Yhteiskuntajärjestyksen ongelma

Esitys aiheesta: "Yhteiskuntajärjestyksen ongelma"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskuntajärjestyksen ongelma
• oikeutuksen tai legitiimiyden ongelma: - mikä oikeuttaa yhteiskuntajärjestyksen ja valtuuttaa (authorize) sen puitteissa toimivaa vallankäyttöä? • terminologiasta: - oikeutus (justification): prosessi tai perustelu jonka tuekseen väitetään että YJ on oikeuden-mukainen (justice ≈ in accordance with what is right) - legitiimiys (laillisuus): legitimacy ≈ in accordance with the (justified) law • sen olemassaoloa - että on olemassa • miksi minun pitää totella/alistua? • sen muotoa - minkälainen on • konkreettisen päätöksenteon oikeutus

2 Oikeutuksen tai legitiimiyden ongelma, jatkuu
• avaa kuilun/etäisyyden olemassa olevan järjestyksen ja sen oikeutuksen välillä - koskee kaikkia sellaisia yhteiskuntia jotka eivät perustuu puhtaasti perinteeseen tai voimaan • ilman oikeutusta tai olemassaolo oikeutuksena? - toimiva järjestys (ei syitä muutokseen) - perinne (tehdään x koska näin on ollut tapana tehdä) - voima (pakotetaan) • Rousseau: voima ja oikeutus vastakohtina (voima on voima) • oikeutusprosessi? - kansalaiset luovat itse oikeutuksen itsemääräämisoikeudelle tai - vallanpitäjä perustelee omaa vallankäyttöä => oikeutus ≈ ideologia? - ideologia: yksittäinen tapa perustella vallan legitiimiyttä ja minkä takia kansalaisten tulisi alistua

3 hyvä yhteiskunta ja demokratia
• tänä päivänä: hyvä yhteiskunta on demokraattinen yhteiskunta • yhteiskunta pitää olla demokraattinen • demokraattinen yhteiskunta on hyvä • normatiivinen vaatimus => mitä demokratia on? • yhteiskuntamme täyttää demokratian minimivaatimukset => hyvä yhteiskunta? • demokraattisuus muodostaa vain osan todellisesta yhteiskunnallisesta kokonaisuudesta - näitä sekoitetaan usein keskenään - kokonaisuuden arviointi erillinen kysymys

4 hyvä yhteiskunta ja demokratia?

5 Platon ja Aristoteles yhteiskuntajärjestyksestä
• Platon: Valtio (huom. Politeia) - hyvä valtio (politeia): järjestys, joka toteuttaa tiettyjä hyveitä: viisaus (tieto), rohkeus, itsekuri, oikeudenmukaisuus - oikeudenmukaisuus ≈ oikeanlaisen tasapainon näiden (kolmen) välillä, niin että jokainen hoitaa oma tehtävänsä eikä puutu muiden asioihin • Aristoteles: Politiikka (Politiká) - hyvän valtiomuodon (politeia) ominaispiirteet - A:n lähestymistapa on osittain vertaileva: päämääränä on valita paras (mahdollisten joukosta), vrt. täydellinen • jatkuu: - valtiomuodon yleinen päämäärä on (kansalaisten) hyvä elämä (onnellisuus, eudaimonia) ≈ yhteinen hyvä - parhaassa valtiomuodossa laki hallitsee (constitutionalism), ainakin yleisellä tasolla (vastakohtana hyvät hallitsijat) - yksittäisissä asioissa eri tahoja voi toimia päättäjinä, riippuen asiakysymyksestä esim: sodassa kenraalit, koulutusasioissa viisaat ym.

6 Aristoteles yhteiskuntajärjestyksestä
”oligarchy has in view the interest of the wealthy; democracy of the needy: none of them the common good of all … oligarchy is when the men of property have the government in their hands; democracy, the opposite, when the indigent, and not the men of property, are the rulers … the real difference between democracy and oligarchy is poverty and wealth” Aristotle, The Politics III:8

7 Aristoteles jatkuu: • puhtaita (ja hyviä = tähtäimessä yhteinen hyvä) valtiomuotoja: • yksinvaltius (yksi hallitsee) • aristokratia (parhaat hallitsee) • kansalaisyhteiskunta (politeia) (kansalaiset hallitsee) ominainen rappeutumismuoto: • tyrannia (ajaa vain omia intressejä) ominainen rappeutumismuoto : • oligarkia (esim. rikkaiden tai ’hyveellisten’, intressejä) ominainen rappeutumismuoto: • demokratia (esim. enemmistön tai köyhien, intressejä) ratkaisu: kansalaisyhteiskunta (politeia), täsmennetty määritelmä • rappeutumismuodoista demokratia on vähiten huono • aristokratiasta: esim. viisautta, kokemusta ja menestystä => oligarkian ja demokratian yhdistelmä - sekä vaalit (oligarkia) että arvonta (demokratia) - laki hallitsee (yleisissä asioissa) - kaikki (vapaat kansalaiset) toimivat sekä hallitsijoina että alamaisina - yksilöidyt tehtävät, kyvyn mukaan

8 demokratian ongelma(t)
ideaalina järjestelmänä Perikles (n e.Kr.) demokratiasta: “Our constitution … favors the many instead of the few; this is why it is called a democracy. If we look to the laws, they afford equal justice to all in their private differences; if to social standing, advancement in public life falls to reputation for capacity, class considerations not being allowed to interfere with merit; nor again does poverty bar the way, if a man is able to serve the state, he is not hindered by the obscurity of his condition. The freedom which we enjoy in our government extends also to our ordinary life.” Thucydides, The Peloponnesian War, (translated by Richard Crawley, 1951), pp

9 demokratian ongelma(t)
ideaalina järjestelmänä • kansanvalta, kansan itsemääräämis-oikeus (demos + kratein) • arvot 1: vapaus, tasa-arvo (kaikkien kansalaisten) • arvot 2: mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa • arvot 3: rauhanomaiset olosuhteet (demokraattisen politiikan ehto) • arvot 4: suvereniteetti (myös suhteessa muihin) • toimivuus - esim. taloudelliset ehdot, hallinto ja päätösten toimeenpanoa • vallankäytön tehokkuus - pitää saada aikaan päätöksiä • itsesuojelua, puolustus => nämä saattaa tuoda ei-demokraattisia periaatteita mukaan järjestelmään pitää säätää => realistisia rajoja ideaalille, funktionaalisuus

10 demokratialle ominaisia rajaongelmia:
• kansa - ketkä kuuluu kansaan? - ongelma sijaitsee demokratian ulkopuolella tai sen rajalla - kehämäisyys: kansa ei voi päättää kuka kuuluu kansaan (vai voiko?) - ”We the people …” - tällaiset rajanvedot sisältää aina myös tietty mielivaltaisuus (väkivalta?) Huom! demos vs. ethnos - demos: pohjana esim. territoriaalinen jako ja perustuslailliset yksilön oikeudet - ethnos tai etnisyys: yhtenäiskulttuuri, kieli, uskonto, kansakunta • järki - demokratia tarkoittaa kansan tahdon ja vallan toteuttamista, ei järjen - ’numeerinen’ ideaali (enemmistön valta) - järjen toteutus ei-demokraattinen ideaali? - on kuitenkin parempaa valita järkevät kuin järjettömät asiat => ei-demokraattisen ideaalin mukanaoloa demokratiassa