Miksi ja miten järjestöyhteistyötä maakunnassa ja kunnissa?

Esitys aiheesta: "Miksi ja miten järjestöyhteistyötä maakunnassa ja kunnissa?"— Esityksen transkriptio:

1 Miksi ja miten järjestöyhteistyötä maakunnassa ja kunnissa?
Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hanke

2 Miksi järjestöyhteistyötä maakunnassa ja kunnissa?
Järjestötoimija = aktiivinen kansalainen Järjestöt toimivat maakunnan ja kunnan kumppanina edistäen kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentäen eriarvoisuutta vahvistaen kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia edustaen heikoimmassa asemassa olevia kuntalaisia tarjoten sisällöllistä asiantuntemusta edustamastaan asiasta sekä tuottaen ja kehittäen palveluja

3 Miksi järjestöyhteistyötä maakunnassa?
Maakuntalaki luo edellytykset maakunnan yhteistyölle järjestöjen kanssa, järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksille, järjestötoiminnan tukemiselle mm. avustuksin ja tiloja tarjoamalla, järjestöjen osallistumiselle hyte-työn suunnitteluun ja koordinaatioon sekä sote-asiakkaiden ohjaamiselle järjestötoiminnan piiriin Järjestämislakiin säädetään yleinen velvoite yhteistyöhön järjestöjen kanssa Valinnanvapausmallissa järjestöillä on hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelun tuottajina

4 Miksi järjestöyhteistyötä kunnassa?
Neljä skenaariota tulevaisuuden kunnasta: Innostava elinvoimakunta panostaa elinvoimaan ja Ratkaisut etsivä kunta sivistystehtävään  molemmat toimivat ”elävän yhteisönä ja vahvassa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan--kanssa” (VM: Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030) Laiska kunta ja Lannistunut kunta kääntyvät sisäänpäin ja ”kunnilta puuttuvat -- edellytykset tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden ja verkostojen kanssa” (VM: Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030)

5 Miksi järjestöyhteistyötä kunnassa?
Kuntalaki, mm. Pykälä 22: Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti -- tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Pykälä 28: Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Pykälä 29: Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille.  Liikuntalaki, nuorisolaki sekä laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta Hyte-kannustimen indikaattorit, esim. kuntalaisten ja liikuntatoimen välinen yhteistyö: Liikuntaseurojen ja yhdistysten sekä kunnan yhteinen asiantuntijaelin kokoontuu säännöllisesti Seurojen, yhdistysten ja kunnan yhteiskokous järjestetään säännöllisesti

6 Miten järjestöyhteistyötä maakunnassa ja kunnassa?
Resurssien ja rakenteiden varmistaminen: järjestöt tarvitsevat hyvinvoinnin edistämistyöhönsä avustuksia ja tiloja. Osallistaminen: järjestöt edustavat heikoimmassakin asemassa olevia kuntalaisia laajasti. Koordinointi: Esim. kunnan hyvinvointikoordinaattori kokoaa alueen hyvinvointia edistävät tahot yhteisen kumppanuuspöydän ääreen koordinoimaan yhteisen tavoitteen saavuttamista. Yhteiskehittäminen ja yhteistoteuttaminen: Kunnalla ja järjestöllä on samoja tavoitteita ja kohderyhmiä. Yhdessä kehitetyt ja toteutetut aivan uudenlaiset toimintamallit tuovat uudenlaisia tuloksia. Hyvinvointiketjut: Kuntalaisen hyvinvointi koostuu pääosin muusta kuin sote-palveluista. Kuntalaisen hyvinvointia tuleekin tarkastella hänen kannaltaan saumattomana kokonaisuutena, jossa toteuttaja-taho ja sektoriraja-aidat menettävät merkityksensä. (soste.fi)