Sairaanhoitajan vastaanotto – tuloksena tyytyväinen IBD-potilas CASE: Onnistuneet kokemukset hoitotyössä Marika Huovinen sairaanhoitaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Mitä IBD tarkoittaa? IBD = Inflammatory Bowel Diseases = tulehdukselliset suolistosairaudet = Crohnin tauti/colitis ulcerosa/luokittele-maton koliitti (Färkkilä 2009; Niemelä 2007; Crohnin taudin Käypä hoito 2011) 8.4.2017 Marika Huovinen

Mitä IBD tarkoittaa? Colitis ulcerosa (ulseratiivinen koliitti, haavainen paksusuolen tulehdus) -> krooninen tulehdustila perä- ja paksusuolen limakalvolla -> voi olla rajoittunut alkaen peräsuolesta tai käsittää koko paksusuolen (totaalikoliitti) -> oireettomat jaksot vuorottelevat aktiivivaiheiden kanssa (Färkkilä 2009; Niemelä 2007; Crohnin taudin Käypä hoito 2011) 8.4.2017 Marika Huovinen

Mitä IBD tarkoittaa? Crohnin tauti on krooninen tulehdusprosessi koko ruoansulatuskanavan alueella, yleisimmin ohut- ja paksusuolessa -> kahdella kolmasosalla potilaista ileokekaalikulmassa -> tautiin kuuluu ajoittaisia aktiivivaiheita (Färkkilä 2009; Niemelä 2007; Crohnin taudin Käypä hoito 2011) 8.4.2017 Marika Huovinen

Mitä IBD tarkoittaa? 8.4.2017 Marika Huovinen

Colitis ulcerosan oireet - Ripuli, veriripuli, lima, ilma, joskus vatsakivut, väsymys, kuume, takykardia Oireet voivat olla jatkuvia/voi olla pitkiä oireettomia jaksoja Tauti on aktiivisin ensimmäisinä vuosina Ei yleensä ulotu syvempiin lihaskerroksiin (Färkkilä 2009; Niemelä 2007; Crohnin taudin Käypä hoito 2011) 8.4.2017 Marika Huovinen

Crohnin taudin oireet - Vatsakipu, ripuli, kuume, laihtuminen, joskus veriulosteet - Fissuurat, fistelit, anaaliabskessit, striktuurat, inflammatoriset polyyppimuodostelmat suolessa - Tulehdus segmentaalinen/ transmuraalinen - Tauti alkaa yleensä vähitellen, joskus appendisiittia muistuttavalla oireella (Färkkilä 2009; Niemelä 2007; Crohnin taudin Käypä hoito 2011) 8.4.2017 Marika Huovinen

Syyt ja esiintyvyys Syytä ei tiedetä Perinnölliset tekijät? Ympäristötekijät? Erilaiset bakteerit ja virukset? Hygienia? Kehittyneiden maiden sairaus Esiintyy Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ei Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa. Pohjoismaissa enemmän kuin Etelä-Euroopassa (Färkkilä 2009; Niemelä 2007;Crohnin taudin käypä hoito 2005) Suomessa esiintyvyys ja ilmaantuvuus korkeimpia maailmassa (Jussila 2014) TULEVA KANSANSAIRAUS! (Färkkilä 2010) 8.4.2017 Marika Huovinen

Tri Airi Jussilan luento 22.10.2009 Kuopio 8.4.2017 Tri Airi Jussilan luento 22.10.2009 Kuopio Kelan tilastotietokannat, sosiaalivakuutustiedosto 2005 IBD prevalenssi 512/100000 9

Kelan tilastotietokannat, sosiaalivakuutustiedosto 8.4.2017 Tri Jussila 2009 Kelan tilastotietokannat, sosiaalivakuutustiedosto 10

MITEN MEILLÄ? PKSSK, Sisätautien – gastroenterologian poliklinikka, osa konservatiivista klinikkaryhmää Neljä gastroenterologia Yksi IBD –sairaanhoitaja Kaksi sihteeriä Pohjois-Karjalan väestö- pohja 172 000 Uusia IBD diagnooseja vuosittain noin 50 8.4.2017 Marika Huovinen

Mikä on IBD-sairaanhoitaja? 8.4.2017 Marika Huovinen

Koulutus - Gastroenterologisen hoitotyön erikoistumisopinnot 30 op P-K:n amk - IBD hoitotyön asiantuntijuuskoulutus 20 op Savonia amk - Kansalliset ja kansainväliset konferenssit ja koulutukset - Asiantuntijahoitajakoulutus (ANSA) PKSSK - Ge-logien antama ohjaus ja neuvonta 8.4.2017 sh Marika Huovinen

IBD -sairaanhoitajan työnkuva IBD -sairaanhoitajan vastaanotot aikuisille ja lapsille 8.4.2017 Marika Huovinen

IBD- potilaan ohjaus pkl:lla PKSSK:ssa sisge-pkl:lla sairaanhoitajan vastaanottotoiminta alkanut v. 2006 Tähystyksen jälkeen lääkäri määrää potilaalle sairaanhoitajan vastaanoton, johon aika annetaan potilaalle 1kk:n sisällä Korvaa ensimmäisen lääkärin vastaanoton 8.4.2017 Marika Huovinen

Mikä on sairaanhoitajan vastaanoton tavoite? Hyvin hoidettu, hyvin ohjattu, tyytyväinen, hoitoonsa sitoutunut potilas! Lääkäriresurssien käyttö muuhun Kustannushyöty 8.4.2017 Marika Huovinen

”Successful counselling will increase the quality of the patients life”(Kyngäs et al. 2007, Heikkinen et al. 2006) 8.4.2017 Marika Huovinen

CASE: IBD- potilas Tavallinen 15-30 -vuotias nuori Elämä on vain mahakipuja tai ripulointia Kesken tunnin pitää rynnätä vessaan Yökylässä ei aamulla muut pääse vessaan 8.4.2017 Marika Huovinen

CASE: IBD- potilas Tulevaisuus pelottaa; miten käy ammatinvalinnan? Voinko saada lapsia? Periytyykö IBD? Joudunko leikkaukseen? Ovatko biologiset lääkkeet turvallisia? Mistä saan akuuttitilanteessa apua? 8.4.2017 Marika Huovinen

Miten voin olla kuten kaikki muut? 8.4.2017 Marika Huovinen

IBD -sairaanhoitajan vastaanotolla Mitä kuuluu? Miten tauti vaikuttaa Sinun jokapäiväiseen elämääsi vai vaikuttaako se? Mitä kysymyksiä on herännyt? Keskustelua esim. IBD:n pääpiirteistä, lääkityksestä, omahoidosta, Crohnin taudin ja colitis ulcerosan eroista 8.4.2017 Marika Huovinen

Miten tästä voi selviytyä? Kriisin vaiheet Minäkuvan muutokset 8.4.2017 Marika Huovinen

Mitä IBD- potilas itse haluaa? Tietoa arkielämästä selviytymiseen, johon kuuluu perustietoa sairaudesta, sairauden syistä, oireista, hoitoon hakeutumisesta, sairauden vaikutuksista arkielämään ja elämässä selviytymiseen, ennusteesta, tulevasta elämästä ja vertaistuesta Rohkaisevaa ja yksilöllistä ohjausta (Sonninen ym. 2006) 8.4.2017 Marika Huovinen

Mitä IBD- potilas itse haluaa? - Ohjaustilanteessa potilaat haluavat keskustella muustakin kuin sairaudesta - Potilaat haluavat pohtia yhdessä sairaanhoitajan kanssa mitä hoitovaihtoehtoja on olemassa ja miten tietyn lääkkeen pitäisi alkaa vaikuttaa (Kuokkanen 2002; Sonninen ym. 2006) 8.4.2017 Marika Huovinen

Mitä IBD- potilas itse haluaa? Kokevat hyväksi kannustamisen avoimuuteen ja siihen että sairaudesta voi puhua - Toivovat tukea antavaa ohjausta, että he voisivat luottaa tulevaisuuteen ja mahdollisuuteen selviytyä sairauden kanssa (Kuokkanen 2002; Sonninen ym. 2006) 8.4.2017 Marika Huovinen

Mitä IBD- potilas itse haluaa? Potilaat pitävät tärkeänä perusteluja, miksi tutkimuksia on tarpeen tehdä ja mitä tutkimuksen aikana saattaa tapahtua Sairaanhoitajan odotetaan antavan emotionaalista tukea ja lohdutusta, sekä vakuuttelua siitä että kaikki menee hyvin Tärkeää oli myös se, että sairaanhoitaja uskoo potilaan kertomaan kipuun ja epämukavuuteen (Daniel 2002, 83–94) 8.4.2017 Marika Huovinen

IBD- potilaan ohjaamisen hyötyjä Useiden eri tutkimusten mukaan IBD:hen sairastuminen alentaa potilaan elämänlaatua ja lisää psykologista stressiä aktiivivaiheessa (Dinani ym. 2007, 24–31; Schneider ym. 2008, 135–148) Dinanin ym. (2007, 24–31) tutkimuksessa mukana olleista IBD- potilasta 64 % kertoi hyötyvänsä stressin hallinta-kurssista tai ohjauksesta 8.4.2017 Marika Huovinen

IBD- potilaan ohjaamisen hyötyjä - Ammattihenkilöstön antama tuki sekä myönteinen ilmapiiri edistävät toivoa ja sopeutumista sairauden tuomiin muutoksiin (Mäkeläinen 2007; Pietilä ym. 2007) 8.4.2017 Marika Huovinen

IBD- potilaan ohjaamisen hyötyjä Tiedon lisääminen lisää potilaan vastuullisuutta sairaudestaan ja omasta itsestä (Bregenzer ym. 2005) sekä voi parantaa hoitokomplianssia, mikä voi johtaa parempaan ymmärrykseen hoidon tarpeellisuudesta ja sitä kautta vähentää relapseja (Jäghult ym. 2007) 8.4.2017 Marika Huovinen

IBD-sairaanhoitajan rooli Sairaanhoitaja näkee myös sen, jos hänen itsensä antama kuunteluapu ei ole enää riittävää. Mahdollista on soittaa psykiatriselle sairaanhoitajalle ja varata aika hänelle vielä samalle päivälle. Marika Huovinen

Miten voin kehittää vastaanottoani? 8.4.2017 Marika Huovinen

Miten voin kehittää vastaanottoani? Keskustelut kollegoiden, esimiesten, moniammatillisen tiimin kanssa Osallistumalla aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin -> asiantuntijuuden kehittäminen (Leppänen ym. 2009) Verkostoitumalla Uusinta tutkittua tietoa hakemalla Kuuntelemalla potilasta! Käyttämällä työkaluna ohjauksessa muutosvaihemallia sekä motivoivaa haastattelua (Absetz ym. 2011) 8.4.2017 Marika Huovinen

Salutogeeninen ajattelu Ihminen nähdään kokonaisuutena ja pyritään löytämään tekijöitä, jotka auttavat yksilöä edistämään ja ylläpitämään terveyttään Ohjauksessa sairaanhoitajan olisi tärkeää keskustella potilaan kanssa terveydestä ja niistä toiminnoista, joita voi normaalisti jatkaa sairaudesta huolimatta (Pietilä ym. 2007) Löydettävissä olevat toiminnot ovat niitä voimavaratekijöitä, jotka pitävät ihmisen elämässä kiinni Vaikka IBD on olemassa, on silti paljon asioita joita voi tehdä, joista voi unelmoida ja joita voi toteuttaa IBD:stä huolimatta (Pietilä ym. 2007) 8.4.2017 Marika Huovinen

Mikä on sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan tulevaisuus? 8.4.2017 Marika Huovinen

Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan tulevaisuus Hoitoajat ovat lyhentyneet ja lyhentyvät -potilasohjauksen merkitys tulee korostumaan edelleen Tehtävänsiirrot Puhelinohjaus Hoitoisuusluokka Viitteitä, että korkeampiakin hoitoisuuspisteitä saavia voidaan ohjata pkl-käynnin yhteydessä (Palonen ym. 2012) 8.4.2017 Marika Huovinen

Edellytetään hoitoon sitoutumista ja kannustetaan omahoitoon Hoitoon sitoutuminen= Potilaan vastuullista ja aktiivista itsensä hoitamista terveydentilan edellyttämällä tavalla yhteistyössä terveydenhuoltohenki-löstön kanssa (Kyngäs 2011) Omahoito= Potilaan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunniteltu ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa (Omahoidon tukeminen 2009, Inflammatory Bowel Disease Nursing 2011) 8.4.2017 Marika Huovinen

IBD – sairaanhoitajan rooli - yhteistyötä potilaiden, moniammatillisen tiimin, perusterveydenhuollon ja muiden sopivien tahojen kanssa, - potilaiden ja heidän perheittensä tukemista sairaalassa ja heidän yhteisöissään, - hoitajavetoisten palveluiden järjestämistä klinikoissa, auttavissa puhelimissa ja kontrollisoittojen yhteydessä, - mahdollisuutta nopeisiin yhteydenottoihin aktiivivaiheessa (Carter ym. 2004.) 8.4.2017 Marika Huovinen

Mitä muuta itsenäisessä vastaanotossa tulisi huomioida? IBD -potilaan osalta; potilaat tarvitsevat konkreettisia käytännön neuvoja arjen helpottamiseksi Sairaanhoitajan tulee omata erittäin vahva tietoperusta (Day 2008;Lalchan 2004;Mason 2007;Nursing Standard 2006;Younge 2008, Inflammatory Bowel Disease Nursing 2011) Sairaanhoitajalla tulee olla holistinen lähestymistapa potilaan hoitoon; ihminen pitää osata nähdä kokonaisuutena 8.4.2017 Marika Huovinen

IBD lisääntyy 6% vuosivauhtia Färkkilä 2010 8.4.2017 Marika Huovinen

Yhteenvetona Hyvä ohjaus voi auttaa potilasta hyväksymään sairautensa osaksi itseään ja ymmärtämään että sairaus on vain pieni osa elämää. 8.4.2017 Marika Huovinen

References Absetz P. Hankonen N. 2011. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot. Duodecim 2011;127:2265-72 Bregenzer N., Lange A. Furst A., Gross V. Schölmerich J., Andus T. 2005. Patient education in inflammatory bowel disease does not influence patients knowledge and long-term psychosocial well-being. Gastroenterol. 43 (4):367-71 Carter M. J., Lobo A. J., Travis S. P. L. 2004. Guidelines for the management of inflammatory bowel disease in adults. Gut 53, 1-16 Daniel J M. 2002. Young Adults’ Perseptions of Living with Chronic Inflammatory Bowel Disease. Gastroenterology Nursing. May/June, pp 83-94 Day MW. 2008. Fight back against inflammatory bowel disease. Nursing 2008 Nov 38 (11), 34-41 Dinani N., Ludhow H., Green JT. 2007. Development of a referral pathway for psychological support in IBD. Gastrointestinal Nursing Nov 5 (9) 24-31 Färkkilä M. 2010. Gastroenterologian haasteet muuttuvat. Suomen Lääkärilehti 22/2010, vsk 65, s. 1980 Färkkilä M., 2009. IBD- käsikirja. Helsinki: Erweko Painotuote Oy 8.4.2017 Marika Huovinen

References Heikkinen K., Johansson K., Leino-Kilpi H., Rankinen S., Virtanen H., Salanterä S. 2006. Potilasohjaus tutkimuskohteena suomalaisissa hoitotieteellisissä opinnäytetöissä vuosina 1990–2003. Hoitotiede. Vol. 18, no 3/-06, 120–130 Inflammatory Bowel Disease Nursing. 2011. Edited by K. Whayman, J. Duncan, M. O’Connor. Printed by CLE, Huntingdon, Cambridgeshire, 348, 434 Jussila A. 2009. “Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD). Epidemiologia, oireet, taudin kuva ja taudin kulku, liitännäissairaudet ja komplikaatiot sekä taudin ennuste”. Luento 22.10.2009 Kuopion Savonia amk. IBD:n hoitotyön asiantuntijuuskoulutus. Jussila A. 2014. Inflammatory bowel diseases in Finland;epidemiology, malignancies and mortality. Väitöskirjatutkimus. Helsinki 2014 Jäghult S., Larson J., Wredling R., Kapraali M. 2007. A multiprofessional education programme for patients with inflammatory bowel disease: A randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Gastroenterology. 42; 1452-1459 Kuokkanen S. 2002. Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien potilaiden elämänlaatu ja potilasohjauksen riittävyys. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2002. Sosiaali- ja terveysala. Referoinut Helena Vepsäläinen/KSKS; IBD- hoitajien koulutuspäivä 7.5.09 Tampere; diaesitys ”Koliittipotilaiden kokemuksia sairaudestaan” 8.4.2017 Marika Huovinen

References Kyngäs H. 2011. Hoitoon sitoutuminen ja sen edistäminen. IBD-koulutus 02/2011, Tampere Kyngäs H., Kääriäinen M., Poskiparta M., Johansson K., Hirvonen E., Renfors T. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY:n Oppimateriaalit Oy. 1. painos, 2007 Lalchan E. 2005. Improving care of patients with inflammatory bowel disease. Nursing Times. Jan 4-10; 101(1),46 Leppänen N., Puupponen A. 2009. Hoitotyön asiantuntija –käsitteen määrittelyä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän julkaisuja 123/2009, s. 39 Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Gasrtoenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Crohnin taudin hoito. Käypä hoito 2.5.2011 Mason I. Continence care for patients with inflammatory bowel disease. Nursing Standard 2007, vol 22, 8, 43-46 Mäkeläinen T. 2007. Hyvä hoito vahvistaa toivoa. Diabetes ja lääkäri. Kesäkuu 20 s. 24-27. Niemelä S. 2007. Tulehdukselliset suolistosairaudet. Julkaisussa; Höckersted K., Färkkilä M., Kivilaakso E., Pikkarainen P. Gastroenterologia ja hematologia. Helsinki. Nursing Standard. 2006. A lifelong journey. 2006 May 10: vol 20 no 35 8.4.2017 Marika Huovinen

References Omahoidon tukeminen: opas terveydenhuollon ammattihenkilöille. Duodecim 2009. Toim. Routasalo p., Pitkälä K. Palonen M., Koivisto A-M., Aho A., Kaunonen M. 2012. Hoitoisuuden yhteys potilaiden arvioihin ohjauksesta erikoissairaanhoidon aikuispoliklinikoilla. Hoitotiede 2012, 24 (2), 114-124 Pietilä A-M., Sonninen E., Kinnunen P. 2007 Salutogeeninen lähestymistapa preventiivisen hoitotieteen tutkimuksessa. Lähtökohtia ja pohdintoja terveyttä edistävän toiminnan kehittämiseksi. Pro terveys 3, 2007, 4-8 Schneider M A., Flecher P C. 2008. ‘I feel as if my IBS is keeping me hostage!’ Exploring the negative impact of irritable bowel syndrome (IBS) and inflammatory bowel disease (IBD) upon university-aged woman. International Journal of Nursing Practise; 14:135-140 Sonninen E., Kinnunen P., Pietilä A-M. 2006. Elämänhallintaa tukevan ohjauksen kehittäminen: Tulehduksellista suolistosairautta sairastavien potilaiden näkemyksiä. Sairaanhoitaja 10, 18-20 Younge Lisa. 2008. Bowel Care. Contribution of specialist nurses in managing patients with IBD. British Journal of Nursing Feb 22 -Mart 16 (4), 2008-12 8.4.2017 Marika Huovinen

Kiitos! 8.4.2017 Marika Huovinen