Simo Koskinen, professori emeritus, Lapin yliopisto

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Advertisements

Valtion kotouttamisohjelma. 2 Lähtökohdat Nyt • ulkomaan kansalaista ( ) Vuonna 2020 •Jo ulkomaan kansalaista Vuonna 2030 •Puoli.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi
Ehkäisevä työ seniori- ja vanhustyössä
Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Osatutkimus C THL - Riitta-Liisa Kokko.
Kyläfoorumi Valtimolla
VAPAAEHTOISTYÖSSÄ JAKSAMINEN OSAAMINEN Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö
(Viitekehys: Suomi, Kotka)
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman asiantuntijaryhmä
Opettaja eettisenä kasvattajana Launonen Leevi, Opettaja eettisenä kasvattajana – historiallinen näköala kasvatusajattelun muutokseen.
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
Ikääntyneiden asemaan liittyvät voimavarat (kollektiiviset voimavarat)
Terveydenhoitaja ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäjänä
Kulttuuri- ja nuorisoalojen kunta- ja järjestötoimijoiden koulutus- ja verkostoitumispäivä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi Hannu Kareinen.
HAASTATTELUTUTKIMUS HÄMEENLINNASSA •KOTIPALVELU •naisia 7, miehiä 2 •keski-ikä 85,4 vuotta •naimisissa 2, leski 4, naimaton 2, eronnut 1 •OMAISHOIDON TUKI.
1 N-piirin johtajuusvalmennus Vapaaehtoistyön johtaminen.
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Nuoruus kehitysvaiheena
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
Aggressiontunne Luento nro 1..
Ikääntyvä työntekijä työelämässä
Leena Martikainen1 IKÄÄNTYMISELLE SISÄLTÖÄ ETSIMÄSSÄ JA ANTAMASSA.
(c) Kari Salonen - Tampere VANHUSTYÖN SOSIAALISET - SOSIAALINEN GERONTOLOGISESSA SOSIAALITYÖSSÄ Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry – Tampere.
Lähde: Oppiminen ja ikääntyminen, Aikuiskasvatuksen 41.vuosikirja 1 Koulutuksesta seuraa.. Koulutuksesta on seurannutAlle 30 v n= v n=63 Yli 45.
Mitä sosiologia on? -luennot Pekka Räsänen
Elän, osallistun ja päätän asioistani Salo Pirkko Karjalainen.
Kokemuksellinen oppiminen (Kolb, Jarvis, Boud)
Kulttuuri osana hyvinvointitoimintaa kunnassa
Sosiaalityön paikka päihdetyössä
MUISTELUSTA MERKITYKSIÄ Kulttuurisen toimintaympäristön kehittäminen vanhustenkeskuksessa.
Pirkko Karjalainen, YTL Toimintakykyisenä kotona – haasteita sote-uudistukselle Miten pärjään kotona - vanhanakin.
LASTEN SYRJÄYTYMISEN SYNTYMEKANISMIT
Sosiaalinen media ja sulautuvat ympäristöt Terhi-Maija Itkonen-Isakov - Miksi media sosiaalistuu ja miksi oppiminen sulautuu?
Kulttuuri osana terveyden edistämistä Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelma seminaari/kuulemistilaisuus
Aikuisen hoitotyö Anitta Koistinen TtM.
Mielenterveys? Kansalaisten hyvä mielenterveys on paras tae kansojen menestykseen Väestön hyvä mielenterveys on toimivan talouden kivijalka Mielenterveydellä.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Ops seminaari Askola.
SOSIOKULTTUURISIA NÄKÖKULMIA OPETTAJIEN ELÄKÖITYMISEEN
7. osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen - Vapaus tuo vastuuta → sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys kaikissa.
Ikääntyvä Suomi ja yhteistyö iäkkäiden kuntoutuksessa EIJA SORVARI säätiönjohtaja MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ REHABILITATION FINLAND (RIFI) RY:N SEMINAARI.
KOLMASIKÄLÄISTEN ELÄMÄÄ POHJOISISSA KAUPUNGEISSA – Haastattelututkimuksen keskeisiä tuloksia 1.KOLMANNEN IÄN KOKEMINEN 2.ELÄMÄNKULKU 3.ASUINKAUPUNKI ELÄMISYMPÄRISTÖNÄ.
( TE3 NÄKÖKULMIA TERVEYTEEN Hurtig
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
TERVEYSTIETO 8 1. Tunne itsesi. Tunne itsesi Itsetunto tarkoittaa omien hyvien puolien ja heikkouksien tuntemista sekä niiden arvostamista. Kukaan ei.
ME-hengen kehittäminen
Strategiaperusta ja ohjelmat
Psyykkisen kehityksen keskeiset tekijät ja uhkat eri ikäkausina
Laaja-alainen osaaminen
KAUPUNKIELVI – PROJEKTI
Elinikäinen ohjaus Suomessa
Eläkeikäiset.
Psyykkinen hyvinvointi vanhuudessa
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
O0525KO TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS JA KUNTOUTUSOHJAUS
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Opiskeluhuollon palvelut
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
IKINÄ- kaatumisten ehkäisyn verkostoiltapäivä
Esityksen transkriptio:

Simo Koskinen, professori emeritus, Lapin yliopisto Vanhenemisen uudenlainen ymmärtäminen, elämänkulku ja ikääntyneitten voimavarat  Simo Koskinen, professori emeritus, Lapin yliopisto   Vanhenemisen ymmärtäminen ja työturvallisuus teknisissä töissä. Lapin Osaava -hankkeen täydennyskoulutus opettajille. Rovala 2.9. 2011

MITÄ TARKOITTAA VANHENEMISEN SOSIAALISUUS SIVU 1/2 1. Vanheneminen ja vanhuus ymmärretään * kulttuurisena * yhteiskunnallisena ilmiönä * historiallisena 2. Vanheneminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa * ikäsyrjintä (ageismi) * kaavamaiset yleistykset (stereotypiat) * vanhuskäsitykset 3. Yhteiskunnallisten tekijöiden nähdään vaikuttavan vanhenemisen muotoutumiseen: sosiaalinen vanhentaminen Simo Koskinen

MITÄ TARKOITTAA VANHENEMISEN SOSIAALISUUS SIVU 2/2 4. Väestön vanheneminen vaikuttaa yhteiskunnan toimintajärjestelmiin ja instituutioihin 5. Vanhat ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina yhteiskunnassa ja heillä on omia kokemuksia vanhenemisestaan: kokemuksellinen vanheneminen 6. Vanheneminen ja vanhuus yhteiskunta- ja yksilötason välisenä vuorovaikutuksena 7. Vanhenemiseen ja vanhuuteen voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisin toimenpitein: interventionäkökulma. Simo Koskinen

Vanhenemisen kulttuurinen käänne (esim Vanhenemisen kulttuurinen käänne (esim. Gilleard & Higgs 2000; Sadler 2000) Positiivinen vanhenemisen stereotypia 1980-luvulla Sosiaalinen konstruktionismi ja ikääntymisen kulttuurinen teoria taustalla Perinteisen toimintakyky- ja sosiaalipolitiikkaorientoituneen tarkastelun kritiikki Vanhenemisen riippuvuuskoulukunnan ja poliittisen taloustieteen kritiikki Painopiste vanhenemisen, ei niinkään vanhuuden analyysissä Vanheneminen osana postmodernia kulttuuria Vanheneminen refleksiivisenä projektina Positiivinen vanhenemisnäkemys merkitsee kulttuurisia voimavaroja Esimerkkinä eläkkeelle siirtymisen merkityksen muutos Aktiivinen ja vastuullinen ikääntyminen ihmisen oikeutena Simo Koskinen

Postmoderni vanheneminen (esim Postmoderni vanheneminen (esim. Gilleard & Higgs 2000; Atchley & Barusch 2004) Uudet ikäkäsitykset (esim. kolmas ikä) Vanhenemisen historiallisuus, yhteiskunnallisuus ja kulttuurisuus (sosio-kulttuurinen vanhenemiskäsitys) Biologisten, psyykkisten ja sosiaalisten vanhenemisprosessien yhteen kietoutuminen Elämänkulkunäkemys keskeisenä Vanhenemisen suhteellisuus Vanhenemisen paikallisuus ja globaalisuus Vanhenemisen yksilöllisyys, heterogeenisyys ja kokemuksellisuus Vanhenemisen voimavaralähtöisyys ikääntyneiden itsensä toteuttaminen, toimijuus, vuorovaikutuksellisuus, osallisuus, omat valinnat ja identiteetti Vanhenemisen muotoutuminen tulevaisuudessa Simo Koskinen

Hyvän ikääntymisen tutkimusperinteet sosiaalisen vanhenemisen tutkimuksessa 1. Elämään tyytyväisyys 2. Hyvän elämän saavuttaminen 3. Onnistunut vanheneminen 4. Aktiivinen ikääntyminen 5. Tuottava ikääntyminen 6. Vahva vanheneminen 7. Rohkea vanheneminen 8. Kolmas ikä Simo Koskinen

Ikääntyneiden elämään tyytyväisyys 1. Elämänhalu 2. Periksiantamattomuus 3. Rohkeus 4. Halu ottaa vastuu omasta elämästään 5. Tunne siitä, että on saavuttanut elämänsä tavoitteet 6. Itsearvostus 7. Optimistisuus 8. Toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteen Simo Koskinen

KUVIO 1. HYVÄN VANHENEMISEN NELJÄ SEKTORIA (Lähde: Lawton 1983, 355) Simo Koskinen

KUVIO 2. ONNISTUNEEN VANHENEMISEN MALLI (Lähde: Hooyman & Kiyak 1999, 172) Simo Koskinen

Aktiivisen ikääntymisen tutkimus 1. Ikääntyvien elämäntyylit 2. Harrastukset 3. Osallistuminen 4. Sosiaaliset suhteet 5. Ajankäyttö WHO: Aktiivisen ikääntymisen peruspilarit: terveys, osallistuminen, turvallisuus ja elämänlaatu Simo Koskinen

Tuottavan ikääntymisen tutkimus Palkkatyö Vapaaehtoistyö Omaishoito Näihin liittyvä koulutus Simo Koskinen

Vahvan vanhenemisen tutkimus Funktionaalinen status (toimintakyky) Affektiivinen status (mieliala) Kognitiivinen status (tiedon käsittely) Tuottava osallisuus (palkkatyö, vapaaehtoistyö,omaishoito) Simo Koskinen

Rohkea ikääntyminen Suuntautuu tulevaisuuteen Rohkeasti ikääntyvillä on fokus, visio ja haluavat ottaa riskejä Vanhenemiseen tulee varautua jo keski-iässä Rohkeasti ikääntyvä ottaa vastaa uusia haasteita Rohkeasti ikääntyvän tulevaisuus muodostuu jo tänään Rohkea ikääntyminen on onnistuneen vanhenemisen edellytys Simo Koskinen

Kolmannen iän määrittelyä työnjätön ja vanhuuden välillä oleva elämänvaihe kysymys elämänkulun uusjaosta pitkän iän oloissa työn ja vapaa-ajan uudenlainen kytkös ikääntymisen kulttuurinen muutos kasvatuksen, oppimisen ja vanhenemisen väliset suhteet väestölliset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset edellytykset Simo Koskinen

Kolmannen iän väestölliset kriteerit elinajanodote kasvaa ja eletään pitkän iän oloissa vähintään joka toisella, mieluimmin kaikilla 25 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus saavuttaa 70 vuoden ikä ainakin neljänneksen 25 vuotta täyttäneistä kansalaisista tulee olla yli 60-vuotiaita yli 65-vuotiaita tulee olla väestöstä vähintään 10 % Simo Koskinen

Kolmannen iän luonnehdinnat Työnjättö, urapaineiden väheneminen, lasten lähteminen kotoa, vapaus, nautinto, itsensä toteuttaminen, harrastukset, opiskelu, kulttuurisuus, kuluttaminen, ikätietoisuus, terveyden vaaliminen, autonomisuus ja riippumattomuus sekä henkilökohtaiset valinnat Simo Koskinen

Elämänkulku Voidaan tarkastella ikääntymistä mikro- ja makrotasolla Voidaan yhdistää psykologista ja yksilöllistä merkityksenantoa sekä sosiaalista, historiallista, kulttuurista ja yhteiskunnallista taustaa Elämänkulku on historiallisten tapahtumien, henkilökohtaisten ratkaisujen ja mahdollisuuksien sekä aikaisemman elämän kokemusten välistä vuorovaikutusta (Quadagno 1999) Elämänkulku liittää yhteen iän, elämänajan- ja tapahtumarakenteet, iälle annettavat merkitykset ja eri elämänavieheissa olevien ihmisten sosiaaliset asemat (Vilkko 2000) Simo Koskinen

Elämänkulun keskeiset käsitteet Elämäntapahtumat (kouluun meno) Elämänmuutokset (oma sairastuminen) Sosiaaliset siirtymät (työstä eläkkeelle) Elämänpolut (työura) Elämänkokemukset ja muistot (sotakokemukset) Simo Koskinen

Erilaisia elämänkulkuja Väestöllinen elämänkulku (kohorttielämänkulku) Elämäkerrallinen (biografinen) elämänkulku Kulttuurinen elämänkulku Kumulatiivinen elämänkulku Simo Koskinen

Simo Koskinen

Voimavarojen taustaolettamukset (Koskinen 2004) Simo Koskinen

Simo Koskinen

Ikääntyvien voimavarojen pääryhmät Tornstam (1982, 73-74) Työvoima palkkatyössä, Vapaaehtoistyö Työpaikkojen luominen kulutuksen kautta Kulttuurisen perinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle Ammatillisen ja muun tiedon siirtäminen jälkipolville Normi- ja arvo-järjestelmän välittäminen Elämänkokemuksen välittäminen. Simo Koskinen

Keinot vapauttaa ikääntyvien voimavaroja (Tornstam 1982) Ehtojen, tilanteiden ja mahdollisuuksien muuntaminen voimavaroiksi (esim. koulutus, kaunis luonto, suuri perhe) Ikäihmisten tekeminen tietoiseksi omista potentiaalisista voimaraoistaan ja mahdollisuuksistaan Vaikuttaminen ikääntyneiden ja muiden arvoihin ja asenteisiin, jotka estävät voimavarojen käyttöä (esim. vanhat ja nuoret kilpailevat työmarkkinoilla) Ikääntyneiden voimavaroja sitovien tilanteiden poistaminen ja ehkäiseminen (esim. asunnon ja asuinympäristön esteettömyys) Simo Koskinen

Ikääntymisen voimavarojen pääluokat (Koskinen 2005, 195) Ikääntyneiden asemaan liittyvät voimavarat (kollektiiviset voimavarat) Potentiaalinen poliittinen valta Ikääntyvän työntekijän voimavarat Taloudelliset voimavarat Terveys Koutulus Työkyky, kädentaidot ja hiljainen tieto Tekeminen, toiminta ja oleminen (omaishoito, vapaaehtoistyö ja järjestötyö) Työvoimareservinä olo Sosiokulttuuriset eli vanhuuteen elämänvaiheena liittyvät voimavarat (kulttuurinen pääoma) Kolmannen iän pääomat ja vapaudet Vanhuuden kehitys tehtävät - Eletty elämä voimavarana - Elämänkokemus ja –viisaus - Eheyttäminen ja sen merkitys - Yhteiskunnallisen muutoksen stabilisoijana oleminen - Ikäihminen tarinana - Kulttuurinen generatiivisuus (merkin jättö) - Ikäihmiset kulttuurin käyttäjinä ja tuottajina Elämänhallinnan resurssit Ympäristö voimavarana Paikka ja asuinalue - Asunto ja kodin merkitys - Sosiaaliset verkostot - Perhe ja isovanhemmuus Psyykkiset ja henkiset voimavarat Myönteinen elämänasenne - Mielekäs elämä ja elämän merkitykset - Mielen voimavarat (tunteet, tieto, osaaminen, ymmärtäminen, traumoista vapautuminen jne. - Vahva minäidentiteetti ja itsearvostus - Muistot, lapsuus - Elämä täyttymyksenä - Elämänarvot, varakkuus, henkisyys, uskonto ja rakkaus Simo Koskinen

Ikääntyneiden asemaan liittyvät voimavarat (kollektiiviset voimavarat) Äänestää säännöllisesti**** Omistaa asuntonsa**** Asunnossa ei puutteita*** Vähintään keskinkertainen taloudellinen tilanne **** Terveys vähintään keskinkertainen**** Ei koe tarvitsevansa apua raskaissa taloustöissä *** Terveys parempi kuin ikäisillään** Koulutustaso* Järjestöaktiivisuus*** Tuottava ikääntyminen ** Tekee vapaaehtoistyötä* Auttaa läheistään* Teknologia myönteisyys** Simo Koskinen

Sosiokulttuuriset eli kolmanteen ikään elämänvaiheena liittyvät voimavarat (kulttuurinen pääoma) Kokee elämänvaiheensa myönteisenä**** Tyytyväinen arkipäivänsä jäsentymiseen**** Terveelliset elämäntavat **** Koettu elämänlaatu hyvä**** Eläkkeelle siirtymisen kokeminen miellyttävänä*** Ei koe syrjintää**** Itsensä kokeminen nuoremmaksi*** Ikä ei paina** Korostaa itsensä kehittämistä* Vähintään yksi elinikäinen harrastus**** Haluaa aloittaa uuden harrastuksen* Osallistuu kulttuuritoimintaan usein tai erittäin usein** Kiinnostunut perinteen siirrosta* On annettavaa kotikaupungilleenmelko ja erittäin paljon* Simo Koskinen

Ympäristö voimavarana (sosiaalinen pääoma) Tyytyväinen asuinkaupunkiinsa**** Elämän kokeminen turvalliseksi**** Vahva kodin merkitys**** Perhe tärkeä elämänsisältönä**** Luonto tärkeä elämänsisältönä*** Laajat sosiaaliset verkostot**** Tiivis yhteydenpito sosiaalisen verkoston jäseniin** Hoitaa lastenlapsiaan** Simo Koskinen

Psyykkiset ja henkiset voimavarat Elämän tarkoituksellisuuden kokeminen hyvänä**** Vahva elämänhalu**** Tulevaisuuteen suhtautuminen myönteistä**** Kokee itsensä virkeäksi**** Ei koe koskaan yksinäisyyttä*** Lapsuuden muistot hyviä*** Uskonto tärkeä elämänsisältönä* Rakkauselämän kokeminen hyväksi** Simo Koskinen