1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö

2 Yleinen tieto Lapsen normaali kehitys Kehityspsykologia Psyyken dynamiikka Vuorovaikutus  Havainnointi, suhteuttaminen, seuranta ja pulmien tunnistaminen  Arvioinnit ja palvelut

3 Yksilöllinen tieto Lapsen historialliset ja kulttuuriset tekijät Lapsen elämän tapahtumat Lapsen yksilöllinen kehitys Arjen sujuvuuteen liittyvät konkreettiset asiat SEKÄ tunteet, yksilölliset kokemukset, lapsen läheissuhteet sekä vanhempien ja perheen ongelmat.  Lapsen oireen, diagnoosin tai jonkin muun etukäteen tehdyn tai ulkoapäin tulevan luokittelun ei tulisi määrittää kohtaamista (Ervast & Tulensalo, 2006).

4 Tietoa lapsesta ja lapsen tieto Lapsen katseleminen (seeing children) Lapsen havainnointi (observing children) Lapsen osallisuus (engaging children) Lapsen kanssa keskustelu (talking to children) Lapsen kanssa toimiminen (activities with children) (Framework for assessment of children in need and their families)  Sanojen ja ymmärtämisen lisäksi tarvitaan myös taitoa lukea ihmisten ja ympäristön välisiä suhteita (Forsberg 2000).

5 Lasten odotuksia työntekijälle Aikaisemmat kokemukset (pettymykset ja myönteiset). Osaa ja jaksaa kuunnella, mitä lapsella on kerrottavaa Olla saatavilla – tieto miten tavoittaa. Ei ennakolta tuomitse eikä torju heidän ajatuksiaan. Antaa aikaa ajatella ja miettiä. Tarjoaa ratkaisujen yhteydessä valinnanmahdollisuuksia. Selittää asiat niin, että lapsi pystyy ne ymmärtämään. Rehellinen, luotettava ja sanoo asiat niin kuin ne ovat ja pitää sanansa. Ei kerro lapsen luottamuksella kerrottuja asioita kenellekään. Varmistaa lapsen mielipiteen toimenpiteiden ja muutosten yhteydessä. (Andersson 2000)

6 Lapsen tiedon kerääminen  Juridis-muodollinen  Tieto juridista tai päätöstä varten.  Lapsen mielipide, mutta osana laajempaa kokonaisuutta.  Lapsen oikeus tiedon yhteyksiin.  Arvioiva  Tietoa voidaan käyttää hoidollisen, lasta eheyttävän työn perustana.  Ei kerätä vain tietoa vaan työstetään tapahtumia, tunteita ja asioita lapsen kanssa.  Mitä lapsi on kokenut ja millaisen avun tarpeessa hän on?

7  Osallistava  Lapset eivät ole vain tiedontuottajia ja välillisesti autettavia, vaan kohtaamisen ja itse tuotetun tiedon avulla suoraan asianosaisia siihen asiayhteyteen mihin tietoa kerätään.  Lapsi saa tietoa tilanteestaan, tavoitteista, arvioista ja suunnitelmista.  Mitä lapsi ajattelee ja mihin lapsen näkemykset perustuvat? (Hurtig 2006)

8 Lapsen tiedon hyödyntäminen  Kootulla tiedolla ei ole merkitystä sinänsä, jos sitä ei kyetä hyödyntämään lasta auttavalla tavalla.  Lapsella on tarve ymmärtää asioita, joita hänelle tapahtuu.  Lapsi pätevänä ja aktiivisena toimijana vs. haavoittuvuus, tarvitsevuus ja riippuvuus.  Lapsen lojaalisuus.  Toimiva vuorovaikutus ja mahdollisuus kertoa asioistaan ja tulla ymmärretyksi ei riitä, vaan apua tarvitsevan lapsen on myös saatava konkreettista apua. (Hurtig 2006)