tilastomenetelmien käytön kolme aspektia arkeologiassa

Esitys aiheesta: "tilastomenetelmien käytön kolme aspektia arkeologiassa"— Esityksen transkriptio:

1 tilastomenetelmien käytön kolme aspektia arkeologiassa
D. Thomas: Awful Truth about Statistics in Archaeology Hyvää toimivat monissa käytännön tilanteissa hyvin analyysit toistettavissa mahdollistavat asioiden esittämisen tiiviissä muodossa parantavat tulosten (esim. 14C-ajoitusten todennäköisyydet) heuristiset päämäärät

2 tilastomenetelmien… 2) pahaa
ongelmana tilastomenetelmien puutteellinen tuntemus > väärinkäsitysten vaara suuri tulosten väärä tulkinta tulosten valikoiva tulkinta (hypoteesiin sopimaton tulos jätetään vähemmälle huomiolle) tuloksia ei tarkasteta todennäköisyyksien huomiotta jättäminen

3 tilastomenetelmien… 3) erityisen huonoa
tilastomenetelmien väärinkäyttö tilastomenetelmien käyttö itseisarvona itsestäänselvien tutkimustulosten esittäminen tilastoanalyysien tuloksina kuvitelma, että numeerinen taksonomia ratkaisee typologioiden ongelmat näytteenoton ongelmat: otosluonteinen näytteenotto edutavuusongelma

4 tyylin käsite arkeologiassa
osoittautunut vaikeasti määriteltäväksi arkeologiassa debatti tyylistä ( luku) kytkeytynyt läheisesti antropologiseen havainnointiin ja teorianmuodostukseen amerikkalainen näkökulma typologiaan tyyli on olemassa esineiden tekijöille ei vain arkeologeille irtautuminen kronologian ja korologian hallitsevasta asemasta

5 Social-interaction theory
1960-luvun puolivälistä lähtien kehittäjiä mm. James Deetz, Robert Whallon ja James Hill painottaa kulttuurissa tapahtuvan oppimisprosessin merkitystä akkulturaatio ja enkulturaatio ei-tietoinen, huomaamaton, ei-intentionaalinen passiivinen tiedon omaksuminen kritisoitu staattisen lähtökohtansa vuoksi

6 hypoteeseja tyylillinen similariteetti on suorassa suhteessa entiteettien (esineiden valmistajat, yhteisöt jne.) sosiaalisen ja fyysisen etäisyyden kanssa tyylillinen similaritetti on suoraan verrannollinen vuorovaikutuksen määrään Deetz - Longacre - hypooteesi: ”Matrilineality yields design homogeneity whereas patrilineality yields heterogeneity”

7 Information exchange theory
kehittäjinä Martin Wobst 1977, Margaret Conkey 1978, Stephen Plog 1978 tyyli sosiaalisen kommunikaation välineenä sosiaaliset vaatimukset ja velvoitteet määrittävät tyyliä sosiaalinen status, omistussuhteet, sukulaisuussuhteet, uskonnolliset tekijät määrittävät tyyliä tyyli viestii sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja etnistä identiteettiä tyyli ilmaisee myös ryhmän sisäistä dialogia aktiivinen viestintä päämääränä

8 Polly Wiessner (1983) liittyy etenkin information exchange -teorioihin
Kalahari San -bushmannien nuolenkärkien analyysi erotti tyylistä embleemisen ja assertorisen aspektin embleeminen: yhteisön kommunikaatiota, etnisiteettiä heijastava aspekti assertorinen: yksityinen tekijän identiteettiä heijastava aspekti sekä tietoinen että ei-tietoinen aspekti tyyliin

9 Isocrestic theory James Sackett (1982) tyyliin osat: tyyli ja funktio
alueelliset tekijät oleellisia tyypin syntymisen ja kehityksen kannalta isokrestinen (”sama käyttö”) variaatio heijastaa kulttuurista ja sosiaalista taustaa ei-verbaalista kommunikaatiota tyyli ilmaisee sekä kommunikaatiota että käytännöllistä sopeutumista olosuhteisiin

10 systeemiteoria lähtökohtana Uuden arkeologian kehittämä ajatus arkeologisesta kulttuurista systeeminä 1970-luvun alkupuolen ajatusmaailmaa Colin Renfrew (1972) tyypit (ja tyylit) yksi systeemin osa koostuu joukosta alasysteemejä multiplier effect = muutos systeemin jossain osa-alueessa laukaisee muutoksia myös sen muissa osa-alueissa

11 Tyypeistä kulttuureiksi…
Arkeologisen kulttuurin analyyttinen määritelmä:  ”A polythetic set of specific and comprehensive artefact-type categories which consistently recur together in assemblages within a limited geographic area” (Clarke 1968:188) Arkeologisen kulttuurin määritelmiä - ongelmana yhteisen terminologian puute - yleisesti tunnustetut kriteerit: esineistö esineistön löytökonteksti

12 Tyypeistä kulttuureiksi…
Arkeologisen kulttuurin analyyttinen määritelmä:  ”A polythetic set of specific and comprehensive artefact-type categories which consistently recur together in assemblages within a limited geographic area” (Clarke 1968:188) Arkeologisen kulttuurin määritelmiä - ongelmana yhteisen terminologian puute - yleisesti tunnustetut kriteerit: esineistö esineistön löytökonteksti

13 Kulttuurin formaalis-typologiset määritelmät
a) kronologinen tai periodinen määritelmä Thomsenin ja Müllerin ajatuksiin perustuva lähtökohtana typologia, stratigrafia tai kronologinen korrelaatio b) alueellis-kartografinen määritelmä lähtökohta saksalaisessa kulttuurihistoriallisessa näkökulmassa kulttuurityyppi, kulttuuripiiri (Kulturkreis), kulttuuriprovinssi (Kulturprovinz), sivilisaatio kehittäjinä Gustav Kossinna kronologia mukana, mutta tärkeämpää on tuntea kulttuurin levinneisyys kuvaa väestöryhmää

14 Kulttuurin formaalis-typologiset määritelmät…
c) tyylillinen määritelmä liittyy 1800-luvun kansallisromantiikkaan ajatus kulttuurista tyylipiirteiden yhdistelmänä tyylilliset periodit luonnehtivat kulttuureita tyyli käsitettiin laajasti (gastronomiasta arkkitehtuuriin) kehittäjinä S. Muller, A. Kroeberg (perustui jo Winkelmanin ideoihin) ”American historical school” (Kroeberg), antropologinen suuntaus psykologisen tason yhteenkuuluvuuden etsintä supertyyli (esim. goottilainen katedraali, skyyttalainen taide) intuitiivinen määrittely

15 Kulttuurin formaalis-typologiset määritelmät
d) kovariaatiomääritelmä kehittäjinä Zhukov ja Bryusov (Moskova l.) kulttuuri: typologisten elementtien kombinaatio ja variaatio lähtökohtana paleoliittisen kiviteknologian ja neoliittisen keramiikan tutkimus kulttuurit muuttuvat koko ajan ajassa ja paikassa traditio=kulttuuri arkeologisen esineistön elementtien kovariaatio

16 Kulttuurin formaalis-typologiset määritelmät…
e) tyyppikorrelaatio-määritelmä artefaktityyppien korrelaatio määrittää kulttuurin konteksti ja ajoitus oleelliset lähtökohdat kehittäjänä G. Childe vain osa tyypeistä on liitettävissä tiettyyn kulttuuriin samoja tyyppejä voi olla käytössä useissa kulttuureissa myös diffuusio otettava huomioon f) tyyppikompleksi-määritelmä muistuttaa tyyppikorrelaatio-määritelmää tyyppikompleksi (suljettu löytökompleksi) pyrkimyksenä etsiä tyyppien säännönmukaisia vaihteluita > tyyppiasuinpaikat historiallinen, spatiaalinen ja temporaalinen asuinpaikkojen yhdistelmä kulttuuri on asuinpaikkojen ja löytöjen muodostama systeemi (esim. Dyakovo-kulttuurin asuinpaikat)

17 Kulttuurin etniset määritelmät
a) Etnoterritoriaalinen määritelmä lähtökohtana premissi: arkeologinen aineisto voi heijastaa etnistä ryhmää etnisyyteen liitetään usein yhteinen, muista etnisistä ryhmistä poikkeava kieli kulttuurin etnisten piirteiden etsiminen luonnehtivat synkroniset, tietyllä alueella sijaitsevat asuinpaikat perustuu jo Kossinnan ajatuksiin ongelmana päättää mitkä ovat etnisiä piirteitä mitkä eivät

18 Kulttuurin etniset määritelmät…
b) etnokompleksi-määritelmä kulttuurista havaittavissa: spatiaaliset, temporaaliset, typologiset tekijät, teknologiat jne. sitä luonnehtivat lisäksi etnisen ryhmän tunnusmerkit: kieli, ryhmän historiallinen kehitys, suhteet muihin ryhmiin, ryhmän ja traditio kehittäjä mm. G. Childe Aarchaeological complex of - onko kulttuurin etninen määritelmä arkeologian päämäärä? voiko kulttuuria määritellä myös sosiaalisin, uskonnollisin, taloudellisin ym. perustein?

19 Näkökulmia Klejnin kulttuurikäsitteisiin
Klejnin kultturikäsitteen lähtökohtia: kulttuurin pienin yksikkö on arkeemi (archeme = mikä tahansa arkeologisesta materiaalista erotettavissa oleva piirre) Klejn ei halua hyväksyä artefaktia arkeemiksi eri koulukunnat lähtevät liikkeelle ei objekteista polysemanttisuus esineiden eri merkitys menneisyydessä ja nykyisyydessä kulttuurin attribuuttien vaikea erottaminen ja yhteismitattomuus

20 Näkökulmia Klejnin kulttuurikäsitteisiin…
eräänlainen systeemiteoria kulttuurin tyyppifossiilit a priori –kulttuuri kulttuurista poimittavissa esinetyyppejä (standardinomaisuus) tyyppien dedusointi kulttuurista struktuuris-temporaalinen rakenne spatiaalis-temporaalinen rakenne synteettis-konseptuaalinen rakenne vertailut kulttuurinsisäiset homogeeniset kontekstit analogisten kontekstien vertailu eri kulttuurien välillä>merkitykselliset attribuutit kulttuurinsisäisten heterogeenisten kompleksien vertailu>attribuuttien hierarkian ja merkityksen analyysi