historiassa oikein on sitä mikroa?

Esitys aiheesta: "historiassa oikein on sitä mikroa?"— Esityksen transkriptio:

1 historiassa oikein on sitä mikroa?
Historiateorian luentosarja Kl 2014 Matti Peltonen, Helsingin yliopisto Mikä mikro- historiassa oikein on sitä mikroa? Lähtökohtia mikro-makro-linkin käsittämisestä

2 Mikrohistoria ja johtolankaparadigma
Lähtökohtana (jälleen) Carlo Ginzburgin artikkeli Johtolankoja (1978) Mallina Giovanni Morelli, Sherlock Holmes ja Sigmund Freud elämän arkinen ja vähäpätöinen taso onkin tärkeää tietoteoreettinen mullistus ihmistieteissä 1800/1900-lukujen vaihteessa

3 Mutta mistä Ginzburgin artikkeli ei sitten kertonutkaan?
Ei käytä termiä mikrohistoria eikä puhu mikro-makro-erottelusta (mutta otti asiat esille samanaikaisesti toisessa artikkelissa!); Keskittyy ”johtolankojen” tulkitsemiseen, mutta mikrohistorian muut aspektit jäävät sivuun (erit. tarkastelun kohdentaminen pieneen ”mittakaavaan” [tai skaalaan] – jota Giovanni Levi korostaa); Mistä termit mikro ja makro sekä mittakaava (skaala) oikein tulivat mikrohistorian metodologiseen arsenaaliin?

4 Miten mikro-makro erottelu keksittiin yhteiskuntatieteissä?
Yleisenä ja yhteisenä mallina kansantaloustieteen metodologisen terminologian muutos lukujen vaihteessa (varsinaisena lähtökohta mikroteorian ja makroteorian erottelu); Mikro taloustieteessä= yksilö (kuluttaja, työnhakija), yksittäinen yritys; Myöhemmin, 1960-luvulla myös sosiologia kiinnostui mikrotasosta (henkilökohtaisesta vuorovaikutuksesta), mutta yleisesti sielläkin seurataan taloustieteen esimerkkiä (eli yksilö hahmotetaan mikrona).

5 Yhteiskuntatieteiden metodologisia ongelmia mikro-makro-suhteen hahmottamisessa
Kansantaloustiede: miten muodostaa makrosuureet mikrosuureista (ns. aggregointiongelma) – jos vain samanlaisia voidaan laskea yhteen, niin mitä tehdä heterogeeniselle todellisuudelle? Ja tuottaako pelkkä aggregointi uutta tietoa? Sosiologian piirissä metodologisen individualismin ongelma samanlainen; mikrotason pitää olla yhdenmukainen makrotason kanssa (reduktiivisuus); tai sitten jompikumpi sivuutetaan kokonaan.

6 Uusi mikrohistoria tarkastelun mittakaavan (”skaalan”) pienentämisenä
Mielikuva ei ole omaksuttu kansan-taloustieteestä tai sosiologiasta, vaan antropologiasta; Antropologiassa puhuttu ”skaalasta” tietyssä merkityksessä ainakin 1940-luvulta lähtien; Se ei ole kartantekijän mittakaava, vaan yhteisön ominaisuus (väen pienempi määrä, keskinäisten suhteiden intensiivisyys).

7 Onko biografia mikrohistoriaa?
Antropologia: emme tutki kyliä vaan kylissä! (ts. kylä ei ole sinänsä mikroa); toistuuko tämä tunnetuissa mikro-historioissa (joissa ei ole kysymys elämänkerrasta eikä paikallishistoriasta)?; Onkin alettu kysyä voiko mikrohistoria muuttaa/uudistaaa biografian käsitettä? esimerkkejä…

8 Mikrohistoria on tutkimuksen strategia,joka antaa muutamia käsitteellisiä työkaluja (ei muuta)!
Tämä tulee hyvin esille Ginzburgin alussa mainitussa artikkelissa: se ei ole toimintateoria tai yhteiskuntamalli, vaan uusi tietoteoreettinen paradigma; tutkimuksellinen ote; Tämä on myös uuden mikrohistorian olennainen piirre; Giovanni Levi puhuukin toistuvasti “tarkastelun mittakaavan supistamisesta kokeellisessa tarkoituksessa”; Historiantutkimuksen ja muiden ytheiskuntatieteiden mikro-makro erottelun erilaisuus kannattaa panna merkille.

9 Luennolla käytettyä kirjallisuutta:
Matti Peltonen: Carlo Ginzburg and the New Microhistory. Suomen antropologi/Antropologi I Finland 20, 1995:1, 2-11; Matti Peltonen: Clues, Margins and Monads. The Micro-Macro Lind in Historical Research. History and Theory 40, 2001:3, Matti Peltonen: Mikrohistorian lajit. Muistitietotutkimus : metodologisia kysymyksiä /toim. Outi Fingerroos et al.. - Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006 (Tietolipas 214), 145–171.