Kuviteltu hypoteettinen tilanne, luo puitteet rationaaliselle (TJ) / riittävän järkevälle (PL) ja puolueettomalle valinnalle tietämättömyys - omasta taustasta.

Esitys aiheesta: "Kuviteltu hypoteettinen tilanne, luo puitteet rationaaliselle (TJ) / riittävän järkevälle (PL) ja puolueettomalle valinnalle tietämättömyys - omasta taustasta."— Esityksen transkriptio:

1 kuviteltu hypoteettinen tilanne, luo puitteet rationaaliselle (TJ) / riittävän järkevälle (PL) ja puolueettomalle valinnalle tietämättömyys - omasta taustasta ja (nykyisestä, tulevasta) paikasta yhteiskunnassa (ikä, sukupuoli, ihonväri, rikas vai köyhä, terve vai sairas ym.) - omista asenteista, uskomuksista ja arvostuksista (?) alkutilan ehdot johtavat puolueettomalle valinnalle Tietämättömyyden verho (veil of ignorance) Alkutila (original position)

2 Rawlsin ihmiskäsitys (moral identity) ja om-teoriaa yksityinen moninaisuus (pluralismi) yksilöllisiä perustavanlaatuisia elämänkatsomuksia (comprehensive ethical world-view) rajoitus: järjellinen pluralismi (reasonable pluralism) julkinen sopu perusperiaatteista tähdätään sopuun yhteistyön periaatteista periaatteet pitää sopia yhteen kaikkien elämänkatsomusten kanssa olettamuksia ihmisistä, mm: - rationaalinen, reflektiivinen olento, eli pystyy tekemään harkittuja päätöksiä - ihmiset valitsevat yleensä oman edun mukaisesti ja ottamatta suuria riskejä - ei samaa kuin egoismi (≈ oman edun tavoittelua huomioimatta muita) Rawlsin ihmiskäsitys on ei-metafyysinen, historia-riippuvainen ja kulttuurisesti partikulaarinen - usko vapauteen ja tasa-arvoon - kokemuksia liberaalista, pluralistisesta ja demokraattisesta yhteiskunnasta kykenemme toimimaan samanaikaisesti kahdella tasolla: yksityinen ja julkinen

3 teorian sisällöllisten periaatteiden valitseminen edellyttää reflektiivisen tasapainon saavuttamista ≈ järjen päättelyt prosessina ja julkisena kommunikaationa harkittu ehdotus + ei enää nähdä tarpeita muutokseen => reflektiivinen tasapaino ja limittäinen yksimielisyys - yksityinen ja/tai sosiaalinen ja/tai julkinen prosessi? ”The idea is to use the original position to model both freedom an equality and restrictions on reason in such a way that it becomes perfectly evident which agreement would be made by the parties as citizens’ representatives” (Political Liberalism, s. 26) ”… a political conception of justice, to be acceptable, must accord with our considered convictions … on due reflection, or in what I have called elsewhere ’reflective equilibrium’” (s. 8) ”… how well the view as a whole articulates our more firm considered convictions … after due examination, once all adjustments and revisions that seem compelling have been made. A conception of justice that meets this criterion … is the most reasonable for us”. (s. 28). Reflektiivinen tasapaino (reflective equilibrium)

4 Limittäinen yksimielisyys (overlapping consensus) - julkisista perusperiaatteista - edellyttää järjenmukaista pluralismia (reasonable pluralism) A: konservatiivi B: radikaali demokraatti C: syvästi uskonnollinen D: radikaali poliittinen anarkisti tai fundamentalisti sopu julkisista om- periaatteista

5 teoria pätee ainoastaan tietyissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa - suljettu yhteisö - hyvin järjestetty demokraattinen yhteiskunta (well-ordered democratic society) = ”political, not metaphysical” – osa 1 teoria edellyttää yhtenäisen kannan, mutta ainoastaan koskien julkisia ja kaikkia sitovia oikeudenmukaisuusperiaatteita - eli ainoastaan poliittisuuden aluetta = ”political, not metaphysical” – osa 2 - kaikki suostuu noudattaa samat julkiset periaatteet - edellyttää yksityisen ja julkisen erottelu - edellyttää jaetun julkisen kulttuurin (”shared point of view”) eli että kansalaisilla on motivaatiota totella julkisia moraalisia periaatteita ja yhteiskunnallisia instituutioita - voi sulkea joitakin kantoja ulkopuolelle (kriitikot, esim. Chantal Mouffe), ”political, not metaphysical” – osa 3 - tuottaa rajoituksia politiikalle: om-teoria rajoittaa poliittisen päätöksenteon ulottuvuuksia => ainoastaan liberaali-tyylistä politiikkaa? Poliittinen, ei metafyysinen

6 1.keskittyy syvästi kyseenalaistettuihin asiakysymyksiin pyrkii löytää taustalla piilevää yhteisymmärrystä (underlying agreement) yhteistoiminnan perusteet (social cooperation) 2.tarkastelee yhteiskunnan perustavanlaatuiset päämäärät ja mahdollisen suuntauksen 3.sovinnon tehtävä (reconciliation) osoittaa millä perustein ja milloin sosiaaliset instituutiot ovat rationaalisia tehdä meille mahdolliseksi hyväksyä yhteiskunnan olemassaoloa 4.realistisen utopistinen minkälainen on riittävän hyvä yhteiskuntajärjestys (decent political order) Rawls: poliittisen filosofian neljä roolia (Justice as Fairness, A Restatement)

7 Michael Walzer (s. 1935), Just and Unjust Wars (1977) Spheres of Justice: A Defence of Pluralism and Equality (1983) Thick and Thin: Moral Argument at Home and Abroad (1994) Arguing About War (2004) Politics and Passion: Toward a More Egalitarian Liberalism (2004) tasa-arvolähtöisen pluralismin puolustus ylivallan kritiikkiä kriittinen teoria korostaa arvojen siteitä kulttuuriin - immanentti kritiikki: kritiikin lähtökohta oman kulttuurin arvot lasketaan mm. tämän takia joskus ns. kommunitaristeihin Walzer tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta

8 oikeudenmukaisuus vaatii: - tasa-arvoisuus pitää ymmärtää moniulotteisena (complex equality) - suojana ylivaltaa (domination) vastaan yksinkertainen tasa-arvoisuus (simple equality): - tasa-arvoisuus ymmärretään samalla tavalla kaikilla oikeudenmukaisuuden alueilla - esim. Rawlsin distributiivisen oikeudenmukaisuuden malli moniulotteinen tasa-arvoisuus (complex equality): - eri oikeudenmukaisuuden alueita pitää tarkastella eri periaatteilla - alueet (spheres): jäsenyys, turvallisuus, hyvinvointi, taloudellisten resurssien jako, julkisen sektorin työt (office), työn tärkeys ja vaativuus, koulutus ym. ”different goods to different companies of men and women for different reasons and according to different procedures” (Spheres of Justice) Walzer jatkuu

9 oikeudenmukaisuuden arvioinnille keskeinen kysymys: - luoko järjestelmä joillekin ihmisille tai ryhmille ylivaltaa? ylivalta - epätasa-arvoisuus voi olla oikeutettua kaikilla oikeudenmukaisuuden alueilla - ylivaltaa = epätasa-arvoisuuksien kasaantuminen tietyn tai tiettyjen ryhmien eduksi (luokka, sukupuoli, etnisyys ym.) - esim. sekä taloudellinen vauraus että poliittinen valta moniulotteinen tasa-arvoisuus on tarkoitettu kriteerinä suojalle ylivaltaa vastaan Walzer jatkuu