IMMIGRATION, TOLERATION, AND NATIONALISM 30-31 May 2013 at the University of Helsinki Helsinki, Finland Organized by: Moral and Social Philosophy, University.

Esitys aiheesta: "IMMIGRATION, TOLERATION, AND NATIONALISM 30-31 May 2013 at the University of Helsinki Helsinki, Finland Organized by: Moral and Social Philosophy, University."— Esityksen transkriptio:

1 IMMIGRATION, TOLERATION, AND NATIONALISM 30-31 May 2013 at the University of Helsinki Helsinki, Finland Organized by: Moral and Social Philosophy, University of Helsinki The Jean Beer Blumenfeld Center for Ethics, Georgia State University, USA www.gsu.edu/ethics Keynote speakers: David Miller, Professor of Political Theory, University of Oxford and Official Fellow in Social and Political Theory, Nuffield College, Oxford: title TBA Samuel Scheffler, University Professor, Professor of Philosophy, Law, New York University: “Immigration and Justice” Individuals increasingly move across state borders to take up residence in a new country, while many more desire to do so but cannot due to political, financial, cultural, or other obstacles. It is not surprising, then, that questions about the ethical and political dimensions of immigration have recently come to the fore in political philosophy and theory. These questions raise important challenges to prevailing conceptions of group identity, political authority, and cultural difference. This conference will consider these and related issues, which are increasingly urgent as different cultures and nations come into uneasy contact. + 20 muuta puhujaa Opiskeilja voi saada opintopisteitä osallistumalla ja kirjoittamalla esseen/esseitä tai oppimispäiväkirjan

2 klassinen vapautusnarratiivi: - siirtymä luokka/hierarkkisesta yhteiskunnasta tasa-arvoiseen, yksilöä kunnioittavaan yhteiskuntaan - mitä jäi puuttumaan? kansallisaatteen näkymättömyys - demokraattisen itse- määräämisoikeuden riippuvaisuus kansallisuudesta => liberal nationalism - kansalliset erot Monikulttuurisuuskysymysten ajankohtaisuus eriarvoisuuden pysyvyys - kansainvälisesti - kansallisesti uusia poliittisia itsenäisyys- vaatimuksia kuuluminen yhteisöön - tärkeä ihmisille (kommunitarismi) - tärkeä poliittisen osallistumisen näkökulmasta (republikanistinen yhteiskuntafilosofia) globalisaatio ja rajojen uusi ’huokoisuus’ kulttuurin tärkeys henkilön identiteettimuodostukselle kulttuurien välinen taistelu herruudesta

3 kulttuurinen moninaisuus - tuttuus-vieraus, läheisyys-etäisyys symboliset puitteet tietyn kulttuurin perustavanlaatuiset arvot - sivilisaatio kulttuurierot vs. symbolinen (’sivilisaatioiden’) ero voi aiheuttaa negatiiviset kokemukselliset, tunneperäiset reaktiot - mistä johtuu? - pelko, turvallisuustunteen hetkellinen häviäminen - ongelmia kanssakäymisessä käytännön tason ongelmien moninkertaistuminen - kieli - hallinnolliset ongelmat taloudelliset ongelmat - ’monikulttuurisuus maksaa!’ ongelmana kulttuurien periaattellinen yhteensopimattomuus - esim. yleiset ihmisyyteen liittyvät moraaliperiaatteet: yksilön vapaus, ihmisoikeudet, tasa-arvo vs. - kulttuurin omat perinteelliset tavat ja moraaliperiaatteet mitä nämä perustavanlaatuiset arvot tekevät kulttuurille? - kansallinen vs. kansainvälinen (globaali) kulttuuri - löytyykö globaalille yhteisölle riittävän yhtenäiset symboliset puitteet? (mm. Etienne Balibar: ”The Borders of Europe” (1993))

4 sosiaalisesti hankittuja (opittuja) tapoja, käytäntöjä ja niihin liittyviä instituutioita - myös koulutus (pysyy samana ja/tai kehittyy) - taiteet ym. - erilaisia yhdistäviä-erottavia tekijöitä sosiaalinen vuorovaikutus, kommunikaatio - helpottaa kanssakäymistä - kieli - muut tavat ja käytännöt kansallisuus - yhtenäisen yhteiskunnallisen pohjan rakentelua - kansalaisoikeudet - territoriaalinen hallinta - kansan itsemääräämisoikeus Kulttuuri identiteetti - tarjoaa yksilölle mahdollisuuksia merkityksen ja sisällön rakenteluun - akselilla yksilöllinen- yhteinen identiteetti

5 sosiaalinen vuorovaikutus, kommunikaatio - helpottaa kanssakäymistä - kieli - muut tavat ja käytännöt kansallisuus - yhtenäisen yhteiskunnallisen pohjan rakentelua - kansalaisoikeudet - territoriaalinen hallinta - kansan itsemääräämisoikeus Kulttuuri: erilaisia yhdistäviä-erottavia tekijöitä identiteetti - tarjoaa yksilölle mahdollisuuksia merkityksen ja sisällön rakenteluun - akselilla yksilöllinen- yhteinen identiteetti - ja estää - vieraan kulttuurin kohtaaminen, ’kulttuurishokki’ yhteiskuntafilosofiset ongelmat (valtakieli, -kulttuuri vs muita ryhmittymiä): - vähemmistöt: kuinka takaa kaikille, myös vähemmistöryhmille yhtäläiset mahdollisuudet? - alistetut ryhmät (luokka, sukupuoli, uskonto ym.): kuinka tarjoa suojaa ylivaltaa vastan ja tasoittaa valta-suhteet? - onko oikeutettua yli-valtaa? (perinne, alkuperäiskansan oikeudet ym.)

6 sosiaalinen vuorovaikutus, kommunikaatio - helpottaa kanssakäymistä - kieli - muut tavat ja käytännöt kansallisuus - yhtenäisen yhteiskunnallisen pohjan rakentelua - kansalaisoikeudet - territoriaalinen hallinta - kansan itsemääräämisoikeus Kulttuuri: erilaisia yhdistäviä-erottavia tekijöitä identiteetti - tarjoaa yksilölle mahdollisuuksia merkityksen ja sisällön rakenteluun - akselilla yksilöllinen- yhteinen identiteetti yhteiskuntafilosofiset ongelmat (kansalliset rajat): - jäsenyys - puolustus kansalaisuus (demos) - pohjana esim. territoriaalinen jako ja perustuslailliset yksilön oikeudet kulttuuriperintö, etnisyys (ethnos) - yhtenäiskulttuuri, kieli, uskonto, kansakunta - millä perustein myöntää hakijoille jäsenyyttä?

7 sosiaalinen vuorovaikutus, kommunikaatio - helpottaa kanssakäymistä - kieli - muut tavat ja käytännöt kansallisuus - yhtenäisen yhteiskunnallisen pohjan rakentelua - kansalaisoikeudet - territoriaalinen hallinta - kansan itsemääräämisoikeus Kulttuuri: erilaisia yhdistäviä-erottavia tekijöitä identiteetti - tarjoaa yksilölle mahdollisuuksia merkityksen ja sisällön rakenteluun - akselilla yksilöllinen- yhteinen identiteetti yhteiskuntafilosofiset ongelmat (kulttuurin vaikutus yksilöön): - kuinka arvioida ja mittauttaa yksilön vapaus vs. kulttuurin auttava, muokkaava ja pakottava voima? - normittamisen ongelma: minkälainen on hyvä kansalainen? - lainmukaisuus ja käytöstavat - normittaa, yhdenmukaistaa - muokkaa yksilöä

8 Kymlicka vähemmistöjen oikeuksista liberal culturalism - liberaalit yhteiskunnat ovat myös kansakuntia (nation) kansakunnan rakentelu vaatii tiettyjä käytännöntason asioita/rajoituksia - rajoja - yhteisen kielen tai tiettyä monikielisyyttä - talousjärjestelmän - hallintoa - perusarvot tai oikeudenmukaisuuskäsityksen (merkityksessä yhteistyön periaatteet) - mahdollista muuta kulttuurin liittyvää: uskonto vähemmistöryhmien mahdollisuuksia - sulauttaminen enemmistökulttuuriin - oman kansakunnan rakentelua - omaksuttua marginalisointia Kymlicka: kaikki liberaaleja!?

9 Kymlicka vähemmistöjen oikeuksista jatkuu - oman kansakunnan rakentelua rajoitettu merkitys - nation within a nation: kielen liittyvät oikeudet, omia instituutioita itsenäisyys Kymlicka: - pitää noudattaa tiettyjä (liberaaleja) periaatteita external protection: kyllä - vaati suojaa oman ryhmän jäsenien oikeuksille toimia ryhmässä internal restrictions: ei - exit-mahdollisuus: oikeuden jättää ryhmän, luopua jäsenyydestä - ryhmän ei saisi liiallisesti pakottaa jäseniä

10 Kymlicka vähemmistöjen oikeuksista jatkuu internal restrictions: ei - exit-mahdollisuus: oikeuden jättää ryhmän, luopua jäsenyydestä - ryhmän ei saisi liiallisesti pakottaa jäseniä riittävä? - voi olla rankkaa jättää oman ryhmän/kulttuuriperinteen taakse - voi johtaa pakkomuuttoon esim. toiseen maahan - ojasta allikkoon? epämääräinen periaate - kulttuuri normittaa ja näin myös muokkaa ja pakottaa?

11 Young: eron politiikka (politics of difference) vs. identiteetti-politiikka (politics of identity) ryhmän ja sen identiteetti-määritteiden vahvistaminen yhteiskunnassa - ryhmä-identiteetin määritelmä (esim. kieli, etnisyys, sukupuoli, uskonto) - tunnustamisen oikeutus-kysymykset - ryhmän aseman vahvistaminen mahdollisia argumentteja: 1. ryhmillä on intressejä - ryhmä voi tarvita vahvistamisen jotta sen intressit saataisi tasa-arvoisesti edustettuina - edellyttää ainoastaan ryhmän omat halut - poliittinen taistelu asemasta tai 2. ryhmän olemassaololla on itseisarvo - miten itseisarvo perustellaan? => identiteetti-politiikka - usein kriitikoiden käyttämä termi - vaateina usein poikkeuksia tavanomaisista suhtautumistavoista, esim. erityisoikeudet - uhka yhteiskunnan yhtenäisyydelle?

12 Young: eron politiikka (politics of difference) vs. identiteetti-politiikka (politics of identity) Young: ryhmittymien intressien tunnustamistarve johtuu epäsuotuisasta ja epätasa- arvoisesta yhteiskunnallisesta asemasta - tai: ainoastaan tällainen argumentti tuo vaateille oikeutuksen? - todistustaakka: vääryyden tai ylivallan osoittaminen! (vrt. Young ylivallan muodoista) - tai: vetoaminen muihin yleisiin erityistarpeisiin (esim. naiset ja synnyttäminen) sosiaalinen ryhmä (social group), rakenteellinen ero (structural difference) vs. kulttuurisesti määritelty identiteetti - sosiaalisen aseman ensisijaisuus (sosiaalinen eikä kulttuurinen) - ryhmän identiteetti on suhteellinen (relational) vs. essentiaalinen eli sisäisesti määritelty (kulttuuri) => eron politiikka - ryhmän aseman vahvistaminen tasa-arvon nimessä - ryhmän olemassaolo ryhmänä voi riippua tästä suhteellisesta asemasta - myös kulttuuriryhmien poliittiset vaatimukset pitää suhteuttaa kysymykseen sen yhteiskunnallisesta asemasta - kulttuuriryhmä voi silti muulla tavoin vahvista itseään ja ryhmän identiteettiä