Johdatus elämänkatsomustietoon/ Katsomusaineiden didaktiikan kurssin elämänkatsomustiedon oma osa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Johdatus elämänkatsomustietoon/ Katsomusaineiden didaktiikan kurssin elämänkatsomustiedon oma osa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus elämänkatsomustietoon/ Katsomusaineiden didaktiikan kurssin elämänkatsomustiedon oma osa
Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Kurssi Kurssiin on fuusioitu kaksi osaa
Johdatus elämänkatsomustietoon (4 op) (tämän kurssin suorittaja on SA-opiskelija SA = sivuaine) ja Katsomusaineiden didaktiikan kurssin elämänkatsomustiedon oma osa (itsenäinen 3 op tai osa Katsomusaineiden, erityisesti elämänkatsomustiedon didaktiikan kurssia, 5 op) (tämän kurssin suorittaja on POM-opiskelija POM = peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot).

3 Osaamistavoitteet (tutkintovaatimukset)
Opintojakson suoritettuaan opiskelija (lihavoidut koskevat molempia ryhmiä, lihavoimaton ensijassa sivuaineryhmää) ymmärtää elämänkatsomustiedon aseman ja erityisluonteen lasten ja nuorten hyvän elämän, identiteetin ja elämänkatsomuksen etsinnän tukemisessa osaa perustella eettisten ajatteluntaitojen ja kulttuurisen lukutaidon opettamisen merkityksen hyvinvoinnille ja kestävälle elämäntavalle tuntee elämänkatsomustiedon didaktiikan lähtökohtia ja menetelmiä sekä niiden soveltamista käytännön opetuksessa osaa hahmottaa elämänkatsomustiedon lukio- ja yliopisto-opetukseen kytkeytyvien tieteenalojen luonnetta ja pääpiirteitä.

4 Sisältö (tutkintovaatimukset)
Kurssilla käsitellään elämänkatsomustiedon historiaa, katsomuksellista taustaa, arvoperustaa ja opetusmenetelmiä sekä sen tavoitteita ja sisältöjä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien pohjalta. Keskeisiä sisältöalueita ovat hyvän elämän ja kestävän elämäntavan tavoittelu, eettiset ajatteluntaidot sekä kulttuuri- ja identiteettikasvatus. Huom: Aineenopettajankoulutuksen ET-didaktiikka on eri asia, koska AO-koulutukseen osallistuttaessa oletetaan, että aineen opinnot pitkälle suoritettu.

5 Kirjallisuus ja materiaalit
Kurssiin kuuluva kirjallisuus koostuu Kurssilla jaettavasta artikkelikokoelmasta ja artikkeleista, jotka löytyvät kaikki verkosta Luentojen ja ryhmien materiaalit löytyvät osin blogista ja osin Moodlesta, sekä ilmoittautuneiden osalta myös Opiskeluni-sivuilta, mahdollisten Flinga-istuntojen osoitteet annetaan Moodlessa.

6 Arviointi Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ryhmäistuntoihin. Numeroarviointi perustuu erilaisiin kirjallisiin suorituksiin/tenttitulokseen. Sovitaan, kun on sovittu toteutuksesta ja työtavoista.

7 Kurssin luonne uusien tutkintovaatimusten taitekohdassa kahden kurssin fuusiona
Elämänkatsomustietoon ja sen opettamiseen johdattava kurssi eri kouluasteilla→ Luokanopettajien peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen katsomusaineiden didaktiikan kurssin elämänkatsomustiedon oma osuus Elämänkatsomustiedon perusopintojen johdatteleva kurssi

8 Tavoitteet käytännössä
Ymmärtää, mitä et on. Tutustua käytännöllisiin ET-opetuksen kysymyksiin (seuraamalla tunteja, tekemällä tuntisuunnitelmia jne., didaktinen näkökulma)

9 Käytännön toteutus Kurssi koostuu
luennoista ja ryhmäopetuksesta, joihin kuluu lisäksi kouluvierailut (tuntiseuranta) verkkomateriaaliin tutustuminen kirjalliset tehtävät (erit. tuntisuunnitelmat) sekä joko tentti tai essee (kirjallisuus + luennot).

10 ET HYssä Kurssi on yhtä aikaa eri kurssia, koska
HY ei järjestä yhtään pelkästään ET:lle omistettua kurssia vaan arvosana yhdistellään eri kursseista, jotka muutenkin pidettäisiin. Kokonaisuudet Elämänkatsomustiedon perusopinnot, 25 op (71004) Elämänkatsomustiedon aineopinnot, 35 op (71008) Molemmat toistaiseksi vapaita Ison pyörän jälkeinen tilanne on täysin auki.

11 ET HYssä ohjausta eri aineissa, on perustettu HY ET-sivut Ohjaus: Käytännöllisen filosofian oppiaineessa (Ilpo Halonen, Olli Loukola) ja OKLssa (Eero Salmenkivi) tiedetään et:stä, muuten voi olla, että edes kurssin pitäjä ei tiedä opettavansa et;tä.

12 Toteutus ja työtavat Keskustelutehtävä, n. 4 hengen ryhmissä
Ketä olette? Mitä toivotte? Päätettävät asiat (ainakin): Tentti vai essee? Päätös: essee, DL , sen jälkeen palautettujen arvosana on 60 % siitä, mitä essee muuten saisi. Se kuinka pitkään esseitä otetaan vastaan on auki. Sopiiko ehdotettu työtapa (ryhmäkertojen korvaaminen kouluvierailuilla ja tuntisuunnitelmilla), OK Osa luennosta (1 tai 2 pakollisia), OK

13 Päätösten pohjalta: Kurssin suoritus
Kirjallinen pääsuoritus on essee. Esseen laajuus on sama olipa 3 tai 4 op. Lisäksi pitää seurata vähintään yksi et:n tunti, tehdä ja palauttaa Moodleen siitä kirjallinen raportti ja raportoida se ryhmäistunnossa. Lisäksi edellytetään aktiivista läsnäoloa ryhmissä (100 %) ja 1 (3 op) – 2 (4 op) kertaa luennoillakin. Tähän kuuluu myös kaksi läksytehtävää, joista toisessa on kirjallinen osa. Poissaoloja ja läksyrasteja voidaan korvata seuraamalla enemmän tunteja ja/tai ET:n tuntisuunnitlemilla.

14 Kirjalliset, tunti- ja lisätehtävät
Tuntiseurantaraportit palautetaan Moodleen mahdollisimman pian, viimeistään viikon päästä seuratusta tunnista. Ylimääräisiä seurattuja tunteja voi tai korvausta varten tehtyjä tuntisuunnitelmia voi käyttää poissaolojen ja toisten tehtävien korvaamiseen. Tuntitehtäviä (luennolla kuulusteltavia läksyjä) tulee SA ryhmälle kahdesti (ja POM-opiskelijoille vain kerran) → perehtyminen ET:n OPS-perusteisiin: POPS2014 (ei kirjallista osaa) → (ryhmään) perehtyminen katsomusopetusta koskeviin artikkeleihin ja LOPSiin (ohjeistetaan tarkemmin myöhemmin, ei POM).

15 Oppituntien seuraaminen
Kouluvierailuihin kuuluu oppitunnin seuraamisen lisäksi tunnin esittely ryhmässä ja pienen (alle 100 sanaa) raportin kirjoittaminen oppitunnista. Raportissa tulisi olla joitain yleisiä huomioita (esim. oppilasryhmästä ja -aineksesta), kommentti tunnin tavoitteista ja sen kytkeytymisestä OPS perusteisiin, ET:lle ominaisista opetussisällöistä ja –menetelmistä, joita tunnilla käytettiin.

16 Oppimateriaali ja kirjallisuus
Elo, P., Hulkki, E. & Kaila, E. (toim.) (2006). Kaikki virtaa - Elämänkatsomustiedon perusta ja tulevaisuus. Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämishankkeen elämänkatsomustiedon osuuden perusaineisto, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n vuosikirja Feto, Opetushallitus, Suomen Humanistiliitto. (Sivut 34–118, 150–159, 206–223). Teos jaetaan kurssilaisille

17 Oppimateriaali ja kirjallisuus
Sakaranaho, Tuula & Salmenkivi, Eero Tasavertaisen katsomusopetuksen haasteet: pienryhmäisten uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus Suomessa. Teologinen aikakauskirja 114 (5), 450–470. Saatavilla verkosta, Salmenkivi, E Elämänkatsomustieto ja sen opetus. Teoksessa Sakaranaho T. & Jämistö A. (toim.) Monikultturisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. Uskontotiede 11, 83–100. Helsinki. Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos. Saatavilla verkosta,

18 Oppimateriaali ja kirjallisuus (seuraavat artikkelit eivät kuulu essee- kirjallisuuteen)
Tomperi, T Elämänkatsomustiedon identiteetti opetussuunnitelmassa. Teoksessa Elo P., Heinlahti K. & Kabata, M. (toim.) Hyvän elämän katsomustieto: Feto ry:n vuosikirja 2003, 10–31. Helsinki: Feto. Saatavilla verkosta, Viimeksi mainittu korvataan artikkelilla Salmenkivi E., Elo P., Tomperi, T. ja Ahola-Luttila, T Elämänkatsomustiedon kehkeytyminen. Teoksessa Kallioniemi A. & Salmenkivi, E. (toim.) Katsomusopetuksen kehittämishaasteita. Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279, 125–162. Helsinki: Yliopistopaino. (Teoksen toimii linkkinä teoksen verkkojulkaisuun, jossa artikkeli alkaa sivulla 125.)

19 Oppimateriaali ja kirjallisuus
Oheiskirjallisuus: Verkkoaineistoja: niin & näin katsomusaineet (liittyy 4 op:n suorittajien ’läksytehtävään’).

20 Kirjallisuusessee Suoritus = suppeahko essee (2–4 s.): Otsikko: Eettisen ja katsomuskasvatuksen lähtökohdat ja toteutus elämänkatsomustiedossa. Huom: sekä useampien artikkeleiden hyödyntäminen että toteutuksen (= käytännön) näkökulma. Esseessä on artikkeleiden lisäksi syytä hyödyntää luentojen ja ryhmien opetusta.

21 Tuntisuunnitelma poissaoloja korvaavana tehtävänä
Ryhmäopetukseen liittyvä kirjallinen tehtävä on tuntisuunnitelman tekeminen. SA opiskelija tekee tuntisuunnitelman joko lukioon (75 min tunti) tai perusopetukseen (75 min tunti). Lukiossa mieluiten pakolliseen kurssiin (1 tai 2) ja liittää suunnitelmaan yhden ET:n yo-kirjoitustehtävän (2006 – 16) ja perustelee, miten lukiolainen oppii ko. tunnilla vastaamaan tehtävään. Tehtävä voi liittyä myös perusopetukseen luokille 7–9, tällöin siinä pitää olla jotain arviointia ottaen huomioon hyvän osaamisen kriteerit 6. ja 9. luokan jälkeen. POM opiskelija tekee tuntisuunnitelman normaalisti alakouluun (45 tai 75 min tunti).