Kansalaisnäkökulma sääntelytaakkaan: taustaa

Esitys aiheesta: "Kansalaisnäkökulma sääntelytaakkaan: taustaa"— Esityksen transkriptio:

1 Kansalaisnäkökulma sääntelytaakkaan: taustaa
Hallitusohjelma: ”Kansalaisten arkea (…) ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.” Suomalaisessa keskustelussa korostuneet erityisesti vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet ja esteet Hallinnon selvitykset, mm. VM (2015): /asset_publisher/vapaaehtoistyo-talkootyo-naapuriapu-kaikki-kay Kanerva Kuokkanen / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, HY

2 Kansalaisnäkökulma sääntelytaakkaan: työpajat
Kansalaistoiminta, sääntely ja viranomaisasiointi: työpaja Painopiste vapaaehtois- ym. kansalaistoiminnassa Osallistujina aiheen tutkijoita, kehittäjiä ja virkamiehiä (9 kpl) + hankkeen edustajat Mitkä sääntelyyn ja viranomaisasiointiin liittyvät tekijät hankaloittavat tai edistävät kansalaistoimintaa? Jääkö joitain ryhmiä ulkopuolelle? Miten kansalaistoiminta on muuttunut ja kehittyy tulevaisuudessa? Miten tähän voisi vastata sääntelyä tai asiointiprosesseja kehittämällä? Kanerva Kuokkanen / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, HY

3 Tuloksia kansalaistoimintatyöpajasta (1 / 2)
Kansalaistoimijoilla on kokemuksellista tietoa; myös sääntelyn pelkoa tai väärää/ vanhaa tietoa Monet ongelmista liittyvät pikemminkin toimeenpanoon kuin sääntelyyn (viranomaistulkinnat, tiedotus) ”Ikuisuusaiheina” mm. vapaaehtoisten verotus/ työttömyys (vrt. VM 2015, OM:n työryhmä) Uudet kansalaistoiminnan muodot Verkostot ja some-ryhmät, ei-järjestövetoisuus, jakamistalous -> uusien toimintamallien ominaispiirteiden huomiointi tärkeää Kansalaisyhteiskunnan heterogeenisyys (erilaisia intressejä!) Kanerva Kuokkanen / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, HY

4 Tuloksia kansalaistoimintatyöpajasta (2 / 2)
Viranomaistoiminnassa olennaista joustavuuden ja riskien/ tasa-arvoisen kohtelun/ oikeuksien välissä navigointi ”Hyvä sormien läpi katsominen” vs. vastuu ja vakuutukset, jos riskit aktualisoituvat (esim. elintarvikehygienia) Kontekstin huomioiminen vs. eri toimijoiden tasaveroinen kohtelu Pelkoa huono-osaisten ryhmien oikeuksista (esim. esteettömyys) Norminpurun tietopohja? Myös paljon oletuksia ”raskaasta sääntelystä” (esim. lupa-asiat) tai poliittisia tavoitteita Kanerva Kuokkanen / Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, HY