Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mustikkatrio.
Advertisements

Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
Kemia, luento1 lisämateriaalia
pH:n matemaattis-kemiallinen tulkinta
SUOJAINMATERIAALIEN KEMIKAALIKESTÄVYYS JA SUOJAIMIEN VALINTA
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Ammattikemia Terhi Puntila
Veden ionitulo Vesi voi toimia sekä happona että emäksenä, joten kahden vesimolekyylin välinen protoninsiirtoreaktio on mahdollinen H2O(l) + H2O(l) ⇌ H3O+
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
4 ATOMIN YDIN.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallinen sitoutuminen
Kuonien rakenne ja tehtävät
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Puskuriliuos Puskuriliuos on liuos, joka pystyy vastustamaan pH:n muutosta, kun siihen lisätään happoa tai emästä Puskuriliuos koostuu heikosta haposta.
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
6. Luonnon happamoituminen
Aineen rakenne.
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
Typpi.
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
Kemikaalit ja työturvallisuus
1. Hiili – elämän alkuaine
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
Kpl 9 hapot ja emäkset - tehoaineet Aineilla on PH-arvo Hapan Mikä on PH? Maistuu kirpeälle Mitä vahva happo tekee? Esim. Emäksinen Mikä on PH? Maistuu.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
Rakennekaavoja.
Orgaanisia reaktioita
1.Kemiaa kaikkialla Kemia on kokeellinen luonnontiede, jossa tutkitaan aineiden ominaisuuksia, rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita Tutkimuksia tehdään.
Orgaanisten yhdisteiden luokittelua
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Alkoholeissa ketjurakenteiseen tai sykliseen hiilirunkoon on liittynyt poolinen OH-ryhmä eli hydroksyyliryhmä.
Jaksolliset ominaisuudet
Orgaaniset typpiyhdisteet
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Orgaaniset yhdisteet Biomolekyylit C + O C + N C + H Alkoholit Amiinit
Jaksollinen järjestelmä
Neutraloituminen ja suolat
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Lämpöenergia Energian säilymislaki: energia muuttaa muotoaan, muttei häviä. Lämmön säilymislaki: kun kylmä ja lämmin kappale koskettavat, kylmä vastaanottaa.
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
Esityksen transkriptio:

Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa Happo-emäsreaktiossa haposta HA syntyy sen vastinemäs A- ja emäksestä B sen vastinhappo HB+ HA + B ⇌ A- + HB+ Mitä vahvempi happo sen helpommin se luovuttaa protonin (eli tasapaino on tuotteiden puolella) Vahvaa happoa vastaa heikko vastinemäs ja vahvaa emästä heikko vastinhappo

Millaiset aineet ovat happoja? Vedyn oltava kiinnittyneenä elektronegatiiviseen atomiin (O,N,X) Ei selitä kokonaan hapon vahvuutta Vastinemäksen koko ratkaisee hapon vahvuuden Mitä suuremmassa atomissa vapaa elektronipari on sen heikompi on hapon vastinemäs ja sitä vahvempi happo on kyseessä Epämetallien vety-yhdisteiden happovahvuus kasvaa siis siirryttäessä jaksollisessa järjestelmässä oikealle ja alas Happihapoissa OH-ryhmä on aina sitoutunut keskusatomiin Mitä elektronegatiivisempi keskusatomi sen vahvempi happo

Emäkset Emäksillä on aina vapaa elektronipari Emäksisyyden määräävät tekijät happamuudelle vastakkaisia Mitä pienempi e.negatiivisuus sen vahvempi emäs Mitä pienempi kokoinen atomi sen vahvempi emäs Jotkin aineet voivat toimia sekä happona että emäksenä esim. vesi, HPO42- Kutsutaan amfolyyteiksi

Funktionaalisten ryhmien happamuus ja emäksisyys Aminoryhmät emäksisiä Alkoholit neutraaleja (hyvin heikkoja happoja tai emäksiä) Fenolit heikkoja happoja Karboksyylihapot heikkoja happoja