Teoria ja metodi 2. luento epistemilogia ja analogia

epistemologia ja ontologiaa mistä voidaan saada tietoa? > epistemologia mitä on olemassa > ontologia nominalismi Occamin partaveitsi (minimimäärä objekteja) positivismi vain havaittavasta voidaan saada tietoa realismi objektien ja yleiskäsitteiden olemassaolo Platon (ideat) Aristoteles (käsitteiden reaalinen olemassaolo) tieteellinen realismi teorioiden ja mallien paikkansapitävyys testattavissa missä ja miten yleiskäsitteet ovat olemassa?

tieteen edistyminen tieteellisen tiedon kasautuminen paradigmojen ongelma kulttuuritieteiden edistyminen käsitejärjestelmien erilaisuus > voidaan muuttaa rikkaammaksi termien merkitysten vanheneminen > voidaan muuttaa eri näkökulmat ja teoriat ilmaisevat samasta asiasta erilaisia uskomuksia havaintojen, hypoteesien ja teorioiden yhteismitattomuus humanistisissa tieteissä edistymistä vaikea suoraan mitata arkeologiassa mahdollista mitata: tutkimustiedon määrää reaalitiedon määrää käsitejärjestelmien määrää

totuusteoriat havaintojen tai hypoteesien osoittaminen paikkansapitäväksi pragmaattinen tulkinta totuus on hypoteesien toimivuutta ja menestyksellisyyttä käytännön tilanteissa ongelma: virheellisten ja epätosien väitteiden voidaan uskoa olevan tosia mm. Hackmanin teoria suomalaisten maahanmuutosta korrespondenssitulkinta totuus on vastaavuutta tosiasioiden kanssa päättymätön tulkinta vie yhä lähemmäs totuutta ja lopulta ”pakottaa” konsensukseen ongelma: korrespondenssin riippuvuus monista tekijöistä mm. Suomen kansan vaiheet holoseenin aikana koherenssitulkinta totuus on yhteensopivuutta muiden lauseiden muodostaman systeemin kanssa ongelmana, että vertailua varten olisi tunnettava lähtölauseiden totuus arkeologiassa analogia mm. esimerkki obinugrilaiset ja saamelaiset

deduktio ja induktio deduktio arkeologiassa harvoin deduktiivisia totuuksia; mahdolliset totuuden eivät yleensä mielenkiintoisia tieteen kannalta (ts. itsestäänselvyyksiä) kuitenkin esim. ”kaikkien Pöljän tyypin keramiikkapalojen reunaosa on sisäänpäin taivutettu” induktio induktion heikompi kuin deduktiivinen > etenee yksityisestä yleiseen tieteellinen menetelmä perustuu useimmiten induktion käyttöön induktio kertoo enemmän kuin premissit > tietoa lisäävä (enemmän kuin osiensa summa; ilmaisee premisseihin kätkettyjä piirteitä) mm. onko Huhtiniemessä enemmän kuin 13 vainajaa induktiivinen yleistys Humen ongelma ei riitä, että ilmiötä koskeva havainto on joskus tehty

totuus käsitteenä totuuden sijainti ja olemassaolon muoto empiristinen näkökulma mistä voidaan tehdä havaintoja transsendentaali näkökulma mistä ei voida tehdä havaintoja realismin totuus havaittava luonnontieteet ei-havaittava hengentieteet jako havaittavaan ja ei-havaittavaan ongelmallinen testaaminen (H-D-mallit)

analogian käyttökelpoisuus työvälineenä induktion ”alalaji” ”mitä enemmän yhteisiä ominaisuuksia sitä todennäköisempää on, että niillä on myös muita yhteisiä ominaisuuksia” analogiapäättelyn merkitys antropologiassa ja arkeologiassa vrt. funktionalismi ongelmia verifikaatio vertailu vertailtavien kulttuurien partikulaariset tekijät ennakko-oletukset anakronismi struktuurien ontologia

analogian kehittelyä heuristiset merkitykset empiria (malli) vs. kohde havainnot ja tulkinnat heikot ja vahvat analogiat kuinka vahvistaa analogiaa? rajoittaminen tiedon lisääminen testaaminen positiivinen ja negatiivinen analogia paikan määrittäminen