Kumppanuus – kupla? Junkala Pekka, tutkija, Koske Puustinen Alisa, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, MLL

Mistä on kysymys? Järjestöbarometri 2009 SoTe –järjestöjä kuullaan ja niiden näkemyksiä otetaan huomioon huonosti – mutta olemme tästä yhtä mieltä! -> 50% järjestöjohdosta ja yhdistyksistä -> 60% aluetyöntekijöistä -> 40% kuntien sosiaalitoimen johtajista Arviointitutkimuksen tulokset 2009 Yhteiset kokoukset koetaan hyödyllisiksi… … mutta konkreettinen yhdessä tekeminen ei toteudu.

Vapaaehtoinen - ammattilainen Perusdilemmat Epävirallinen – virallinen (lakisääteinen) Maallikko – ammattilainen (koulutus) Henkilökohtainen – institutionaalinen (ihmissuhde – asiakassuhde) Jne. jne. jne. Nykykeskusteluissa asetelmat monimutkaistuneet, mutta perusdilemmat edelleen ”sisäänrakennettuina”

Kumppaneita vai verkostoja? ORGANISAATIO 1 ORGANISAATIO 3 ORGANISAATIO 2 ORGANISAATIO 4 ORGANISAATIO 5 ORGANISAATIO 4 ORGANISAATIO 1 ORGANI- SAATIO 3 ORGANI- SAATIO 2 STRATEGINEN HAASTE Verkostoituminen (muokattu Engeström 2006, 19 pohjalta) ”Kumppanuus on tasa-arvoiselle, luottamukseen perustuvalle vuorovaikutukselle rakentuvaa kahden (tai useamman) toimijan välistä koordinoitua yhteistyötä, jolla pyritään hallitsemaan molemmille tärkeää strategista haastetta.” ( Synteesi – Engeström 2006; Niiranen & Kiviniemi 1999 ja Viirkorpi 2004.) Kumppanuus (muokattu Engeström 2006, 19 pohjalta) Engeström, Yrjö Kaksikätinen asiantuntijaorganisaatio. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B, 2/2006. Helsinki. Niiranen, Vuokko & Kiviniemi, Markku Kumppanuuden edellytykset paikallisyhteisössä. Kumppanuus ja sosiaalinen pääoma tutkimuskohteena. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 4/99, Viirkorpi, Paavo Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä. Haravan toimivat käytännöt. Lastensuojelun keskusliitto ja Suomen kuntaliitto,Helsinki.

1) Resurssit Kiire, kiire, kiire -> aika Kuka maksaa? -> raha Kuka tekee? -> henkilöstö Missä tehdään? -> tila Tuloksellisuus ja resurssien mittaaminen Pitääkö kaikki pystyä muuttamaan rahaksi?

2) Vastuu ja luottamus Sitoutuminen Jatkuvuus Vaitiolo ja yksityisyyden suoja Kokemukset ja ennakko-oletukset

3) ”Arvovalta” Ihmissuhde – asiakassuhde Asiakkuuden häviäminen Objektiivisuus Roolit ja reviirit

4) Henkinen ilmasto Paikalliset organisaatiokulttuurit Toimintamallit, sosiaaliset rakenteet ja sektorirajat Paikallinen ”historia”

Tulevaisuuden visio Vapaaehtoistyön ohjaamisen ammatillistuminen Esimerkkinä aikuisystävätoiminta ja vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke Kunta-ammattilaiset – järjestöammattilaiset – vapaaehtoiset Jääkö vapaaehtoinen välikäteen tai ulkopuolelle vai onnistutaanko luomaan yhdessä toimivat käytännöt? Näyttää siltä, että ammattilaisten ja vapaaehtoisten väliin tarvitaan adapteri tai katalysaattori – onko tässä paikka vapaaehtoistoiminnan ammatilliselle ohjaukselle? Hyviä kokemuksia MLL:n vapaaehtoistoiminnan ohjaushankkeesta