OPPIMISVAIKEUDET Ylivoimaisesti yleisin oppimisen vaikeus on luki-vaikeus. Sen vaikea muoto on dysleksia. Noin 10 % koulutulokkaista tarvitsee yksilöllistä tukea lukutaidon saavuttaakseen. Luki-vaikeudella on runsaasti alaryhmiä. Perusongelma on yleensä vaikeus fonologisessa prosessoinnissa. Äänteitä ei kuulla, kirjain-äänneyhteyttä on vaikea oppia. Osalla on myös nimeämisen ongelmaa tai vain tätä. Hyperlektikkojen pulma on luetun ymmärtämisessä. Luki-ongelma saattaa näkyä erityisesti (tai vasta) vieraan kielen opiskelun yhteydessä. Ongelmat kasaantuvat usein. Vellutinon ym. (2004) mukaan jopa 30 – 70 prosentilla dyslektikoista on ADHD. Monella dyslektikolla on matemaattisia pulmia eli dyskalkuliaa.

Dyslektikot voidaan jakaa kahteen tyyppiin: heinäsirkkoihin ja mittarimatoihin. Heinäsirkat pystyvät visualisoimaan matemaattisen kysymyksen; lähestymistapa on top-down, eli kokonaisuuksista osiin. Impulsiivisuus saattaa kuitenkin syödä systemaattisuutta. Mittarimadot etenevät vaihe kerrallaan bottom-up tyylillä. Kokonaisuus voi jäädä hahmottumatta.

Dyslektikkojen matemaattisten taitojen opiskelua vaikeuttavat kognitiiviset pulmat, jotka liittyvät yleisesti muistin toiminnan heikkouksiin, sarjoittamiseen ja matematiikan kieleen. Säilömuistin vaikeudet haittaavat laskusääntöjen käyttämistä ja ulkoa oppimista. Kertotaulut on vaikea muistaa, samoin laskujärjestys. Yleistäminen on hankalaa. Työmuistin vaikeudet haittaavat pitempien laskutehtävien suorittamista, etenkin päässälaskut ovat tuskaa. Sarjoittamisen vaikeudet haittaavat oppilaan kykyä hahmottaa numerosarjoja ja havaita niissä samankaltaisuuksia. Jos lapsella on taipumusta reversaaleihin tai kuulohahmotuksessa on pulmia, numerot saattavat vaihtaa paikkaa (54 onkin 45).

Sanalliset tehtävät ovat vaikeita ja matematiikan oman kielen oppiminen vie kauan (mikä on nimittäjä?). Komorbiditeetin aiheuttaa todennäköisesti yhteinen taustatekijä. Greenham, 1999. Matemaattisten oppimisvaikeuksien esiintyminen ainoana kapea-alaisena oppimisvaikeutena on harvinaisempaa kuin sen esiintyminen yhdessä muiden oppimisvaikeuksien kanssa. Kansainvälisten vertailujen mukaan 3-7 % populaatiosta on ongelmia peruslaskutoimituksissa. Osalla matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla on kyseessä yleisempi viive kehityksessä ja oppimisessa. Matematiikan vaikeuksia kuvastaa hitaus; lapset käyttävät strategioita, jotka ovat tyypillisiä ikätasoa nuoremmille lapsille. Toisaalta on selvästi dyskalkulisia lapsia. Heille on tyypillistä kehittymättömien strategioiden käyttö, jossa ei tapahdu merkittävää kehitystä harjoittelusta huolimatta, sekä runsaat virheet suorituksissa.

MUISTI Baddeley 2000 Työmuistin osat: keskusyksikkö, visuo-spatiaalinen luonnoslehtiö, fonologinen silmukka, episodinen puskuri Matemaattisessa suorituksessa tarvitaan ainakin keskusyksikkö, luonnoslehtiö ja fonologinen silmukka