OTK (Väit.), VTM Veikko Vahtera OSAKEOMISTUKSEN RISKI JA SÄÄNTELY Yhtiöoikeusyhdistyksen teemapäivä 13.4.2011 Helsinki OTK (Väit.), VTM Veikko Vahtera

Käsiteltävät teemat Osakeomistuksen riski ja sääntely (Lakimiesliiton kustannus 2011, 504 s.) Toiminnan tarkoituksen ja yhdenvertaisuusperiaatteen suhde Yhtiökokouksen ja hallituksen välinen toimivallanjako merkittävissä yritysrakenteen muutoksissa. Toimivalta ja kelpoisuus Äänivallaltaan erilajisten osakkeiden arvostaminen

Toiminnan tarkoitus, yhdenvertaisuus ja yleislauseke OYL 1:5:n perusteella ”osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on voiton tuottaminen osakkeenomistajille.” OYL 1:7:n yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ”Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” ”Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.”

Tulisiko toiminnan tarkoituksen vastaisuus ja yhdenvertaisuus erottaa toisistaan? Toimet, jotka rikkovat voiton tuottamisen tarkoitusta (yhtiön kustannus). - alihintaiset luovutukset - ylihintaiset ostot Toimet, jotka loukkaavat suoraan osakkeenomistajia (osakkeenomistajan kustannus) suunnatut osakeannit (nykyiset – tulevat) voitonjaon rajoittaminen vähemmistöosinkoa tai yhtiöjärjestyksen voitonjakomääräystä rikkomalla. (enemmistö – vähemmistö)

Miksi pitää ajatella toimen olevan osakkeenomistajalle haitallinen eikö pelkkä yhtiön edun (=toiminnan tarkoituksen) vastaisuus riitä seuraamuksiin? Yhdenvertaisuuden loukkaus silloinkin, jos ulkopuolinen saa edun liiketoiminnassa (väärä hinnoittelu) ja kaikki osakkeenomistajat kärsivät? Usein liiketoimi toki kummankin vastainen, kun yhtiön voittoa siirretään jollekin osakkeenomistajalle. Liiketoimi ei voine toteuttaa toiminnan tarkoitusta ja olla samalla yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, kun toiminnan tarkoitus turvaa kaikkien osakkeenomistajien etua?

Toimivallanjako yhtiökokouksen ja hallituksen välillä Klassinen kysymys siitä, edellyttää merkittävä liiketoimi yhtiökokouksen hyväksyntää vai kuuluuko hallituksen yleistoimivaltaan silloin, jos toimi ei edellytä yhtiöjärjestysmuutoksia. Vuoden 1978 lain aikana erilaisia kantoja ja prosenttimääriä, milloin tarvitaan yhtiökokouksen päätös. (Koski, Savela, Immonen jne.) 2006 lain osalta on puollettu hallituksen toimivaltaa tehdä merkittävät liiketoimintapäätökset. (Airaksinen – Pulkkinen –Rasinaho 2010, Mähönen – Villa 2011, Vahtera 2011)

Entäs OYL 1:8? Johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (kaikkien osakkeenomistajien etu - lojaliteettivelvollisuus). Tosiasiassa toiminnan tarkoituksen toteuttamistapaan kohdistuu osakkeenomistajien odotuksia (esimerkiksi millä toimialoilla ja missä laajuudessa toimintaa harjoitetaan) Jos johdolla ei ole tietoa osakkeenomistajien kannoista (tai jos osakkeenomistajien enemmistön epäillään vastustavan), tulisiko johdon viedä asia yhtiökokouksen päätettäväksi, jos asialla olennainen vaikutus osakeomistuksen luonteeseen. Toisaalta todennäköisesti ei seuraamuksia, jos ei vie yhtiökokoukseen, mutta poistaako se silti velvollisuuden olla viemättä?

Milloin kyseessä on toimivallan, milloin kelpoisuuden ylitys? Kirjallisuudessa erilaisia kantoja toiminnan tarkoituksen ja yhdenvertaisuusperiaatteen osalta? Osa pitää toiminnan tarkoitusta kelpoisuuden, osa toimivallan ylityksenä. Erilaisia kantoja myös yhdenvertaisuusperiaatteen osalta, mutta niissä kelpoisuuden ylityskin on yhdistetty vastapuolen tietoisuuteen? Entä OYL 13:10:ssä tarkoitettu rahalainan tai vakuuden antaminen?

Miten voisi ratkaista? Yleisesti velvoiteoikeudessa kelpoisuus on kysymyksessä silloin, jos kyseessä on toimi, jota toimielin ei voi ylipäänsä tehdä. (sidottu ulkoisesti havaittaviin tunnusmerkkeihin) Toimivalta taas rajaa lähinnä oikeustoimen ehtoja. Tällöin kelpoisuuden vastaisia toimia olisi osakeyhtiössä lähinnä vain ylisuuret lahjat, joihin ei kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Muutoin sopijakumppaneiden tietoisuutta suojattaisiin perustellulla vilpittömällä mielellä. Esimerkiksi toiminnan tarkoituksen ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen toimi olisi sitomaton suhteessa vastapuoleen, jos vastapuoli on tiennyt tai hänen on pitänyt tietää toimen olevan toiminnan tarkoituksen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisen.

Äänivallaltaan erilajisten osakkeiden arvostus. Soveltamistilanteina osakelajien yhdistäminen ja ostotarjoukset. Jos samat taloudelliset oikeudet, voidaanko maksaa kompensaatiota korkeamman äänivallan osakkeelle. Ruotsin Takeover regler: lähtökohtaisesti ei ostotarjousten yhteydessä (mahdollisuus poiketa esimerkiksi osakekurssieron perusteella tiettyjen edellytysten yhteydessä) Eri tilanteet: jos jatkaa toimintaa going concern (yhdistäminen), äänivallalla toki arvoa, koska sitä kautta vaikutusvalta liiketoimintapäätöksiin ja niiden riskeihin. Ostotarjouksessa valtaoikeuksien merkitys pienempi, kun liiketoiminnalliset riskit poistuvat. Toisaalta kompensaation maksaminen voi olla usein välttämätöntä yhdistämisen/ ostotarjouksen läpiviemiseksi.

Yhdenvertaisuusperiaate ja kompensaatio Lähtökohtaisesti kompensaatio hyväksyttävää, mutta yhdenvertaisuus huomioitava: 1) Jos kompensaatio liian suuri, alemman äänivallan osakkeiden omistajien yhdenvertaisuus vaarantuu 2) Jos kompensaatiota ei makseta, voi tämä loukata korkeamman äänivallan osakkeiden omistajan yhdenvertaisuutta osakelajien yhdistämistapauksessa. Käytännössä lähinnä vain 1-kohta relevantti ja maksettavan kompensaation suuruutta joudutaan arvioimaan suhteessa järjestelyn kokonaishyötyihin ja sen suhteeseen maksettavan kompensaation suuruuteen.