Unified middle-range theory perustuu L. Binfordin ajatuksiin lähtökohtana prosessualismi; tulkintaa on oleellisesti laajennettu (mukaan on otettu mm. yhteisöön ja yksilöön liittyviä sosiaalisia aspekteja) kehittäjinä ja 80-luvun tyylintutkijat Yhdysvalloissa; tulkinnassa käytetään 1980-luvun typologisen debatin aikana esitettyjä teorioita hahmottunut 1990-luvulla; kokoajina mm. C. Carr, J. Neitzel, P. Roe ym. keskittyy tyylintutkimukseen (typologia vain apuväline)

Unified middle-range theory… pyrkii yhdistämään tutkimuksen eri näkökulmat koherentiksi teoriaksi hyväksyy useita rinnakkaisia teorioita tukinnan lähtökohdaksi ottaa huomioon arkeologisen tutkimuksen (esineet ja niiden löytökontekstit), ympäristön ja sosiaalisen todellisuuden eri tasot etic -näkökulma keskeisellä sijalla yhteisön ja yksilön välisen suhteen luonnehdinta tyylin kautta lähtökohtana ilmiöiden tarkka empiirinen dokumentointi

Unified middle-range theory… attribuutit saavat tulkinnan edetessä lisää merkityksiä –mahdollista tehdä päätelmiä yhteisön ja yksilön maailmasta attribuutit heijastavat reaalimaailman ilmiöitä attribuutit hierarkkisesti järjestetty kontekstuaalisuuden, “havaittavuuden”” (visibility) eri tasot määrittävät esille saatavaa informaatiota tasot: ekosysteemi, yhteisö ja kulttuuri, yksilö painotus prosessualismissa, mutta ottaa huomioon myös postprosessualistisia näkökulmia

Postmoderni, tulkitseva arkeologia juuret 1980-luvun prosessualismin kritiikissä adaptoituminen ympäristön olosuhteisiin ei riittänyt selittäväksi tekijäksi yleismaailmalliset lainalaisuudet eivät osoittautuneet päteviksi paikallisen kontekstin merkitys huomattiin keskeiseksi sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutus keskeinen selittävä tekijä yksilön ja yhteisön suhde keskeinen keskeisiä vaikuttajia mm. I. Hodder, M. Shanks, C. Tilley

Postmoderni… Shanks ja Tilley: Re-constructing Archaeology esihistoriallinen taide ensisijaisesti käytännöllistä, toissijaisesti esteettistä premissit: sosiaaliset struktuurit ainakin osittain yhteneviä yksilöiden ja ryhmien mentaalisten struktuurien kanssa taiteen avulla voidaan kuvata sellaista todellisuutta, jota ei saada esille muilla keinoin taiteilija on osittain vapaa yhteisön kontrollista, ja voi siksi ilmaista myös sellaista mikä ei ole yhteisössä hyväksyttyä

Postmoderni… Tyylin merkitys kommunikaatiovälineenä: 1) taide sosiaalisen tietoisuuden välittäjänä ongelmana viestin vaikea tulkittavuus 2) sosiaalisen todellisuuden rekonstruointi taiteen kautta strukturalistinen dekoodaus edellyttää vakiintuneen sanaston luomista lähtökohtana tulkinnan pienimmät yksiköt, attribuutit ja niiden kombinaatiot

Postmoderni… 3) taide ja ideologia yksilöiden ja yhteisön välisten valtasuhteiden tulkinta taiteen kautta taide heijastaa yhteisöllisiä ristiriitoja Tyyli ja konteksti konteksti välttämätön osa aineiston tulkintaa löytöjen sijainti suhteessa toisiinsa löytöjen sijainti suhteissa kiinteisiin rakenteisiin löytöjen stratigrafia

Strukturalismi strukturalismi kehitettiin kielitiedettä ja antropologiaa varten (mm. Pierce, Saussure, Lévi-Strauss) etsii universaaleja binäärisiä oppositioita (+/-) kielessä sekä inhimillisessä toiminnassa säännöt (kielioppi, syntaksi, semantiikka) semiotiikka eli oppi merkkijärjestelmistä ikoni (esim. muotokuva), indeksi (esim. savu tulen merkkinä), symboli (suhde merkin ja objektin välillä, esim. kissa) tekstin tulkinta lähtökohtana kaikessa inhimillisessä toiminnassa säännönmukaisuuksia ja toiminnan toteutuksia (langue – parole -erottelu) arkeologiassa strukturalismi liittyy esim. koristetyyppien (tai attribuuttien) merkityksen analyysiin

Post-strukturalismi liittyy 1960-luvun ranskalaiseen filosofiaan (mm. Derrida, Foucault, Ricoeur) syntyi strukturalismin kritiikkinä tekstin kaksi aspektia: kirjoitus ja lukeminen painopisteen siirtyminen tekstin tuottajasta tekstin tulkitsijaan taiteen historiallisen aspektin korostus esteettisen aspektin sijasta arkeologiaan strukturalismi omaksuttu pääosin post-strukturalismina kontekstuaalinen arkeologia (Hodder) ongelmana se, että arkeologin tulisi pystyä erottamaan spesifejä kulttuurihistoriallisia merkityksiä

Hermeneutiikka yleinen tulkintateoria; ei varsinainen metodi lähtökohta: Schleiermacher, Dilthey ja Heidegger varsinainen hermeneutiikka: Heidegger, Gadamer käsitteitä: esiymmärrys, ennakkoluulo, auktoriteetti ja traditio hermeneuttinen ymmärtäminen dialogi hermeneuttinen kehä horisontti totuuskäsitys (hermeneuttinen) väite: suuri osa arkeologisesta tutkimuksesta etenee hermeneuttisen teorian mukaisesti