- selvitystyön toteutuksesta ja linjauksista

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kuntauudistus.
Advertisements

Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Sibeliustalo, Lahti
Kuntauudistus vauhdissa - viestinnän toteuttaminen työn alla olevassa kokonaisuudessa Katja Palonen
Katja Mikkonen Kari Niklander
SOTE-ESITYKSEN ARVIOINTIA Juhani Lehto
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Pienkuntaseminaari Simo Kommenttipuheenvuoro kuntarakenneuudistuksesta.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Ankkuri -malli ja sen levittäminen
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Hyvinvoinnin edistäminen uudessa hallitusohjelmassa TerPs -hankkeen loppuseminaari Oulu Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä Sosiaali- ja.
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat
Alueellinen vaikuttaminen kunnissa 2010-luvulla Arto Koski Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto.
Esitys Juha Mieskolainen
TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI)
MIELIPIDEKYSELY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA elokuu 2008.
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Pyöreän pöydän keskustelutilaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty
Ohjaustarvearvio ja ohjaustarve kartta/ Ryhmänohjaajan näkökulma
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakenneuudistus Uudenmaan Kokoomus ry:n syyskokous Mäntsälä Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Järjestämisrakenteiden vaikutus sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen Eeva Nykänen1.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Elinvoimainen kaupunkiseutu Selvitysmies Rauno Saari
Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Aamukahvit Smolnassa
Perusturvalautakunta liite nro 5
Kuntafoorumi SDP:n kuntatyöryhmän Puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta
Kuntien rooli lähipalvelujen ja lähiosallisuuden varmistaminen
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? EN HURUDAN METROPOLSTAD? Helsingin valtuusto / Helsingfors fullmäktige Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Elinvoimainen kaupunkiseutu - tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen Kjk
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 Alueellinen seminaari, Hämeenlinna Sosiaalialan kehittämishanke – mitä vuoden 2007 jälkeen? Martti.
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
ICT muutos kunta- ja palvelurakenne- muutoksessa ICT-vaikutusarvio eri muutosskenaarioissa.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Espoon kuntalaiskuuleminen Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Talouspolitiikka ja kunnat Valtiovarainministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
AIHE AIKA PAIKKA TEKIJÄ Kunta- ja palvelurakenneuudistus Aluevaiheen materiaali -Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän linjaukset aluevaiheeseen.
Sote -uudistus – missä mennään, miten & millä eteenpäin?
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
MITÄ SUOMALAISET AJATTELEVAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA?
Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina
Perusterveydenhuolto – THL:n malli Yleislääkäripäivät
Ohjausryhmä , liite 2 Kuntien loppuraporttilausunnot.
Sote –uudistus järjestöjen näkökulmasta , Järjestöjohdon foorumi, Siuntio Johtaja Riitta Särkelä.
Tarkastuslautakunta 50 § Tulosalueiden johtajien selvitykset ajankohtaisista asioista ja tavoitteiden toteutumisesta vuonna Tulosalueiden.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Espoon kuntalaiskuuleminen Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman toimeenpano -hanke Projektipäällikkö Mervi Lehtola , 050 –
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
INTEGRAATIO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Keski-Suomessa -seminaari Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM.
Lainsäädäntö muuttuu, mutta mihin suuntaan - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen haasteet Valtakunnallinen vammaisneuvostopäivä Helsinki.
Konkreettiset tehtävät kunnassa ja alueella Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – vastuut ja tehtävät uusissa rakenteissa, TERVE-SOS 2015,
Miten kunnat makaavat? Kunta-alan ajankohtaiskatsaus Kunnat haasteiden edessä -kuntaseminaari Joensuu Toimitusjohtaja Jari Koskinen
SOTE Palvelurakenneuudistus Kari Haavisto
Ohjaus ja yhteistyö -kori Tilannekatsaus Maritta Korhonen / Minna Saario.
Ravitsemushoidolla vaikutuksia kansantalouteen Ravitsemishoidon strategiaseminaari FinnMedi 5 Tampereen yliopistollinen sairaala Timo Keistinen,
Palveluntuottajajärjestöjen rooli tulevaisuudessa SOSTE
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Perusterveydenhuollon yksikkö - Lapin shp Ohjausryhmän kokous TÄNNE VOIT LISÄTÄ OMIA HUOMIOITASI,
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Esiselvitys.
Sote-ratkaisu ja terveydenhuollon palveluvalikoima
Alueellinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä
Sote sähköinen tiedonhallintastrategia ja muuttuva toimintaympäristö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistuksen toimeenpano
Esityksen transkriptio:

- selvitystyön toteutuksesta ja linjauksista Selvityshenkilötyöryhmän työ osana palvelurakenneuudistuksen valmistelua - selvitystyön toteutuksesta ja linjauksista 15.1.2013 Helena Lahtinen Jorma Penttinen Tarja Kauppila KYS erva-alue

Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitetilasta Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutetaan yhdenvertaisesti koko maassa. Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on perustasolla. Sitä tukee alueellinen erityisvastuutaso. Perustason toimijat tekevät erityisvastuualueittain keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä erityisvastuutason kanssa. Uudistuksessa kaikkien kunnallisten sote-toimijoiden tehtävät ja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään nykytilaan verrattuna uudestaan. Sote-päätökset tukevat kuntarakenteen muutoksia. Uudistuksen hallittuun toimeenpanoon kiinnitetään erityistä huomiota. (Kursivointi T.K.) 11.1.2013 Eija Koivuranta

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä (työryhmät 2011 ja 2012) väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä (Lähde: STM:n raportteja ja muistioita 2011:7 ja 2012:12)

Sosiaali- ja terveystoimen ratkaisun väestöluokittelu 2013 Kunnan ratkaisun väestöpohja on alle 20 000 asukasta, 97 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 20 000 asukasta, mutta alle 50 000 asukasta, 157 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 50 000 asukasta, 66 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa P.S. Luokittelussa suurenkin kuntalukumäärän sisältävä luokka voi merkitä pientä osuutta koko maan väestömäärästä, lisäys T.K. Eija Koivuranta 11.1.2013

Kunta- rakenne indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 70 Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Palvelu- prosessit Eläköityminen lisääntyy Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Palvelu- rakenteet Kunta- 50 50 rakenne 40 40 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi 2040 11.1.2013 Eija Koivuranta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakenteen (palvelujen järjestämisvastuun) tavoitetilan yleispiirteinen määrittely poliittisen tason linjauksin 11-12/2012 Selvityshenkilötyöryhmän ehdotus parhaaksi palvelurakenteeksi ja työryhmän toimeksiannon mukaisia tavoitetilan tarkennuksia 2/2013 Kuntien lausunnot; poliittisen tason käsittely - > tavoitetilan mahdolliset muutokset 2-4/2013 Tavoitetilan mukaisen järjestämislain valmistelu 3/2013- ; HE kevät 2014 Järjestämislain voimaantulo 2015 ja lailla ohjattu toimeenpanon siirtymäaika 2015 alkaen 11.1.2013 Eija Koivuranta

Tavoitetilan luovat keskeisimmät linjaukset Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän (sotepolin) linjaukset 15.11.2012 kuntarakenne-lakiluonnoksen lausuntopyynnön yhteydessä Selvityshenkilöiden toimeksianto 23.11.2012 ja sotepolin täydentävät linjaukset 13.12.2012 Palvelurakennetyöryhmän raportti 11.1.2013 11.1.2013 Eija Koivuranta

Selvityksen tietopohja Selvityshenkilötiimien käytössä työryhmässä kootut ja tarpeen mukaan täydennettävät alueelliset tietopaketit Alueiden toimijoiden kuulemiset ja keskustelut ja muu selvityshenkilötiimien kokoama aineisto (esim. KYS:n erva-alueella tiedotus- ja keskustelutilaisuudet, kuntakysely, muut mahdolliset kuntien/sote-toimijoiden ja selvityshenkilöiden tapaamiset, palauteseminaari 26.2.13 Kuopio, lisäys T.K.) Työryhmän lakijaoksen ja sihteeristön täydentävä selvitystyö 11.1.2013 Eija Koivuranta

Selvityshenkilötyöryhmän työn tuloksena Nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden haasteet Ehdotus uudeksi palvelurakenteeksi järjestämisvastuun näkökulma ensisijainen Arvio uuden palvelurakenteen vaikutuksista järjestäjien kantokyky ja alueiden erityispiirteet palvelujen saatavuus ja saavutettavuus hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-työvoiman käyttö ja palvelukokonaisuuden hallinta Ehdotukset toimeenpanovaiheesta ja sen ohjauksesta Rakenneperiaatteiden ja /tai ohjauskeinojen tarkennusehdotukset Jatkoselvitettävät kysymykset Ehdotukset koostuvat selvityshenkilöiden työstä ja koko selvityshenkilötyöryhmän työstä 11.1.2013 Eija Koivuranta

Keskeiset linjaukset/lähtökohdat 1 Tavoitteena kaksiportainen järjestelmä: uusi laaja perustaso, jota tukee erityisvastuutaso Peruslinjaus: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla 11.1.2013 Eija Koivuranta

Keskeiset linjaukset/lähtökohdat 2 Vaihtoehtoina vahva kunta tai toissijaisesti sote-alue sote-alue organisoidaan vastuukuntamallin mukaisesti, toissijaisesti kuntayhtymänä kun kunnat kuuluvat sote-alueeseen, palvelujen järjestämisen perusteet ovat yhtäläiset lähipalvelujen turvaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota 11.1.2013 Eija Koivuranta

Perustason toimijoiden määrittely 1 Laajan perustason, joka sisältää myös erityispalveluja, palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää 1.) vähintään noin 50 000 –100 000 väestöpohjaa sekä 2.) muiden kantokykytekijöiden ja 3.) erityispiirteiden huomioon ottamista. (numerointi T.K.) 11.1.2013 Eija Koivuranta

Perustason toimijoiden määrittely 2 Kantokyky koostuu riittävästä väestöpohjasta ja talouden kestävyydestä ja vakaudesta palvelujen järjestämistä ja omaa tuotantoa koskevan osaamisen varmistamisesta ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä ja kyvystä huolehtia palvelutuotannon edellyttämästä infrastruktuurista yhteisten indikaattoreiden tarkentaminen meneillään työryhmässä 11.1.2013 Eija Koivuranta

Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle? (TEM 43/2012) 11.1.2013 Eija Koivuranta

Perustason toimijoiden määrittely 3 Myös erityispiirteet otettava huomioon, kuten kielelliset olosuhteet harva asutus Pyrittävä ratkaisuihin, jotka tukevat kuntauudistuksen tavoitteita 11.1.2013 Eija Koivuranta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö UUSI MALLI erva Erva ESH laajennettu perustaso Perustaso 11.1.2013 Eija Koivuranta

Palvelutavoite 1 Parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin Vahvistetaan palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta Vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä puretaan hallinnonalojen välisiä raja-aitoja Tärkeä haaste hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä painopisteen siirtäminen ehkäiseviin ja oikea-aikaisin palveluihin (Korostus J.P.) 11.1.2013 Eija Koivuranta

Palvelutavoite 2 Palvelujen käyttäjä saa palvelut valitsemallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi, kielilainsäädännön mukaisesti Saamelaisten kielelliset oikeudet turvataan saamelaisten kotiseutualueella 11.1.2013 Eija Koivuranta

Palvelutavoite 3 Kunnat tai sote-alueet pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä. (Korostus J.P.) 11.1.2013 Eija Koivuranta

Palvelutavoite 4 Kunta voi tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään Kuntalaisten oikeus lähipalveluihin turvataan 11.1.2013 Eija Koivuranta

Palvelutavoite 5 Uudistuksella vahvistetaan julkisen sektorin työnantajien vetovoimaisuutta ja parannetaan henkilöstön saatavuutta, osaamista ja jaksamista Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation lisäksi uudistuksella vahvistetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota Integraatio myös muuhun kunnalliseen päätöksentekoon tärkeä (Korostus J.P.) 11.1.2013 Eija Koivuranta

Perustason rooli Perustason tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto lukuun ottamatta tehtäviä, jotka erikseen säädetään erityistason tehtäviksi 11.1.2013 Eija Koivuranta

Erityistason rooli 1 Erityisvastuualueen (ervan) tehtävänä sosiaali- ja terveydenhuollon vahva alueellinen koordinaatio ja ohjaus Erva-alueittain sovitaan vahvojen peruskuntien ja sote-aluieden keskinäisestä yhteistyöstä erva-alueen sisäisessä järjestämissopimuksessa, kuten 24/7 päivystyksen ja ensihoidon järjestäminen Ervan koordinaatiolla ja ohjauksella turvataan yhdenvertainen pääsy palveluihin, hallitaan palveluverkon päällekkäisyyksiä ja ohjataan voimavaroja väestön tarpeiden edellyttämällä ja niitä ennakoivalla tavalla (Korostukset ja lisäys J.P.) 11.1.2013 Eija Koivuranta

24/7 operatiivinen päivystys

Erityistason rooli 2 Ervan tehtävänä myös viranomaistehtäviä tutkimus, opetus ja strateginen kehittäminen valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi (ml. henkilöstön määrän ja osaamisen ennakointi) velvoite sopia kansallisesti määritellyistä erityistason palveluista ja varmistaa niiden saatavuus velvoite sopia keskitettävistä tukitoiminnoista ja varmistaa niiden saatavuus ( Islab ja Istekki-Medi-IT) (Korostus J.P.) 11.1.2013 Eija Koivuranta

Sote-alueiden sisäisen vastuunjaon määrittely 1 Mahdollisuus järjestää joitakin peruspalveluja itse säilyy ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus turvattava kuulumalla sote-alueeseen jos kunnassa vähintään noin 20 000 asukasta ja jos muutoinkin riittävä kantokyky sote-alueella palvelujen järjestämisen yhtäläiset perusteet 11.1.2013 Eija Koivuranta

Sote-alueiden sisäisen vastuunjaon määrittely 2 Itsenäistä järjestämisvastuuta ei ole ja palvelut turvataan kuulumalla sote-alueeseen jos kunnan väestö alle 20 000 ( Lapinlahti, Rautalampi; lisäys J.P.) 11.1.2013 Eija Koivuranta

Perustason kysymykset 1 Miten saavutetaan riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky? Miten vahvistetaan vastuukuntien kantokykyä? Minkälaisia alueita näiden kriteerien kautta muodostuu? Millaiset valmiudet kunnilla arvioidaan olevan muodostaa selvityksen mukainen palvelurakenne? Mitä erityisjärjestelyjä kielellisten oikeuksien toteuttaminen/muiden erityispiirteiden huomioon ottaminen edellyttää? 11.1.2013 Eija Koivuranta

Perustason toimijoiden määrittely 6 Mitä palveluja vähintään 20 000 asukkaan kunta voi järjestää itse, jotta integraatio toteutuu riittävässä määrin? Millaisen palvelutason sote-alueeseen silloin kuulutaan ja minkälaisin kriteerein? Millaisen palvelutason sote-alueeseen alle 20 000 kunnan tulee kuulua ja minkälaisin kriteerein? 11.1.2013 Eija Koivuranta

Erityisvastuutason määrittely Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueita on viisi Ervat ovat kuntien ja sote-alueiden omistamia oikeushenkilöitä 11.1.2013 Eija Koivuranta

Erityisvastuutason kysymykset Miten turvataan ervan riittävät koordinaatiomahdollisuudet, jotta kuntien/alueiden välinen kilpavarustelu voidaan välttää Miten erityisvastuualueiden ja yliopistosairaaloiden hallinto järjestetään? Mitä ervojen omistajaohjausta kehitetään? 11.1.2013 Eija Koivuranta

Yhteistyön määrittely erva-alueella 1 Jokaisella kunnalla ja sote-alueella on tarpeelliset yhteistyökumppanit. Tästä sovitaan ervan sisäisessä järjestämissopimuksessa. 11.1.2013 Eija Koivuranta

Erva-alueen yhteistyötä koskevat kysymykset Miten varmistetaan perustason laajan järjestämisvastuun palveluiden saatavuus, jos vahvassa peruskunnassa/sote-alueella ei ole riittävää palvelutuotantoa (esim. keskussairaala)? Mitä yhteistyötä tarvitaan perustason toimijoiden kesken? Mikä on perustason toimijoiden ja erityisvastuualueiden yhteistyö? 11.1.2013 Eija Koivuranta