Lainsäädäntö muuttuu, mutta mihin suuntaan - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen haasteet Valtakunnallinen vammaisneuvostopäivä Helsinki.

Esitys aiheesta: "Lainsäädäntö muuttuu, mutta mihin suuntaan - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen haasteet Valtakunnallinen vammaisneuvostopäivä Helsinki."— Esityksen transkriptio:

1 Lainsäädäntö muuttuu, mutta mihin suuntaan - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen haasteet Valtakunnallinen vammaisneuvostopäivä Helsinki 3.11.2011 Johtaja Eija Koivuranta, STM

2 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma - hyvinvointipolitiikan linjauksia  Hyvinvoivat kansalaiset hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden perusedellytys –hyvinvoivat kansalaiset - koulutus - korkea työllisyysaste - kattava toimeentuloturva - vaikuttavat palvelut  Julkiset palvelut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaajana. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhtenä kokonaisuutena painottaen ennaltaehkäisyä ja asiakkaan asemaa  Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa  Hallitus toimii voimakkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan

3 Lainsäädännön uudistamisen tilanne  Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011  Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus meneillään – väliraportti keväällä 2010: –sosiaalihuoltolaki –sosiaalihuollon erityislait –vanhuspalvelulaki  Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja rajoitustoimenpiteitä koskeva hanke meneillään  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmistelu käynnissä: peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti 27.4.2011  Paras-puitelain korvaavan rakennelain valmistelu käynnissä  Kuntalain uudistus valmisteilla  Valtionosuuslainsäädännön uudistus tulossa

4 Nykyjärjestelmän heikkoudet  Eriarvoistava palvelurakenne → ihmisten eriarvoisuus terveydessä / hyvinvoinnissa ja palvelujen saatavuudessa  Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt  Järjestelmän pirstaleisuus  Kokonaisvastuun puute asiakasprosessista  Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista  Kustannusten heikko hallinta  Sähköisen tiedonhallinnan riittämätön hyödyntäminen  Puutteellinen tietoperusta

5 Hyvä sosiaali- ja terveydenhuolto asiakkaiden näkökulmasta  Selkeä vastuu - kuka järjestää, mistä saa tietoa hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista ja miten palveluja voi hakea  Riittävä rahoitus - järjestäjillä on varat lakisääteisiin tehtäviin  Riittävä henkilöstö ja hyvä osaaminen - henkilöstöä on saatavissa ja koulutus ja osaaminen on korkeatasoista  Palveluista muodostuu kokonaisuuksia - asiakkaan tarpeet lähtökohta  Oikeudenmukaisuus - palveluja saa tasapuolisesti eri osissa maassa ja eri asiakasryhmille; oikeusturvakeinot toimivat  Osallisuus - asiakkaat voivat ryhmänä ja yksilöinä vaikuttaa palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin  Itsemäärääminen - asiakas voi tehdä palveluissa omaan elämäänsä sopivia valintoja ja itsemääräämisen rajoitukset on lailla määritelty

6 Järjestämislakityöryhmän rakennelinjaukset 1.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä päätettävä demokraattisesti 2.Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettävä yhtenä kokonaisuutena 3.Sosiaali- ja terveydenhuolto oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa 4.Järjestämis- ja rahoitusvastuu oltava samassa organisaatiossa 5.Palvelut järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla ja alueilla 6.Palvelujen tuottamisessa otettava huomioon alueellisesti erityispiirteet 7.Tuotannossa hyödynnettävä myös kumppanuutta ja markkinoita 8.Palvelujen jatkuva kehittäminen osa järjestämisvastuuta 9.Kansallisella ohjauksella varmistettava väestön yhdenvertaisuus, oikeusturva ja palvelujen laatu Lähde: STM:n raportteja ja muistioita 2011:7

7 Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu  väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä  julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa  sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä  sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta  sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta  sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä  tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta  järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta  voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta  sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Lähde: STM:n raportteja ja muistioita 2011:7

8 Järjestämislakityöryhmän esittämät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen vaihtoehdot Palvelurakenne riippuu kuntarakenteesta. A.Jos kuntien määrä lähes nykyinen, tarvitaan kaksitasoinen kunta- ja aluemalli  vahvat kunnat tai sote-alueet  ervalla yhteisesti järjestettävät vaativat palvelut B.Jos tulee 30-50 kuntaa, pärjätään kaksitasoisella kuntamallilla  vahvat kunnat  ervalla yhteisesti järjestettävät vaativat palvelut C.Jos kuntakenttä rakentuu alle 20 kunnasta, voidaan palvelurakenne muodostaa yksitasoisella kuntamallilla  ervalla vain kansallisesti keskitettävät tehtävät Lähde: STM:n raportteja ja muistioita 2011:7

9 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma 1  Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista.  Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtäviä

10 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma 2  Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.  Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.  Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä.

11 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma 3  Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.  Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla.  Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue).

12 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma 4  Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutus- järjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaali- vakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa.  Sovitetaan yhteen Kelan järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen palvelukokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kelan kanssa.  Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenne- uudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.

13 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma 5  Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä.  Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain.  Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki.

14 STM korostaa kuntauudistuksessa  Julkisten palvelujen toteuttamisedellytyksiä tulee korostaa kuntarakennetta määritettäessä, koska hallitusohjelmaan on kirjattu kuntauudistuksen perusteiksi 1.laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa sekä 2.kuntatalouden vakauden ja kestävyyden edistäminen. 14

15 STM kuntauudistuksessa syksyllä 2011  Valmistellaan ja tuetaan kuntauudistuksen kriteerien ja etenemisen valmistelua  Sen jälkeen kun kuntauudistuksen linjat ovat selvillä, voidaan ratkaista tarkoituksen mukainen palvelurakenne

16 Terveydenhuoltolain keskeisiä linjauksia  Asiakas nousee keskiöön –vastuu asiakkaasta kokonaisuutena perusterveydenhuollossa –mahdollisuus valita hoitopaikka –laatu ja potilasturvallisuus ensi kertaa lainsäädäntöön –potilastietojen liikkuvuus tukee hyvää hoitoa  Yhteistyö tiivistyy –perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä –terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja muiden toimialojen välillä  Perusterveydenhuolto sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistuvat

17 Sosiaalihuoltolain uudistamista ohjaavat linjaukset  Sosiaalinen kestävyys  Hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen  Palvelujen saatavuus  Heikoimpien asema  Auttaminen ihmisen omassa arkiympäristössä  Palvelujen laatu ja asiakkaan asema ja oikeudet  Kilpailukulttuurista aitoon yhteistyöhön  Joustava monialainen yhteistyö  Monimuotoistuva sosiaalihuolto  Vankka tietoperusta  Henkilöstön osaaminen ja riittävyys –Sosiaalihuoltolakityöryhmän väliraportti 2010

18 Lisätietoja www.stm.fi Kiitos!