14 oikeastaan vain maininta tässä) OPS-prosessi OPS-ajattelun malleja suomalainen ratkaisu Käytännön OPS-työ aihekokonaisuudet soveltavat kurssit paikallisessa OPS:issa

4. Oman työn suunnittelu OPS-pohjainen työn suunnittelu Jaksaminen

5. TVT Toteutettu pääosin syksyllä Päivitystarve? Uusia verkkoaineistoja Muuta uutta, kysykää!

Toteutus ja työtavat (tutkintovaatimukset) Edeltävät opinnot: Ainedidaktiikan perusteet -luennot ja - ryhmä Opetuksen arviointi ja kehittäminen -opintojaksoon (8 op) kuuluu 1. luentojen 2 op (68150) lisäksi myös 2. ryhmät 5 op (68158) sekä 3. Reflektointi 1 op (68332) Opetuksen arviointi ja kehittäminen -luennot ja -ryhmät suositellaan suoritettavaksi samaan aikaan, sillä ne liittyvät kiinteästi toisiinsa. Opiskelijan, jolla on kaksi opetettavaa ainetta ja joka haluaa harjoitella molemmissa, tulee ilmoittautua ja osallistua molempien aineiden ainedidaktiikkaan (sekä luennot että ryhmät).

Toteutus ja työtavat (tutkintovaatimukset) Opetuksen arviointi ja kehittäminen -opintojakso on suoritettava kokonaisuudessaan joko ennen syventävää harjoittelua tai sen aikana: puutteelliset opinnot estävät harjoitteluun pääsyn. Toteutus ja työtavat Luennot: 16 tuntia Tentti: 3 tuntia (FI/ET:ssä joinain vuosina/osin korvattu esseillä → työmäärä sinne) Ryhmät 28 tuntia Reflektion on melko itsenäinen kokoknaisuus, josta tiedotetaan erikseen.

Toteutus ja työtavat (arki) Luennoilla ja ryhmillä samat osallistujat → sisältöjä voidaan siirtää joustavasti, mutta luennot ja ryhmät arvostellaan erikseen. Sisällön jakautuminen fi+et opiskelijoiden ja aitojen 2 aineen harjoittelijoiden välillä. 2 aineen opiskelijat voivat korvata kirjallisuutta 50 % suuremmalla osanotolla. Pääosa istunnoista yhteisiä ET:lle ja filosofialle. Lisäksi:  ET:n oma osuus = perusopetusarviointi ja yhdysryhmäopetus  filosofiassa omaa esim. uusi artikkeli (Salmenkivi 2013a)  tavallaan omaa yo-pistekokoukset (kannattaa osallistua molempiin). Melko paljon pieniä tehtäviä, jotka yleensä käydään läpi seuraavalla kerralla/viikolla (yo:t, kokeet ym.)

Kirjallisuus Kirjallisuus jakautuu kahteen osaan 1. Yhteisesti luettava materiaali, jota suoritetaan osana muita tehtäviä Vuorio-Lehti, M. Valkolakin hohde – Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 2007/1. Salmenkivi E. Ylioppilastutkinnon rakenne- ja reaalikoeuudistusten vaikutuksia: miten lisääntynyt valinnaisuus ohjaa lukiolaisia, Kasvatus ja Aika, 2013/3. Lisäksi opetuksen yhteydessä elektronisesti tai monisteen jaettu materiaali (esim. Salmenkivi, E: Ylioppilastutkinnon filosofian ainereaalikoe ja lukion opetussuunnitelman perusteet, niin & näin 1/13). 2. Muu erikseen suoritettava kirjallisuus tutkintovaatimuksista

Kirjallisuus/filosofia Honkala, S. & Salmenkivi, E. (toim.) Hyvän opettamisen kaksi vuosikymmentä. Feto 20 vuotta. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien vuosikirja Helsinki: Feto. Lipman, M Thinking in Education. Cambridge: Cambridge University Press. Toinen painos tai uudempi. Vuorio-Lehti, M. Valkolakin hohde – Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 2007/1. Saatavilla verkosta: aika.fi/site/?lan=1&page_id=54http:// aika.fi/site/?lan=1&page_id=54

Kirjallisuus/ET Elo, P., Hulkki, E. & Kaila, E. (toim.) Kaikki virtaa – Elämänkatsomustiedon perusta ja tulevaisuus. Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämishankkeen elämänkatsomustiedon osuuden perusaineisto ja Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry:n vuosikirja Helsinki: Feto, Opetushallitus, Suomen Humanistiliitto. Lipman, M Thinking in Education. Cambridge: Cambridge University Press. Toinen painos tai uudempi. Vuorio-Lehti, M. Valkolakin hohde – Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus ja Aika, 2007/1. Saatavilla verkosta: aika.fi/site/?lan=1&page_id=54http:// aika.fi/site/?lan=1&page_id=54

Kurssin arviointi Arvioinnissa sovelletaan kurssilla käsiteltyjä arviointikriteerejä, kuten Bloomin taksonomiaa ja SOLO- mallia. Ryhmäopetusarvioinnissa käytetään seuraavalla dialla esitettyä taulukkoa.

Etiikka Olennaista arvioinnissa ovat eettiset periaatteet. Tutustu Opettajan eettisiin ohjeisiin OAJ:n sivuilla, arvoihin ja periaatteisiin.OAJ:n sivuilla arvoihinperiaatteisiin Tutustu myös Helsingin yliopiston opetuksen ja opiskelun eettisiin periaatteisiin.periaatteisiin

Tehtävä 1. Arvioi edellä esitettyä ryhmäopetuksen arviointikaavaketta sekä eettiseltä kannalta että muuten. 2. Laadi siitä muunnelma omaan opetukseesi lukiossa tai perusopetuksessa. Tehtävä palautetaan ja käsitellään 4.2. Huom: palautat kirjallisen osan (jos se on käsin kirjoitettu ennen purkua), joten varaa myös itsellesi muistiinpanopohja, josta näet vastauksesi ja johon voit tehdä purun kuluessa merkintöjä.