Teoria ja metodi 5. Luento fenomenologiasta kieleen.

Esitys aiheesta: "Teoria ja metodi 5. Luento fenomenologiasta kieleen."— Esityksen transkriptio:

1 Teoria ja metodi 5. Luento fenomenologiasta kieleen

2 hermeneutiikka ja arkeologia hermeneutiikka toisinaan tulkinnan yleisenä viitekehyksenä arkeologisissa tutkimuksissa ei järjestäytynyttä hermeneuttista koulukuntaa hermeneutiikka käsitetään myös laajassa merkityksessä työtavaksi > ei varsinainen menetelmä hermeneuttinen kehä kuvaa kuitenkin useimpien arkeologien käytännön työtapoja laajassa merkityksessä (ts. laaja tutkimus etenee) hermeneutiikan varsinainen tieteenfilosofinen käsittely jäänyt niukemmaksi M. Shanks & C. Tilley I. Hodder B. Olsen

3 fenomenologia havaintojen redusoiminen komplisoiduista yksinkertaisiin menetelmänä sulkeistaminen puhdas havainto intentionaalisuus intentionaaliset aktit eidos Dasein Vorhabe: tulkitsijan maailma Vorsicht: näkökulma Vorgriff: käsitteistö

4 mitä on fenomenologia? pyrki kitkemään subjektiivisuuden ja pelkille mielipiteille rakentuvan tulkinnan pyrkii palauttamaan l. redusoimaan komplisoidut asiat yksinkertaisiin osiin itse asiat tietoomme ja havaintoihimme liittyy epäluotettavia ja subjektiivisia vääristymiä suurinta osaa niistä ei koskaan edes aseteta kyseenalaiseksi pyritään palaamaan puhtaaseen havaintoon (phainomenon) menetelmänä sulkeistaminen (Einklammerung)

5 E. Husserl koskee kaikkia sekä olemassa olevia että virtuaaleja olentoja elämys lähtökohtana halutaan selvittää totuuden ilmeneminen tulkitsijalle intentionaalisuus intentionaaliset aktit havainnon suuntautuminen objektiin pyrkii paljastamaan noeman l. ihmismielen konstruoiman abstraktin kuvan doksiset aktit kohde ”todellisena, havaittavana oliona” eidos ”olemus, hahmo”; olion muuttumaton olemus Platonisessa mielessä

6 E. Husserl tapoja tutkia maailmaa ja suhtautua siihen luonnollinen asennoituminen ongelmaton suhtautuminen maailmaan transsendentaalinen objekti mielen luoma kuva fyysisistä objekteista eideettinen objekti puhdas intuitio fenomenologia pyrkii paljastamaan eidoksia l. ilmiöiden periominaisuuksia menetelmänä fenomenologinen reduktio sulkeisiin asettaminen objektiivisen perusolemuksen paljastaminen esim. millainen on tasakantainen nuolenkärki onko ko. tyyppiä olemassa? missä merkityksessä tasakantainen nuolenkärki on olemassa?

7 M. Heidegger pääteos Sein und Zeit keskeistä ontologian tutkimus ”maailmassaoleminen” mitä ”on” tarkoittaa? inhimillisen olemassaolon lähtökohtana esiymmärrys inhimillisen olemassaolon potentiaalisuus l. eksistentiaalisuus inhimillinen elämä sarja mahdollisuuksia toimia ”das- Sein-vorweg-sein des Daseins” erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia olla olemassa Dasein = inhimillinen olemassaolo

8 fenomenologia ja arkeologia arkeologiassa fenomenologia usein kutoutunut yhteen hermeneutiikan kanssa menneisyyden ihmisen kokemusmaailmaan samaistuminen esim. ympäristön kokeminen tullut tunnetuksi ennen kaikkea Heideggerin kautta 1990-luvulla saanut hyvin paljon huomiota pyritään esim. maiseman, yhteisöjen ja/tai uskomusmaailman fenomenologiseen tulkintaan C. Tilley J. Thomas C. Holtorf

9 ymmärtäminen ja kieli entiteettien merkitykset kielellisenä kysymyksenä F. Saussure Cours de linguistique générale (1916) langue – parole tiedostamaton ja tiedostettu osa ilmaisu - sisältö (signifiant - signifié) kieli menneisyyden yhteisöjen tärkein tapa kommunikoida arkeologia: traditio välittyy ja muuttuu kielen kautta C. Pierce semiotiikan keskeiset kategoriat: firstness – secondness –thirdness ikoni – indeksi – symboli esim. vaisto – kokemus - tottumus objekti – merkki – argumentti esim. esine – esineen nimi - esinetyyppi

10 kieli ja antropologia B. Malinowski korosti yksilöä yhteisön jäsenenä ei individuaalina yksilönä E. Durkheim sosiaalisten rakenteiden ensisijaisuus ja muuttuvuus C. Levi-Strauss strukturalismin keskeinen luoja Tristes tropiques 1955 Anthropologie structural 1958 viestinnän tasot taloudellinen struktuuri sukulaisuusjärjestelmät verbaali kommunikaatio suora kontakti arkeologien tutkimiin kulttuureihin

11 Levi-Strauss: kulttuuri ja sen rakenteet kielen ensisijaisuus tiedostamattomat, piilotetut rakenteet myytit universaalit rakenteet stabiilit rakenteet kulttuuri on merkitysten järjestelmä rakenteet heijastavat kulttuurin logiikkaa ja mielen rakennetta universaali analogia mahdollinen, mutta rakenteet toimivat ennen kaikkea yhteisöjen sisällä määrittelevät uusia rakenteita myytit ajatteluttavat meissä perusrakenteet oppositiot: luonto – kulttuuri: ei-luonto – ei kulttuuri villi (konkreettinen) ja kesy (kulttuurinen) ajattelu