demokratialle ominaisia rajaongelmia: • kansa - ketkä kuuluu kansaan? - ongelma sijaitsee demokratian ulkopuolella tai sen rajalla - kehämäisyys: kansa ei voi päättää kuka kuuluu kansaan (vai voiko?) - ”We the people …” - tällaiset rajanvedot sisältää aina myös tietty mielivaltaisuus (väkivalta?) Huom! demos vs. ethnos - demos: pohjana esim. territoriaalinen jako ja perustuslailliset yksilön oikeudet - ethnos tai etnisyys: yhtenäiskulttuuri, kieli, uskonto, kansakunta - etnodemokratia? • järki - demokratia tarkoittaa kansan tahdon ja vallan toteuttamista, ei järjen - ’numeerinen’ ideaali (enemmistön valta) - järjen toteutus ei-demokraattinen ideaali? - on kuitenkin parempaa valita järjen mukaan kuin järjenvastaisesti => ei-demokraattisen ideaalin mukanaoloa demokratiassa

demokratia ja edustuksellinen järjestelmä : suora demokratia: kansalaisten suora osallistuminen päätöksentekoon • ongelmia: - koko - vaatii yhtenäisyyttä? - puheliaat ja vahvat tai enemmistö nousee todellisiksi päätöksentekijöiksi - tyhmyys (järjen ongelma), eli demokratia ei takaa järjen toteuttamista • ”The representative system takes society and civilisation for its basis; nature, reason, and experience, for its guide … the representative system of government is calculated to produce the wisest laws, by collecting wisdom from where it can be found … By ingrafting representation upon democracy, we arrive at a system of government capable of embracing and confederating all the various interests and every extent of territory and population” Thomas Paine, Rights of Man, Chapter 3 (1791) edustuksellinen demokratia - edustuksellinen järjestelmä ei sinänsä ole demokraattinen - perustuu toisenlaiseen perinteeseen - ”vaaleissa kansa luopuu vallasta” • => muita demokratiaa lisääviä tekijöitä, esim. julkisuusperiaate, julkinen alue (public sphere), ihmisoikeudet, kokoontumisvapaus, mielenosoitusoikeus, ym.

demokratia malleja • republikanismi • aggregatiivinen demokratia - kansalaisia integroiva järjestelmä ja kulttuuri, jonka pohjalta yhteiskunta ja sen poliittiset linjaukset luodaan • aggregatiivinen demokratia - demokratia on hierarkkisesti järjestäytynyt päätöksenteko-järjestelmä • liberaali demokratia - demokratia sisällyttää ja suojaa yksilöiden oikeudet ja intressit • radikaali demokratia - korostaa demokraattisten arvojen ja prosessien keskeisyyttä ja näiden vahvistaminen - kansalaisten ja eri ryhmittymien sisällyttäminen ja mahdollisuuden osallistua - demokratia ei pidä palauttaa päätöksenteko-järjestelmään • agonistinen demokratia - politiikka on konfliktien kenttä - demokratia edellyttää erilaisten ja vastakkaisten näkemysten esiintuomista - agon ≈ konflikti, kamppailu • deliberatiivinen demokratria - tuore filosofinen demokratiateoria - vahvan demokratian malli - harkinta, keskustelua, yhteisiä päätöksiä - proseduraalinen demokratiakäsitys ≈ prosessi on demokraattisesti legitiimi mikäli se täyttää tiettyjä moraalisia kriteerejä

aggregatiivinen demokratia (keräymä) • Joseph Schumpeter: demokratia ≈ competitive elitism (1942) - minimalistinen malli - demokraattinenkin järjestelmä on hierarkkisesti järjestäytynyt päätöksenteko-järjestelmä - demokraattisen prosessin päämääränä on tuottaa hyviä päätöksiä - demokratia on asteittainen prosessi, jossa edustuksellisia ja asiantuntevia päätöksentekijöitä seulotaan esiin ≈ asteittain lisätään järkevyyttä järjestelmään ja päätöksiin: yksilö => yksilön todelliset intressit => yhteiset intressit? => puolue => puolueiden ohjelmat => vaalikampanja ja vaalit => hallitsijoiden valinnat => päätöksentekijät tekevät valistuneita päätöksiä ≈ demokraattisesti esiin seulottu ja valittu asiantuntijaeliitti

liberaali demokratia • demokratia yksilöiden oikeuksien takaajana - demokratia on ensisijaisesti väline (väline arvo) - liberaali skeptisyys vallan suhteen Winston Churchill: "Democracy is the worst form of government, except for all those other forms that have been tried from time to time.” (House of Commons speech, 1947) • yhteiskunnan (society) ja vallan (state) vastakkainasettelua - yksilön vapaus ja yhteiskunnallinen pluralismi - vallan tehtävä on palvella yhteiskuntaa (yksilöt, perheet, yritykset ym. ja niiden intressit) - Jürgen Habermas: ”the task of programming the state in the interest of society” (”Three Normative Models of Democracy”, 1996) • edustuksellinen järjestelmä - tuoda esiin todelliset intressit - yhteisymmärrys pelisäännöistä (vrt. Rawls) - lainsäädännön merkitys

liberaali demokratia •liberaali käsitys kansalaisuudesta (citizenship) - kansalaisuus ensisijaisesti tuo oikeuksia ja oikeuksien suojaa - osallistuminen politiikkaan on oikeus, ei velvollisuus - valtiolla on velvollisuuksia kansalaisille: oikeuksien suoja (redistribuution ongelma?) - kansalaisten ensisijainen (ainoa?) velvollisuus on lainkuuliaisuus liberaali: vastuullisuus omista teoista - omasta onnesta? vastuu velvollisuus osallistua? - liberaali: osallistuminen on vapausoikeus, ei velvollisuus

republikanistinen demokratia •Huom! Ei pidä sekoittaa republikanistisiin puolueisiin, esim. Yhdysvallat vs. kommunitarismi - korostaa yhteisöllisyyttä esim. Michael Sandel, Charles Taylor civic humanism - tähtää yhteiseen hyvään - ihmisten tai ihmisyyden hyvään - kosmopoliittinen? - Martha Nussbaum & Amartya Sen civic republicanism - lähtökohtana kokonaisuuden hyvää tai kansakunnan hyvää - korostaa poliittisen kulttuurin, koulutuksen ja kansalaishyveiden merkitystä

republikanistinen demokratia klassinen republikanismi • Platon, Aristoteles, Rousseau, Hegel • kokonaisuuden hyvää (järki?) ja kansalaishyveet • Rousseau: siirtyminen kaikkien tahdosta yleistahtoon ”mielivallasta yhteiskunnalliseen viisauteen” - yleistahto ≈ kaikkien todelliset ja harkitut intressit - edellyttää kansalaishyveenä subjektiivisten mieltymysten ja todellisten, kaikille ihmisille yhteisten intressien erottelua => tiedon (epistemologinen) ongelma: miten tiedämme yleistahdon sisältöä? Rousseaun ratkaisu: viisaan lainsäätäjän välityksellä • Hegel: yleistä hyvää pohtivia virkamiehiä valtion palveluksessa - ’universaalien virkamies’

republikanistinen demokratia nykyaikaiset muunnelmat • kansalaisuuden korostaminen - neg: syrjäyttämisen vastustaminen - liberaali kansalainen on vallan ulkopuolella ja armolla - pos 1 (yhteiskunnan ehdot): yhteiskunnan olemassaolo ja toimivuus on riippuvainen kansalaisten kokemuksesta siitä, että kuuluvat johonkin ja että yhteiskunnan (poliittisen kulttuurin) atkuvuudella on väliä => koulutus: opimme nähdä ja ymmärtää yhteiskunnallisen kokonaisuuden toimivuuden ehdot ”politics … is constitutive for the processes of society as a whole … the medium in which the members … become aware of their dependence on one another … and further shape and develop existing relations … into an association of free and equal consociates under law” (Habermas: ”Three Normatiove Models of Democracy) - pos 2 (yksilön hyvä) yksilön hyvä on useimmiten riippuvainen sosiaalisesta ympäristöstä => osallistumisen tärkeys hyvän elämän näkökulmasta

republikanistinen demokratia nykyaikaiset muunnelmat jatkuu • kansalaisuuden korostaminen - pos 3 (demokraattisuus): demokratia edellyttää kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen - koulutus => halun osallistua ja vaikuttaa - demokratialla (tai poliittisella osallistumisella) enemmän kuin välinearvo (itseisarvo?) • vastuu ja velvollisuudet - olemme osa-vastuullisia kokonaisuuden jatkuvuudesta ja sen muuttamisesta - liberaali kansallinen on vallan armoilla (ellei päädy vaikuttajaksi omasta vapaasta valinnasta) => vastuu yhteiskunnasta (tahdosta riippumatta) => korostaa kansalaisvelvollisuudet • ongelmia, kritiikkiä - ihmiset ovat erilaisia, osallistumien ei ole kaikille arvoa tai välttämättömyys - rakentuu metafyysiseen ihmiskäsitykseen? - politiikka modernissa yhteiskunnassa on jotain muuta kuin itse-toteutuksen aluetta

republikanistinen demokratia nykyaikaiset muunnelmat jatkuu • kansalaishyveet keskiössä - liberaalit vapausoikeudet säilyvät kaiken edellytyksenä Maurizio Viroli, Quentin Skinner • ’aktivismi’ muunnelma - kansalainen aktiivisena osallistujana, yhteiskuntakriitikkona ja muutoksen tekijänä => teorian demokraattisesta, poliittisesta toiminnasta ja sen edellytyksistä - demokratia toimintana (enemmän kuin hallintojärjestelmänä) - edustuksellinen järjestelmä on epä-demokraattinen kompromissi ≈ radikaali demokraattinen malli? Hannah Arendt • Philip Pettit Republicanism (1997) - non-domination tai ylivallan vastustus republikanistisen yhteiskuntafilosofian keskiössä - republikanistiset hyveet perustellaan tämän kautta

deliberatiivinen demokratia • nykyaikainen, filosofinen teoria demokratiasta - syntyy 1980-luvun loppupuolella - Joshua Cohen: Rawlsin suhteen vahvempi malli demokraattisesta legitiimiyydestä - Habermas: kriittinen yhteiskuntateoria => deliberatiivinen teoria politiikasta (Faktizität und Geltung 1992, Between Facts and Norms 1996) - Seyla Benhabib • demokraattinen legitiimiys voidaan (pyrkiä) saavuttaa ainoastaan prosessin kautta - teorian oikeudenmukaisesta prosessista/oikeudenmukaisuudesta prosessina • => proseduraalinen oikeudenmukaisuusteoria - vastakohtana substantiaaliset (sisällölliset) periaatteet - prosessi on demokraattisesti legitiimi mikäli se (prosessina) täyttää tiettyjä moraalisia oikeudenmukaisuuskriteerejä • demokratia edellyttää vahvoja mahdollisuuksia itsenäiseen päätöksentekoon - liian substantiaaliset periaatteet rajoittavat poliittisen vapauden ja itsemääräämisoikeuden

deliberatiivinen demokratia jatkuu • demokraattinen prosessi on keskusteleva, avoin ja sisällyttävä (inclusive) => julkisen alueen olemassaolo Deliberatiivisen prosessin kriteerit: • ”all affected” periaate: kaikki päätöksiä koskevilla (täysikäisillä, ’täysjärkisillä’) pitää olla tasa-arvoinen oikeus ja mahdollisuus osallistua tahdonmuodostukseen - kansan uudelleenmäärittely • näkökantojen perusteltavuus - viittaus yhteisiin asioihin, ei yksilö- tai ryhmäintresseihin - perusteltu kanta lasketaan, ei ’tunteilua’ • toisten kantojen kuunteleminen, kaikkien oikeus tuoda omaa kantansa julki • valmius muuttaa omaa kantansa (’paras argumentti voittaa’) • valmius alistua yhteiseen päätökseen: tähtäimessä yhteisymmärrys