johdantoa teorian ja metodin kytkentään

Esitys aiheesta: "johdantoa teorian ja metodin kytkentään"— Esityksen transkriptio:

1 johdantoa teorian ja metodin kytkentään
osat: miksi arkeologi ei tarvitse teoriaa? miksi arkeologi tarvitsee teoriaa? esimerkki: teorian kytkentä keramiikantutkimukseen

2 Arkeologi ei tarvitse tieteenfilosofiaa koska…
1) arkeologia on empiirinen tiede tutkimus perustuu havaittaviin tosiasioihin arkeologi kerää tietoa teoriavapaan, puolueettoman havainnoinnin kautta arkeologinen deskriptio ei tarvitse teoretisointia 2) arkeologiset kulttuurit ja typologiat ovat olemassa reaalimaailmaassa - arkeologin tehtävä on tunnistaa ja löytää nämä riippumattomat tosiasiat

3 Arkeologi ei tarvitse tieteenfilosofiaa koska…
3) Arkeologia on hypoteettis-deduktiiviinen (luonnon)tiede kaikki tarvittava “tieteenfilosofia” löytyy yksinkertaisista metodeista (esim. siitepölyanalyysi) luonnontieteen menetelmät määrittävät arkeologian paikan maailmassa 4) Tieteenfilosofia on epäoleellista siirtää huomion relevanteista asioista epäoleellisuuksiin kadottaa suhteen “todelliseen maailmaan” vie energiaa tärkeiltä asioilta arkeologian filosofia on vaarallista ja tuhoavaa > johtaa pseudoarkeologiaan

4 Arkeologi ei tarvitse tieteenfilosofiaa koska…
5) Tieteenfilosofia on tarpeetonta maalaisjärki riittää arkeologisten ongelmien ratkaisemiseen sellaiset kysymykset, joita ei voida ratkaista maalaisjärjellä ja empiirisellä havainnoinnilla eivät kuulu arkeologian alaan koska se mutkistaa ja sekoittaa selvät asiat 6) Tieteenfilosofia johtaa loputtomaan relativismiin yltiörelativismi tekee tieteen mahdottomaksi yltiörelativismiin vedoten voidaan mikä tahansa tutkimustulos osoittaa kelvottomaksi metodologinen anarkismi (Feyerabend) tiede on pekkää kielellistä leikkiä (Derridan dekostruktiot)

5 Arkeologi tarvitsee tieteenfilosofiaa koska…
1) arkeologia on empiirinen tiede, jolla on teoriatausta tutkimus perustuu suoraan havaittaviin seikkohin sekä epäsuoriin päätelmiin arkeologi kerää tietoa omien näkökulmiensa ja paradigmojensa kautta arkeologinen deskriptio ei ole teoriavapaata 2) arkeologisten kulttuurien ja typologioiden olemassaolo reaalimaailmaassa on epäselvää - arkeologiset kulttuurit ovat arkeologien konstruktioita - arkeologiset kulttuurit eivät ole yhteismitallisia - arkeologit ovat luoneet typologiat, jotka kuvaavat ja jaksottavat menneisyyttä - typologiat ja kultturit on luotu vastaukseksi tarpeisiin ja intentioihin (myytit)

6 Arkeologi tarvitsee tieteenfilosofiaa koska…
3) Arkeologia ei ole (vain) hypoteettis-deduktiiviinen (luonnon)tiede kaikki tarvittava “tieteenfilosofia” ei löydy yksinkertaisista metodeista (esim. siitepölyanalyysi) luonnontieteen menetelmät eivät määritä arkeologian paikkaa maailmassa (kuin vain osaksi) 4) Tieteenfilosofia on oleellisen tärkeää, koska arkeologin kuuluu pohtia mitä hän tutkii, miten tutkii ja miksi tutkii on jatkuvasti pohdittava ja problematisoitava arkeologian suhdetta “todelliseen maailmaan” se suuntaa energiaa tärkeisiin asioihin teoriaton arkeologia on pseudotiedettä

7 Arkeologi tarvitsee tieteenfilosofiaa koska…
5) Tieteenfilosofia on tarpeellista koska maalaisjärki ei ole muuttumaton entiteetti tutkimusta tehdään nykyisin muutenkin kuin suoran havainnoinnin ja käytännön järkeilyn kautta > arkeologian ala on laajempi tieteenfilosofia rikastaa arkeologiaa ja kohottaa sitä yksinkertaisesta johtopäätösten esittämisestä tieteeksi tieteenfilosofia kertoo mihin päättely perustuu, miten ja millä ehdoilla tulkinta tehdään arkeologin oma rooli tulkinnassa on oleellista ymmärtää 6) Tieteenfilosofia johtaa tietynasteiseen relativismiin sallii monenlaiset hyvinperustellut tulkinnat relativismi tekee arkeolgiasta antroplogisen tieteen, ja perustelee jatkuvan keskustelun välttämättömyyden hylkää uskon absoluuttiseen totuuteen

8 Esimerkki: Textile Ceramics in Finland on the Karelian Isthmus
väitöskirjan teoreettiset lähtökohdat maailmankuvan vaikutus väitöskirjan syntytapa tutkimuksen teoreettiset tasot teorian ja käytännön linkitysongelma lähtökohdat: historia ongelmana aineiston ja verifikaation puute luonnontieteet geologian ym. luonnontieteet ; suppeus ja epätäsmällisyys filosofia maailmankuvan laajentaminen; linkki käytäntöön heikko

9 kirjan synty syntynyt pitkän prosessin seuruksena
alkuperäinen kysymyksenasettelu perusteellisesti muuttunut työn kuluessa teorian osuus ollut alusta alkaen tärkeä pyrkimyksenä ymmärtää itse miten teen tutkimusta ja mihin johtopäätökseni perustuvat pyrkimyksenä ymmärtää miten arkeologista tietoa tuotetaan

10 kirjan teoriaa eri tasoilla
metataso hermeneutiikka typologinen taso fenomenologia tyylitaso tyyliteoriat sosiaalinen taso vaihdantamallit

11 METATASO: hermeneutiikka
tutkimusprosessin eteneminen hermeneuttisessa kehässä periaatteellinen tapa lähestyä laaja-alaisesti arkeologista aineistoa elävä kysymyksenasettelu soveltuu hyvin arkeologiaan, jossa lähdeaineisto suhteessa kysymyksiin äärimmäisen niukkaa ja fragmentaarista tulkinnan keskeisyys ennakkoluulojen ja tradition puolustus

12 TYPOLOGINEN TASO: fenomenologia
fenomenologia laaja filosofinen liike 1900-luvulla lähtökohtanani husserlilainen fenomenologia: reduktioiden tekeminen menetelmä typologioiden tuottamiseksi ja tyyppien oleellisten piirteiden löytämiseksi tiedon lähtökohtana intentionaalinen akti, joka suuntautuu tutkimuskohteeseen

13 TYYLITASO: tyyliteoriat
tyyliteorioiden esittelyt pohdiskelu siitä onko tekstiilikeramiikka tyyli voiko tyylistä erottaa kronologisia ja korologisia alaryhmiä? yksilön osuus tyylin luomisessa ja ymmärtämisessä onko tyylien takana populaatioita? johtopäätös: tekstiilikeramiikkaa valmistivat eri populaatiot kuin asbestikeramiikkaa

14 SOSIAALINEN TASO: vaihdantamallit
malleja siitä kuinka esine siirtyy henkilöltä tai populaatiolta toiselle lähtökohtana Renfrew’n ja Sahlinsin mallit pohdintaa siitä mitkä ko. malleista voisivat olla sovellettavissa Suomen olosuhteisiin johtopäätös: useat mallit käyttökelpoisia selitettäessä eri esineryhmien näkymistä ja kulkeutumista

15 teorian ja käytännön linkitysongelma
mitä ylemmän tason teoria sitä vaikeampaa se on linkittää käytäntöön 1) Malliteoreettinen lähestyminen teoriasta malleja > mallien verifiointi mallien perustelu analogiapäättely oletus yleismaailmallisten struktuurien olemassaolosta aineistosta tehtävät empiiriset havainnot: tilastolliset analyysit kontekstit ajoitukset Maalaisjärki

16 teorian ja käytännön linkitysongelma
2) Kontekstuaalinen postprosessuaalismi aineistosta tehtävät empiiriset havainnot voidaan tulkita vain osasina tietyssä ajassa ja paikassa hylkää “ihmisen yläpuolella” vaikuttavat prosessit esim. pelkästään ilmastonmuutokseen viittaamalla ei voida selittää kulttuurin muutosta tilastolliset analyysit kontekstit ajoitukset maalaisjärki

17 teorian ja käytännön linkitysongelma
3) hermeneuttinen lähestymistapa hermeneuttinen kehä: kokonaisuus ymmärretään osien kautta, osat ymmärretään kokonaisuuksien kautta mm. Heidegger, Gadamer, Habermas, Vattimo, Foucault tulkinta ja ymmärtäminen on dialogia (menneisyyden ja nykyisyyden välillä) esiymmärrys, ennakkoluulot, auktoriteetit ja traditio näyttelevät keskeistä roolia ymmärryksen lähtökohtina subjektin ja objektin horisonttien lähestyminen tutkimuksen tulos: kokonaisvaltaisempi ja täydellisempi kuva tutkimuskohteesta tekstin osuus keskeinen relatiivinen totuuskäsitys