OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT Aineopinnot PÄIVÄKOTIHARJOITTELUT: OPETUSHARJOITTELU I, 7 op OPETUSHARJOITTELU II, 8 op Syventävät opinnot VARHAISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJUUS-HARJOITTELU 8 op Aila Tiilikka & Marja Viklund 15.4.2008
HARJOITTELUN TAVOITTEET I OPETUSHARJOITTELU I, 7op Havainnointi Suunnittelu Toiminnan toteutus Osallistuminen päiväkodin kehittämistoimintaan
HARJOITTELUN TAVOITTEET II OPETUSHARJOITTELU II, 8op Ulkoiseen yhteistyöhön perehtyminen Kasvatus- ja opetustoiminnan toteuttaminen kokonaisvaltaisesti lastentarhanopettajan tehtävissä Oman oppimisen sekä lastentarhanopettajan ammatti-identiteetin rakentumisen arviointi
SYVENTÄVÄ ASIANTUNTIJUUS- HARJOITTELUN TAVOITTEET – SYVENTÄVÄ ASIANTUNTIJUUS, 8 op PEDAGOGINEN RYHMÄOHJAUS, 2 op - Syventää ja laajentaa kandidaattiopintojen pohjalta varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta sekä teoreettisesti että käytännössä, kasvatustieteen erilaisissa ammatillisissa sovelluksissa eri organisaatioissa
Syventävä asiantuntijuus – harjoittelun toteutus opiskelijan valinnan mukaan suoritetaan: koulutuksen, hallinnon, tutkimuksen tai suunnittelun tehtävissä, projekteissa tai järjestötoiminnassa edellytyksinä opetusharjoittelujen I ja II suorittaminen pääaineen aineopinnot suoritettu
SYVENTÄVÄ ASIANTIJUUSHARJOITTELU OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELU JA OPISKELIJAN OHJAUS YKSILÖLLISYYS ITSEOHJAUTUVUUS OPS TEORIA – KÄYTÄNTÖ OPETUSHARJOITTELU JA SYVENTÄVÄ ASIANTIJUUSHARJOITTELU TYÖNOHJAUKSELLISUUS REFLEKTIIVISYYS
ITSEOHJAUTUVUUS OPS:n ja HOPS:n lähtökohtana sisäisen motivaation löytäminen taito pohtia ja arvioida omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita uskallusta kohdata haasteita sekä tutkia ja kehittää omaa varhaiskasvatustyötä
YKSILÖLLISYYS ohjauksen taustalla opiskelijan oma lähtötaso sekä kokemus- ja koulutushistoria opiskelija määrittelee jaksokohtaisten tavoitteiden pohjalta omat oppimistavoitteensa tavoitteet tarkentuvat ja kehittyvät ohjausprosessissa jakson edetessä
REFLEKTIIVISYYS Reflektiivisyyden kehä Reflektiivinen ohjauksen malli opiskelijan oppimisprosessin tukijana (ALACT-malli, Korthagen 2005) Toimintaan innostamien ja toiminta Toiminnan tarkastelu Tietoisuus olennaisista seikoista Vaihtoehtoisten menetelmien muodostaminen Uusi toiminta
REFLEKTION PERUSKYSYMYKSET Reflektion tukeminen Mitä tapahtui? Mitä halusin ? - Mitä lapset halusivat? Mitä tunsin? - Mitä lapset tunsivat? Mitä ajattelin? - Mitä lapset ajattelivat? Mitä tein? - Mitä lapset tekivät? (Korthagen)
REFLEKTION JA OHJAUKSEN TUEKSI opiskelijan pedagoginen päiväkirja itsereflektion tukena opiskelijan viikkokohtaiset kirjalliset jälkiarvioinnit ja tavoitteiden tarkennukset omasta toiminnastaan sekä kentän että koulutuksen ohjaaville opettajille
REFLEKTION JA OHJAUKSEN TUEKSI - Syventävä harjoittelu harjoittelusuunnitelma harjoitteluraportti kirjallisuuskatsaus
TYÖNOHJAUKSELLISUUS Yksilöohjaus - ohjaava lastentarhanopettaja - päiväkodin moniammatillinen tiimi; opiskelija samalla tiimin aktiivinen jäsen - koulutuksen ohjaava opettaja (alku- ja arviointipalaveri)
TYÖNOHJAUKSELLISUUS Ryhmäohjaus - praktikum-tunnit 8h / jakso opiskelijaryhmässä - syventävä harjoittelu 20h - vertaisoppiminen - omaa työtä tutkiva ote - työelämän näkökulma
Ohjaajan roolit Rinnalla kulkija, mentor Kannustaa uusiin kokemuksiin Hyväksyy, kuuntelee, kyselee ja konkretisoi Tukee ja auttaa opiskelijan omaa arviointia ja tietoisuutta olennaisista seikoista Rohkaisee löytämään uusia ratkaisuja ja tekemään uusia yrityksiä (ALACT-malli)