Kurssin alustava ohjelma Luento (13.1.) kurssin tavoitteet oheismateriaali ohjelma peruskäsitteet typologian ensimmäinen määrittely.

Esitys aiheesta: "Kurssin alustava ohjelma Luento (13.1.) kurssin tavoitteet oheismateriaali ohjelma peruskäsitteet typologian ensimmäinen määrittely."— Esityksen transkriptio:

1 Kurssin alustava ohjelma Luento (13.1.) kurssin tavoitteet oheismateriaali ohjelma peruskäsitteet typologian ensimmäinen määrittely

2 Lähtökohdat ja ongelmat Skandinaavinen typologiakäsite (16.1.) –typologisen tutkimuksen perusmenetelmät –typologian varhaisvaiheet Skandinaviassa –Thomsenin, Hildebradtin, Monteliuksen ja Müllerin toiminta –yhteys evoluutioteoreetikoihin Typologinen debatti (20.1.) –typologiaa Uudessa maailmassa typologian asema Yhdysvalloissa –analyyttisen arkeologian haaste –real Types tyyppien ontologinen status

3 Typologiakäsitteen laajennusta Taksonomia ja luonnontiede (23.1.) –taiteiden tutkimuksen typologiaa –biologisen evoluution näkökulma lajit ja niiden erottaminen Sokal & Sneat & numeerinen taksonomia –taksonominen näkökulma taksonomisen luokittelun periaatteita ja terminologiaa Typologia, tyyli ja design (27.1.) –lisää terminologiaa –mihin typologiaa tarvitaan? –seriaatio –johdatusta tyyppien etsimiseen monimuuttujamenetelmiin

4 Typologian pragmatiikkaa Luokittelun lähtökohdat (30.1.) –intuitiivinen metodologia vs. tieteellinen metodologia –miten tyyppejä etsitään? –formaalit menetelmät Tilastolliset analyysit (3.2.) –aineiston muokkaus –tilastollinen testaus –monimuuttujamenetelmät –käytännön esimerkkejä Typologian tekemistä käytännön esimerkein (6.2.) –miten typologiaa tehdään –typologioiden perusteluja ja niiden heikkouksia –tyyli käytännössä

5 Tyypeistä kulttuureiksi Typologia ja postmoderni (10.2.) –onko tyyppejä olemassa? –onko arkeologisia kulttuureja olemassa? –menneisyyden ymmärtäminen typologian kautta –hermeneutiikkaa, strukturalismia ja fenomenologiaa postmoderni näkökulma typologiaan Harjoitustöiden käsittely I (13.2) –ryhmätöiden esittely –ryhmätöiden kritiikki Harjoitustöiden käsittely II (17.2.) Kertaus (24.2.)

6 Typologian keskeisiä käsitteitä Typologia = Arkeologinen luokittelu, jossa esineet järjestetään toisistaan poikkeaviin kategorioihin eli tyyppeihin. Tietyllä tavalla toteutettu luokitus. Luokka (class) = Luokittelussa syntyvä kategoria Tyyppi (type) = Typologian luokka. Luokilla on rajat. Kukin entiteetti täytyy voida sijoittaa johonkin kategoriaan (tyyppiin). Tyyppien oltava keskenään poissulkevia (entiteetti voi kuulua vain yhteen luokkaan). Muuttuja (variable) = Tyyppiä luonnehtiva havaittava ominaisuus (esim. väri) Attribuutti = Muuttujan ominaisuus (esim. punainen) Entiteetti = Yksittäinen asia tai olio yleisimmässä mahdollisessa merkityksessään

7 Typologian määritelmä A A typology is a conceptual system made by partitioning a specific field of entities into a comprehensive set of mutually exclusive types, according to a set of common criteria dictated by the purpose of the typologist. Within any typology, each type is a category created by the typologist, into which he can place discrete entities having specific identifying characteristics, to distinguish them from entities having other characteristics, in a way that is meaningful to the purpose of the typology. @ (Geertz 1966:4; Adams & Adams 1991:91.)

8 Määritelmän analyysi (Adams & Adams 1991:92-94) 1) Typologia on käsitteellinen systeemi; tyypit ja typologia ovat toisistaan riippuvia käsitteitä 2) Tyyppi syntyy jakamisen kautta. Typologian tekeminen edellyttää käytännössä kuitenkin sekä yhdistämistä että erottamista. 3) Tyyppi on ”spesifioitu entiteettien kenttä”; ts. typologia on luokittelujärjestelmä, jossa on oltava alusta alkaen selvää mitä luokitellaan ja millä periaattella luokittelu tehdään 4) Jokainen typologiaan kuuluva entiteetti täytyy voida sijoittaa johonkin tyyppiin 5) Entiteetti voi kuulua vain yhteen kategoriaan (tyyppiin) 6) Jokaisen entiteetin liittyminen tyyppiin määritellään yhteisten kriteerien perusteella: ts. kriteerit eivät muutu kesken tutkimusprosessin

9 jatkoa… 7) Typologiaa määrittävät kriteerit (muuttujat) valitaan sen mukaan mikä on tutkimuksen päämäärä; muuttujilla uskotaan olevan esim. kronologista tai funktionaalista merkitystä 8) Tutkija määrittelee muuttujat intentionaalisesti 9) Jokainen tyyppi on typologian jäsen ja se saa merkityksensä typologian muihin jäseniin (eli tyyppeihin) verrattaessa. Sama tyyppi voi kuulua useisiin typologioihin. Tällöin tyypin merkitys kuitenkin määräytyy kulloisenkin typologian mukaan. 10) Jokainen tyyppi on kategoria. Jokaiseen tyyppiin kuuluu kaksi tai useampia entiteettejä, jotka eivät kuitenkaan välttämättä ole identtisiä toistensa kanssa. 11) Typologia on arkeologin luomus. Tyypit eivät ole olemassa typologista riippumatta. A Luonnollinen @ vs. A Keinotekoinen @ typologia.

10 jatkoa… 12) Entiteettien on oltava diskreettejä, jotta ne voidaan sijoittaa tyyppeihin. 13) Tyypeistä täytyy voida löytää identifioitavia attribuutteja, ominaisuuksia jne. Ilman niitä tyypillä ei ole merkitystä. 14) Tyyppi tulee voida erottaa toisista tyypeistä, joilla on eri attribuutteja ja ominaisuuksia 15) Tyypeillä on oltava merkitystä typologian ulkopuolellakin. Tyyppejä ei muodosteta pelkästään esim. morfologisista syistä. 16) Typologialla oltava päämäärä. Ei pelkästään typologiaa typologian vuoksi. Miksi tyyppi pitää erottaa toisesta tyypistä?