Kansainvälisiä ja kotimaisia lainsäädäntönäkökulmia Työ kuluu kaikille Vammaisfoorumi ry:n ja TE-palveluiden koulutuspäivä 2.10.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Jyväskylä 20. 3
Advertisements

TYÖHÖNVALMENNUS Nina Erholtz Tampereen kaupunki
Henkilökohtaisen avun keskus Pääkaupunkiseudulla
Hallituksen esitys 67/ / Pirkko Mäkelä-Pusa.
YK:N VAMMAISSOPIMUKSESSA
Työsuojelu Henkilökohtaisen avun miniseminaari
Yhdenvertaisuus ja tulkkaus – mihin maahanmuuttajalla on oikeus?
Tasa-arvolaki ja sen muutossuunnitelmat
O SALLISUUS YHDENVERTAISUUS JA ARJENHALLINTA N UORISOTUTKIMUKSEN & NUORTEN NÄKÖKULMAA Mirja Määttä Itä-Suomen yliopisto.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Laaja-alaista ja systemaattista vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden sekä merkityksen arvioimista. Ennakoivaa työsuojelua -
Vammaisten henkilöiden oikeus palveluihin
Siviilipalveluksen kehittäminen kansalaispalvelu- näkökulmasta Dosentti (TaY), HT Pirjo Jukarainen.
Esteettömyys – kestävää kehitystä! Verkostoseminaari Aila Korpivaara
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Järjestöjen näkökulma ja rooli työllistymisen tukemisessa
Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos/ Kuopion kampus
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat 1994–2014, syyskuu Yleisimmät.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Kelan mahdollisuudet tukea vammaisen tai osatyökykyisen työllistymistä
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
 Tämä on rasismia!   Punainen Risti viettää 21. maaliskuuta YK:n rasismin vastaista päivää yhdessä monien muiden järjestöjen ja kansalaisliikkeiden kanssa.
Vammaisten ihmisoikeudet
Järjestämisrakenteiden vaikutus sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen Eeva Nykänen1.
Yleisohje Diasarja on jaettu kolmeen osaan esitettäväksi joko kokonaan tai soveltuvin osin: ensimmäisessä osiossa (diakuvat 1-7) tuodaan vammaisen samanarvoisuus.
Työolosuhteiden järjestelytuki
BPW Finland BPW ja samapalkkaisuus Samapalkkaseminaari, Leena Roivas BPW Finland Puheenjohtaja
TASA-ARVOVIIKONLOPPU 17. – ANU-TUIJA LEHTO.
Demokratian ja oikeudenmukaisuuden edistäminen Suomessa
SAK:n luottamusmieskonferenssi Kiljava YT-paja.
Susanna Lehtonen Erityisasiantuntija Romaniväestön koulutustiimi
Järjestötoiminnalla ihmisoikeuksia rakentamassa
Yhteistoimintalaki ja Yt:n organisointi
Vammaisten henkilöiden oikeus palveluihin
Vammaisten ihmisoikeudet Kommenttipuheenvuoro Esa Kalela Kuuloliiitto.
Väkivaltatilanteissa toimiminen ja tilanteiden käsittely
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI – MIKÄ MUUTTUI?
1 Invalidiliitto Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE – toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE -toimisto, Vantaa Henrik Gustafsson,
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
Toteutuuko yhdenvertaisuus kuntien verkkopalveluissa? Selkokieliseminaari Kuntatalo Sami Älli Kehitysvammaliitto / Papunet verkkopalveluyksikkö.
Sosiaalihuoltolaki.
YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 Lainsäädäntöneuvos Timo Makkonen, OTT Lainvalmisteluosasto/OM Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivätHelsinki1.
1 Invalidiliitto Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE – toimiston koulutuspäivä 2016: Työ kuuluu kaikille! Pasila, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies,
YK:n vammaissopimuksen sisältö ja velvoitteet Juha-Pekka Konttinen erityisasiantuntija.
1 Vammaislakien yhdistäminen Keijo Kaskiaho Kouvolan Vammaisneuvosto Keijo Kaskiaho.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy / Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain uudistus työelämän näkökulmasta Xamk yt-neuvottelukunta
1 Invalidiliitto 1 Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila Anne Mäki, Invalidiliitto ry.
Ihmisoikeuskeskus - osa Suomen kansallista ihmisoikeusinstituutiota VALTAKUNNALLISET VAMMAISNEUVOSTOPÄIVÄT
IHMISOIKEUSKESKUS - TEHTÄVÄNÄ IHMISOIKEUKSIEN EDISTÄMINEN Valtakunnallisen vammaisneuvoston VANEn seminaari YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia.
Yhdenvertaisuuslaki: mikä muuttui vammaisen henkilön näkökulmasta Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys/Vike.
Maahanmuutto-direktiivien implementointi ja sosiaaliturva
YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki
Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö.
Nuorisotyön johtaminen ja ihmisoikeudet Matti Jutila
Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta.
Katsaus YK:n vammaissopimukseen ja Yhdenvertaisuuslakiin
ERITYISTAIDEKASVATUS
Köyhyys ja lapsen oikeudet
Mirella Huttunen, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
IHMISARVO JA YHDENVERTAISUUS
Yhdenvertaisuus koulussa
Yhdenvertaisuus sisältää tasa-arvon
Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa Sinulle itsellesi ja toisaalta mitä se tarkoittaa asiakkaillesi tai potilaillesi. Minkälaisena näet sen tuolla horisontissa,
Uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö
HLBTI-henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen Euroopan unionissa
Sosiaalihuoltolain uudistushanke – Mikä muuttuu?
Webcast klo Koulutus työelämää koskevista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain muutoksista Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki.
Esityksen transkriptio:

Kansainvälisiä ja kotimaisia lainsäädäntönäkökulmia Työ kuluu kaikille Vammaisfoorumi ry:n ja TE-palveluiden koulutuspäivä Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten keskusliitto ry

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus CRPD ● YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen yleiskokouksessa Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan ● Suomi allekirjoitti sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan maaliskuussa 2007 mutta ei ole vielä ratifioinut sopimusta ● EU ratifioi sopimuksen

Sopimuksen tarkoitus ● Sopimuksen tarkoitus on ● edistää, ● suojella ja ● taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista

Sopimuksen ydinkohdat ● Yhdenvertaisuus ● Yleisenä periaatteena ja omana artiklana ● Laaja syrjintäkielto ● Esteettömyys ja saavutettavuus ● Taataan esteettömyyden ja saavutettavuuden kautta mahdollisuus elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämän alueella ● Vammaisten osallisuus

Kohtuulliset mukautukset ● Tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyitä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja jolla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa

Kohtuulliset mukautukset II ● Laiminlyönti syrjintää ● Koskee koko sopimuksen soveltamisalaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi(5 art) ● Erillissäännökset koulutuksen (24 art) ja työnteon(27 art) osalta

Kohtuulliset mukautukset III Jos vammainen henkilö ei pääse yhdenvertaiseen asemaan ● kaikille sopivan suunnittelun tai ● yleisten esteettömyysvaatimusten avulla, tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan yksilöllisten mukautusten tekemistä

Työ ja työllistyminen (27 art) ● Artiklan tarkoituksena on varmistaa vammaisten henkilöiden tehokas osallistuminen työhön. ● Keskeistä syrjinnän kielto ● Kohtuulliset mukautukset ● Suoja oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin ● Edistää vammaisten henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen, työn säilyttämisen ja työhönpaluun ohjelmia

Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) ● Syrjinnän kielto ● Oikeuttamisperusteet liittyen työtehtävien laatuun ● Positiivinen erityiskohtelu ● Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen ● Kohtuulliset mukautukset

Syrjinnän kielto ● Perustuslaki 6 § ● Työsopimuslaki 2 luvun 2 § ● Yhdenvertaisuuslaki 6 § ”Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Positiivinen erityiskohtelu ● Yhdenvertaisuuslain 7 §: ● Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §;n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista

Positiivinen erityiskohtelu Edellytykset ● Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vammaiset) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen, eivätkä kuitenkaan muodostu toisia syrjiviksi ● Positiivinen erityiskohtelu on laillista ainoastaan, jos sillä pyritään toteuttamaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. ● Edellytyksenä toimille on kuitenkin, että eri asemaan asettamiselle on olemassa hyväksyttävä tarkoitusperä ja että toimet ovat oikeasuhteisia tavoiteltuun tarkoitusperään nähden (suhteellisuusperiaate). Erityiskohtelun tulee myös olla tilapäistä

Kohtuulliset mukautukset yhdenvertaisuuslaissa ● 5 § Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen ● Tavoitteena yhdenvertaisuuden edistäminen ● Työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä tarvittaessa kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön ● työhön pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi ● koulutukseen pääsemiseksi

Kohtuulliset mukautukset muussa lainsäädännössä ● Työturvallisuus laki 13 § ja 24 § ● Työntekijöiden fyysisten ja henkisten edellytysten huomioon ottaminen työn suunnittelussa ja mitoituksessa ● Työpisteen rakenteiden ja käytettävien työvälineiden mukauttaminen työntekijän tarpeisiin työergonomian parantamiseksi ● Työsopimuslaki 2 luku 1 § ● Työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijöiden mahdollisuudesta kouluttautua ja kehittyä työssä

Kohtuullisuuden arvioiminen ● Toimista aiheutuvat kustannukset ● Työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema ● Mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta ● Kohtuuttomuuteen voisivat johtaa tilanteet, joissa järjestelyt liiaksi muuttaisivat työpaikan toimintaa ja samalla voisivat vaarantaa esimerkiksi työturvallisuussäännösten noudattamisen (HE 44/2001)

Kohtuullisuuden arvioiminen 2 ● Pykälän sanamuodolla "tarvittaessa" tarkoitettaisiin sitä, että kulloistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet tulisivat arvioitavaksi tilannekohtaisesti kohtuunäkökohdat huomioon ottaen (HE 44/2003). ● Lähtökohta on, että järjestelyt mahdollistaisivat vammaisen henkilön työelämässä selviytymisen (HE 44/2003)

Kohtuulliset mukautukset käytännössä ● Työn organisointi ● Työaikajärjestelyt ● Työtehtävien järjestelyt ● Työpaikan esteettömyys ● Fyysinen esteettömyys, esim rampit, valaistus ● Tiedonsaannin esteettömyys ● Apuvälineet

Yhdenvertaisuuslain uudistaminen ● Hallituksen esitys (19/2014) on eduskunnan käsittelyssä ● Tavoitteena on lain voimaantulo 2015 ● Kaikki syrjintäperusteet samanarvoiseen asemaa ● Kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on yksi syrjinnän muoto ● Laajemmat oikeuttamisperusteet erilaiselle kohtelulle