4. luento hermeneuttinen suuntautuminen

Esitys aiheesta: "4. luento hermeneuttinen suuntautuminen"— Esityksen transkriptio:

1 4. luento hermeneuttinen suuntautuminen
Teoria ja metodi 4. luento hermeneuttinen suuntautuminen

2 annalismi pyrkii yhdistämään luonnontieteen (science) ja historian (narrative) näkökulmia annalismin päämäärä: historiallinen menneisyys (record) tulee olla validisti testattavissa kontekstuaalisuus ja tekstuaalisuus F. Braudel 1972: The Meditarranean and the Mediterranean World in the Age of Philip II

3 annalismi Braudelin syklit:
1. struktuurit; longue durée, pitkäkestoiset ilmiöt ilmasto, biologia, geologia… 2. konjunktuurit; suhdanteet, muuttuvat struktuurit, jotka hakeutuvat uuteen tasapainoon sosiaalihistorian ja talouden muuttujat 3. tapahtumat; historialliset tapahtumat, lyhyt kestoiset ja nopeasti muuttuvat ilmiöt spesifiset tapahtumat, yksittäisen henkilön aktit jne. kaikki kolme sykliä havaittavissa arkeologisesti mitä havaitaan riippuu arkeologin näkökulmasta voi hyödyntää eri tieteiden menetelmiä

4 hermeneutiikka lähtökohtana Raamatuntutkimus
grammaattis-historiallinen tulkinta Raamatun historiallinen tulkinta F. Schleiermacher aktiivinen ja kriittinen lukeminen tulkitsija voi ymmärtää paremmin kuin tekstin tuottaja Schleiermachille merkityksen laajenemista onko historia vain sokean sattuman ilmaisu? historiantutkimuksen dilemma: voidaanko osoittaa miten ”asiat todella olivat?”

5 W. Dilthey pyrkimys ratkaista relativismin ongelma
pyrkimys hermeneutiikan ja historiatieteen samankaltaisuuden näkemiseen lähti liikkeelle Kantiasta ja Hegelistä, ongelmat: Kant sulki inhimillisen aspektin tieteenkäsityksestään Hegelin ”henki” pyrki toteuttamaan itsensä ajassa Dilthey pyrki löytämään elämän kategorioita kysymys siitä, miten kokee ja tuntee jonkun historiallisen tapahtuman tai ilmiön

6 W. Dilthey elämys (Erlebnis) tapa, jolla ihminen kokee elämän
ymmärtäminen on reflektiivinen akti, jossa kokemusmaailma avautuu jäsentyneenä kokonaisuutena uudelleenymmärtäminen: tulkitsija ja ulkopuolinen henki kohtaavat tulkitsijan täytyy pystyä eläytymään menneisyyden ihmisen elämysmaailmaan osa-kokonaisuus –kehä tulkitsijan ja tekstin dialogi holismi

7 H.-G. Gadamer ennakkoluulot ja auktoriteetit määräävät ajatteluamme
traditio ajattelun traditio kaiken ymmärtämisen lähtökohta termien sisältö muuttunut (muuttuu) koko ajan mahdollisuus kehittää ja tarkastaa kuvaa menneisyydestä ”oleellista ymmärtää kysymys mihin teksti antaa vastauksen” tulkinta asettaa ja suhteuttaa tiedon menneisyydestä nykyisyyteen

8 H.-G. Gadamer Peli (Spiel) horisonttiensulautuminen dialogi
pelissä ihmiset luopuvat subjektiivisuudestaan ja antautuvat pelin vietäviksi lopputulos ei ennalta selvä horisonttiensulautuminen tulkitsijan ja tulkittavan horisontin sulautuminen dialogi subjekti-objekti –suhde aika on tulkinnalle hedelmällinen tekijä mahdollistaa kohteen laajemman ja paremman ymmärtämisen vapautuminen traditiosta erittäin tärkeää ei ole mahdollista asettua itsensä ulkopuolelle ”kaikki ymmärtäminen on toisinymmärtämistä” esim. Mitä Antrean kalastajalle tapahtui? esim. Uudenmaan rautakautisen asuttamisen tulkinnat

9 hermeneuttinen kehä sääntöjen ja menetelmien hermeneutiikka
eksistentiaalihermeneutiikka kriittinen hermeneutiikka tutkimuksen edistyminen tarkoittaa hermeneuttisella kehällä (ylöspäin) kulkemista tutkimuksella on alku ja loppu tutkimuksen päämääränä on parempi ymmärtäminen kuin sitä aloitettaessa tutkimus ei voi kuitenkaan koskaan voi tulla täysin valmiiksi humanistinen tutkimus ei voi saavuttaa kaikkia mahdollisia näkökulmia ja tulkintoja tulkitsijan ja tekstin dialogi tulkitsijan suhteutettava jokainen yksityiskohta kokonaisuuteen lopputuloksena tulee olla harmoninen kokonaisnäkemys

10 hermeneutiikka ja arkeologia
hermeneutiikka toisinaan tulkinnan yleisenä viitekehyksenä arkeologisissa tutkimuksissa ei järjestäytynyttä hermeneuttista koulukuntaa hermeneutiikka käsitetään myös laajassa merkityksessä työtavaksi > ei varsinainen menetelmä hermeneuttinen kehä kuvaa kuitenkin useimpien arkeologien käytännön työtapoja laajassa merkityksessä (ts. laaja tutkimus etenee) hermeneutiikan varsinainen tieteenfilosofinen käsittely jäänyt niukemmaksi M. Shanks & C. Tilley I. Hodder B. Olsen

11 fenomenologia havaintojen redusoiminen komplisoiduista yksinkertaisiin
menetelmänä sulkeistaminen puhdas havainto intentionaalisuus intentionaaliset aktit eidos Dasein Vorhabe: tulkitsijan maailma Vorsicht: näkökulma Vorgriff: käsitteistö

12 mitä on fenomenologia? pyrki kitkemään subjektiivisuuden ja pelkille mielipiteille rakentuvan tulkinnan pyrkii palauttamaan l. redusoimaan komplisoidut asiat yksinkertaisiin osiin itse asiat tietoomme ja havaintoihimme liittyy epäluotettavia ja subjektiivisia vääristymiä suurinta osaa niistä ei koskaan edes aseteta kyseenalaiseksi pyritään palaamaan puhtaaseen havaintoon (phainomenon) menetelmänä sulkeistaminen (Einklammerung)

13 E. Husserl koskee kaikkia sekä olemassa olevia että virtuaaleja olentoja elämys lähtökohtana halutaan selvittää totuuden ilmeneminen tulkitsijalle intentionaalisuus intentionaaliset aktit havainnon suuntautuminen objektiin pyrkii paljastamaan noeman l. ihmismielen konstruoiman abstraktin kuvan doksiset aktit kohde ”todellisena, havaittavana oliona” eidos ”olemus, hahmo”; olion muuttumaton olemus Platonisessa mielessä

14 E. Husserl tapoja tutkia maailmaa ja suhtautua siihen
luonnollinen asennoituminen ongelmaton suhtautuminen maailmaan transsendentaalinen objekti mielen luoma kuva fyysisistä objekteista eideettinen objekti puhdas intuitio fenomenologia pyrkii paljastamaan eidoksia l. ilmiöiden periominaisuuksia menetelmänä fenomenologinen reduktio sulkeisiin asettaminen objektiivisen perusolemuksen paljastaminen esim. millainen on tasakantainen nuolenkärki onko ko. tyyppiä olemassa? missä merkityksessä tasakantainen nuolenkärki on olemassa?

15 M. Heidegger pääteos Sein und Zeit keskeistä ontologian tutkimus
”maailmassaoleminen” mitä ”on” tarkoittaa? inhimillisen olemassaolon lähtökohtana esiymmärrys inhimillisen olemassaolon potentiaalisuus l. eksistentiaalisuus inhimillinen elämä sarja mahdollisuuksia toimia ”das-Sein-vorweg-sein des Daseins” erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia olla olemassa Dasein = inhimillinen olemassaolo

16 fenomenologia ja arkeologia
arkeologiassa fenomenologia usein kutoutunut yhteen hermeneutiikan kanssa menneisyyden ihmisen kokemusmaailmaan samaistuminen esim. ympäristön kokeminen tullut tunnetuksi ennen kaikkea Heideggerin kautta 1990-luvulla saanut hyvin paljon huomiota pyritään esim. maiseman, yhteisöjen ja/tai uskomusmaailman fenomenologiseen tulkintaan C. Tilley J. Thomas C. Holtorf