Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Yhdessä kehittämisen voima ja keskeiset askeleet Liikkumaan! -seminaari 2.12.2014, Dipoli Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Mistä on kyse? Miten yhdessä kehittäminen eroaa muunlaisesta kehittämisestä? Mitkä ovat yhdessä kehittämisen keskeiset askeleet?  Yhdessä kehittäminen onnistuu parhaiten sellaisissa avoimissa yhteisöissä, joissa toimijat ovat autonomisia (vapaita tekemään päätöksiä ja valitsemaan omat toimintatapansa) ja joissa kehittämistyön jatkuvuus ja onnistuminen perustuu luottamukseen toimijoiden välillä

Perinteinen kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun 2) On panostettava siihen, että ratkaisu saavuttaa yhteisön luottamuksen 1) Ratkaisu tuodaan yhteisölle ulkopuolelta Ratkaisu © Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä tällä tavalla? Yhteisön luottamus ratkaisuun Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu © Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

Verkostoituva kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun 2) Yhteisö kehittää ja hyödyntää ratkaisuja yhdessä toimien Ratkaisu 1) Aloitetaan keskinäisen luottamuksen rakentamisesta © Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

Verkoston toimivuuden avaintekijät Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Tieto leviää ja se omaksutaan tehokkaammin Uudet toimijat innostuvat mukaan Toimintatavat muuttuvat tehokkaammin

Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen ja itseorganisoituvan verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Verkoston ”johtaja(t)” tai koordinaattori(t) Avoin verkosto ”Ydin”verkostoa

Yhdessä oppimisen ajattelu- ja toimintamalleja Opettaminen ”educating” Tiedon ja osaamisen jakaminen opettajalta opetettaville Esim. koulutusprosessi, jossa asiantuntija jakaa tietoaan muille luennoiden ja keskusteluttaen Fasilitointi ”facilitating” Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille ohjatusti Esim. ohjattu Learning cafe, jossa asiantuntijat työskentelevät ja ideoivat yhdessä Emännöinti ”hosting” Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille itseorganisoituen Esim. fyysinen ja henkinen ”tila”, joka motivoi asiantuntijoita työskentelemään ja ideoimaan yhdessä

Kehittämistyön eteneminen oppimista syventäen

Tulevaisuus, ratkaisut U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Nykytila, haasteet Tulevaisuus, ratkaisut

Tulevaisuus, ratkaisut U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Nykytila, haasteet Tulevaisuus, ratkaisut Toinen taso: avoin mieli ”Toimitaan faktojen pohjalta”

Tulevaisuus, ratkaisut U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Nykytila, haasteet Tulevaisuus, ratkaisut Toinen taso: avoin mieli ”Toimitaan faktojen pohjalta” Kolmas taso: avoin sydän ”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”

Tulevaisuus, ratkaisut U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Nykytila, haasteet Tulevaisuus, ratkaisut Toinen taso: avoin mieli ”Toimitaan faktojen pohjalta” Kolmas taso: avoin sydän ”Kuunnellaan, mitä muut sanovat” Neljäs taso: avoin tahtotila ”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle”

Tulevaisuus, ratkaisut U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Tulevaisuus, ratkaisut Tutkitaan faktoja Toinen taso: avoin mieli ”Toimitaan faktojen pohjalta” Tuetaan ekosysteemin kehitystä Kootaan verkosto Rakennetaan mikrosysteemejä Kolmas taso: avoin sydän ”Kuunnellaan, mitä muut sanovat” Luodaan tila dialogille Tehdään prototyyppejä Neljäs taso: avoin tahtotila ”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle” Hiljennytään Kirkastetaan visiota ”Päästetään irti” Letting go ”Annetaan tulla” Letting come

Kolmen tason oppimisrutiinit

Ei-oppivat rutiinit Todellisuus Rutiini (Esim. Argyris & Schön 1978)

1. tason oppimisrutiinit Ei-oppivat rutiinit Todellisuus Todellisuus Päätöksenteko ja kehittävä yhteistyö Rutiini Palaute todellisuudesta (Esim. Argyris & Schön 1978)

Palaute todellisuudesta 1. tason oppimisrutiinit Todellisuus Päätöksenteko ja kehittävä yhteistyö Palaute todellisuudesta (Esim. Argyris & Schön 1978)

1. tason oppimisrutiinit Todellisuus Todellisuus Päätöksenteko ja kehittävä yhteistyö Päätöksenteko ja kehittävä yhteistyö Palaute todellisuudesta Palaute todellisuudesta Toimintamallit, joilla päätöksiä ja yhteistyötä tehdään Ajattelumallit, joilla todellisuutta ja palautetta hahmotetaan (Esim. Argyris & Schön 1978)

Rutiinien muuttaminen

Rutiinien muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) 1. Heräte (engl. cue) 3. Palkkio (engl. reward) 4. Riippuvuus (engl. craving)  

Rutiinien muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) Tämän voi ’vaihtaa’ opettelemalla uuden rutiinin! 1. Heräte (engl. cue) 3. Palkkio (engl. reward) 4. Riippuvuus (engl. craving) Vaikea tai mahdoton poistaa Vaikea tai mahdoton poistaa   Vaikea tai mahdoton poistaa

Sisäisen motivaation vahvistaminen

Mistä nousee sisäinen motivaatio kehittää uutta? Merkityksellisyys Työ, jolla on tarkoitus ja yhteisö, jonka kanssa jakaa merkityksellisyyden tunnetta Kykyjen käyttäminen ja kehittäminen Työ, jossa pääsee syventämään omaa oppimista itselle kiinnostavista asioista Autonomisuus Vapaus valita omat tavoitteet ja tehdä omalla tavalla Oikeudenmukaisuuden tunne (esim. oikeudenmukainen palkkaus) Esim Deci & Ryan 1997

Yhteenveto: Sisäistä motivaatiota tukevat yhteisen syväoppimisen rutiinit

2. tason yhteiset oppimisrutiinit 1. tason yhteiset oppimisrutiinit Todellisuus Palaute todellisuudesta Päätöksenteko ja kehittävä yhteistyö Ajattelumallit, joilla todellisuutta ja palautetta hahmotetaan Toimintamallit, joilla päätöksiä ja yhteistyötä tehdään 2. tason yhteiset oppimisrutiinit 1. tason yhteiset oppimisrutiinit 3. Palkkio 1. Heräte 4. Riippuvuus 3. Palkkio 4. Riippuvuus 1. Heräte 2. Rutiini 2. Rutiini Autonomisuus Merkityk-sellisyys Kykyjen käyttäminen ja kehittäminen Oikeudenmukaisuuden tunne 1. Heräte 2. Rutiini 3. Palkkio 4. Riippuvuus

Neljä keskeistä dialogirutiinia (William Isaacs 1999): 1) kuuntele aidosti 2) puhu suoraan 3) kunnioita ihmisiä 4) ”pidättele” ennakkoluulojasi Dialogia, jossa luodaan yhdessä uusia merkityksellisiä ajatuksia Ennakkoluulojen pidättäminen onnistuu Ennakkoluulojen pidättäminen ei onnistu Aikomus keskustella ”aidosti” Keskustelua, jossa niin sanotusti paras argumentti voittaa Kunnioitetaan toisia ihmisinä Ei kunnioiteta toisia ihmisinä Väittelyä, jossa argumentti pyritään voittamaan hinnalla millä hyvänsä Luo fyysinen ja henkinen tila (”painekattila”), jossa tällainen dialogi on mahdollinen!

Kiitos! Kommentteja, kysymyksiä? Ota yhteyttä: timo.jarvensivu@aalto.fi