Tutkimuspohjainen opetus ja opetuksen kehittäminen Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY) Kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Mitä on tutkimuspohjainen opetus? Research-led teaching Opiskelijoille välitetään tuoretta tutkimustietoa Research-oriented teaching Painopisteinä tutkimusprosessi, tiedonrakennuksen prosessi ja oppimisprosessi Research-based teaching Opiskelijat aktiivisina tutkijoina Tutkimuspohjainen opetus Helsingin yliopistossa on yhdistelmä näistä kaikista

Miksi tarvitaan tutkimuspohjaista yliopistopedagogiikan opetusta ja opetuksen kehittämistä? Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen perustuu yliopistopedagogisen tutkimuksen hyödyntämiseen Vain kokemukseen ja havaintoihin pohjautuva yliopistopedagoginen koulutus ei ole uskottavaa, kun osallistujat ovat tieteenalansa huippuja Tarvitaan evidenssiä ja tutkimustietoa Tietoisuus yliopistopedagogiikan tutkimusmenetelmistä myös tärkeää

Voidaanko tutkimuspohjaisella opetuksella edistää oppimisen laatua Voidaanko tutkimuspohjaisella opetuksella edistää oppimisen laatua? (Elen, Lindblom-Ylänne & Clement, 2006) Tutkimusintensiivisessä ympäristössä tutkimuksella ja opetuksella ei ole sama status Opetus on ensi sijassa tutkimuslähtöistä Tutkimuslähtöinen opetus ei ole este oppimislähtöisyydelle Oppimislähtöisyys palvelee opiskelijoiden ottamista osaksi tiedeyhteisöä Aktiivinen tutkimustyö on opettajille opetuksen keskeinen edellytys Edut voivat olla molemminpuoliset: tutkimus edistää opetusta, mutta myös toisin päin

Tutkimuksen ja opetuksen vastakkainasettelun ongelmat Tutkimuksen painottaminen opetuksen kustannuksella on lyhytnäköistä Tasapaino tarvitaan, sillä molemmat tärkeitä Ilman laadukasta opetusta ei tule tulevaisuuden lahjakkaita tutkijoita Ilman tutkimusta ei voi opettaa yliopistossa ja kasvattaa tulevaisuuden asiantuntijoita

Tavoitteena opiskelijalähtöinen opetus Mitä se on ?

Lähestymistavat opettamiseen Lähestymistavalla tarkoitetaan opettajan opetustoimintaa tietyssä opetustilanteessa Lähestymistapa on kontekstispesifi eli opetustilanne, opiskelijat ja opetusmenetelmä vaikuttavat dynaaminen eli muuttuva ja kehittyvä tieteenalaspesifi eli tieteenalakohtaisia eroja löydetty vuorovaikutuksessa opiskelijan lähestymistavan kanssa Siten, että opettajan lähestymistapa vaikuttaa opiskelijan lähestymistapaan Aivan samoin kuin voidaan erottaa erilaisia lähestymistapoja opiskeluun, kuten syvä- ja pintasuuntautunut opiskelu, tutkimuksissa on löydetty erilaisia lähestymistapoja opettamiseen. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikössä on tutkittu yhteistyössä Oxfordin yliopiston kanssa lähestymistavan kontekstuaalisuutta, dynaamisuutta ja tieteenalaspesifiyttä. Opettajan lähestymistavan yhteyttä opiskelijan lähestymistapaan on tutkittu toistaiseksi vähän, mutta esimerkiksi Trigwell, Prosser ja Waterhouse ovat julkaisseet aiheesta yhden tutkimuksen (1999).

Opetuksen ja oppimisen laatu vuorovaikutuksessa Opettajan lähestymistapa vaikuttaa opiskelijan lähestymistapaan tätä kautta myös oppimistulosten laatuun Trigwell, Prosser & Waterhouse, 1999 Tulkinnat oppimisympäristöstä ratkaisevat Opiskelijat tulkitsevat opettajan lähestymistapaa ja oppimiselle asettamia tavoitteita eri tavoin Opiskelijat tulkitsevat oppimisympäristön vaatimuksia hyvin eri tavoin

Voisiko opiskelija- ja opettajalähtöisyyden sijasta käyttää käsitteitä oppimislähtöinen ja sisältölähtöinen opetustapa?

Postareff & Lindblom-Ylänne, 2006 OPPIMISLÄHTÖINEN OPETUSPROSESSI Suunnittelu Opetuskäytännöt Arviointikäytännöt SISÄLTÖLÄHTÖINEN joustavuus tarkkuus ei vaihtele konteksti vaikuttaa tietojen arviointi osaamisen arviointi OPPIMISYMPÄRISTÖ Opettajan rooli Opiskelijoiden rooli Vuorovaikutus Ilmapiiri oppimisen edistäjä asiantuntija aktiivinen passiivisempi Seuraavaksi tarkastellaan sitä, minkälaista tietoa haastattelututkimukset paljastavat. Kyseessä on Postareffin ja Lindblom-Ylänteen tutkimus, jossa haastateltiin yli 70 Helsingin yliopiston opettajia kaikista yliopiston tiedekunnista ja lisäksi kahta Kauppakorkeakoulun opettajaa. Tulokset osoittivat, että lähestymistapa sisältää erilaisia elementtejä: opetusprosessin, oppimisympäristön ja opettajan käsityksen oppimisesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että samat opettamiseen liittyvät elementit tai ulottuvuudet liittyvät sekä opiskelija- että opettajakeskeiseen lähestymistapaan. Sekä opiskelija- että opettajakeskeiset opettajat kiinnittävät huomiota opetusprosessiin ja oppimisympäristöön. Sen sijaan opettamiselle asetetut tavoitteet eroavat selkeästi toisistaan. edistää oppimista ei olennaista edistää oppimista opettajan vastuulla OPPIMISKÄSITYS ymmärrystä muistamista Postareff & Lindblom-Ylänne, 2006

Tieteenala vaikuttaa opettajan lähestymistapaan (Lindblom-Ylänne, Trigwell, Nevgi & Ashwin, 2006) Luonnontieteitä edustavat opettajat ovat lähestymistavaltaan merkitsevästi sisältölähtöisempiä kuin humanistisia ja yhteiskuntatieteisiä aloja edustavat opettajat t[300] = 3,58, p < .001 Vastaavasti humanistisia ja yhteiskunta-tieteellisiä aloja edustavat opettajat ovat merkitsevästi oppimislähtöisempiä kuin luonnontieteitä edustavat opettajat t[300] = -4,54, p < .001

Konteksti vaikuttaa opettajan lähestymistapaan – ainakin osittain (Lindblom-Ylänne, Trigwell, Nevgi & Ashwin, 2006) Opetuskonteksti vaikuttaa herkemmin oppimislähtöiseen kuin sisältölähtöiseen lähestymistapaan Voimakkaasti sisältölähtöinen opettaja ei muuta opetustapaansa, vaan opettaa yleensä samalla tavalla eri kursseilla ja eri vaiheessa olevia opiskelijoita Voimakkaasti oppimislähtöinen opettaja vaihtelee opetustapaansa kurssin ja opiskelijoiden mukaan Opettajat ovat oppimislähtöisempiä silloin, kun opettavat ei-tyypillisessä opetustilanteessa Voidaanko oppimislähtöisyyttä edistää opetuskokeilujen kautta?

Yliopistopedagoginen koulutus edistää oppimislähtöisyyttä (Postareff, Lindblom-Ylänne & Nevgi, in press) -hitaasti -ja lisää väliaikaisesti opettajien ”ahdistusta”

Yliopistopedagogisen koulutuksen pitkäaikaisvaikutukset Seurantatutkimus (N=80) kaksi vuotta ensimmäisen mittauksen jälkeen Jos yliopistopedagoginen koulutusta oli hankittu lisää Oppimislähtöisyys ja pystyvyysuskomukset vahvistuivat merkitsevästi Jos koulutuksen määrä oli pysynyt ennallaan Ei muutoksia Yli 20 opintopistettä yliopistopedagogiikkaa Pystyvyysuskomukset vahvistuvat koulutuksen päättymisen jälkeenkin

Mitä hyötyä on yliopistopedagogiikan opinnoista? ”Yksi asia mihin kurssi on vaikuttanut, niin itsevarmuuteen, mikä oli jollain tavalla yllättävääkin. Mä kuvittelin ennen kurssia, että se olisi vaikuttanut opetustaitoihin tai jotenkin kykyihin. Jotenkin musta tuntuu, että loppujen lopuksi se vaikutti siihen, että mä uskon ja mitä mä teen. Ja se, että siellä keskusteltiin aika paljon ihmisten kanssa ja huomattiin, että ihmisillä on ihan samantyyppisiä ongelmia, eikä niihin ongelmiin kaaduta.”

Lähteet Elen, J., Lindblom-Ylänne, S. & Clement, M. (2006). Faculty development in research-intensive universities - The role of academics’ conceptions on the relationship between research and teaching. Submitted for publication. Lindblom-Ylänne, S., Trigwell, K., Nevgi, A. & Ashwin, P. (2006). How approaches to teaching are affected by discipline and teaching context. Studies in Higher Education, 31 (3), 285-298. Postareff, L. & Lindblom-Ylänne, S. (2006). Variation in teachers’ descriptions of their teaching – Broadening an understanding of teaching in higher education. Submitted for publication. Postareff, L., Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (in press). The effect of pedagogical training on teaching in higher education. Teaching and Teacher Education.