Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi Heljä Misukka Koulutusjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Yliopistolakiuudistuksen vaikutuksia arvioitu (OKM 21/2012) Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa yliopistouudistuksen toteutumista ja vaikutuksia ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella (annettu 4/12). Pääkysymyksenä se, millaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on siirtymävaiheessa ollut yliopistoissa. Voimaantulosta verrattain lyhyt aika. Arvioinnin painopiste on ollut yliopistojen sisäisten muutosten sekä niiden vaikutusten tarkastelussa. Heljä Misukka, OAJ2

Keskeisiä havaintoja Yliopistolakiuudistuksen vaikutukset näyttävät olevan merkittävämpi strategisen johtamisen alueella kuin henkilöstöpolitiikassa. Henkilöstön osallisuus muutosten tekemisessä näytti ohuelta. Yliopistot käyttävät nyt aktiivisesti uutta asemaansa eli työnantajavaltaansa. Henkilöstömäärät ovat viimeisten vuosien aikana olleet vuoteen 2010 asti kasvussa, mutta ovat kuitenkin lakiuudistuksen jälkeen lähteneet maltilliseen laskuun. Heljä Misukka, OAJ3

Keskeisiä havaintoja Lakiuudistus ei ole kohentanut yliopistohenkilöstön työtyytyväisyyttä. Johtopäätökset eivät näytä tuovan mukanaan olennaisia muutostarpeita uuteen yliopistolakiin, MUTTA mahdollista täsmentää lainsäädäntöä siten, että yliopistoyhteisön sisäisille jäsenille, etenkin henkilöstölle, entistä paremmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yliopistoaan koskevaan strategiseen suunnitteluun ja siitä käytävään vuoropuheluun. Heljä Misukka, OAJ4

Keskeisiä havaintoja Henkilöstön keskuudessa kriittinen lähestymistapa laajemmin korkeakoulupolitiikan nykyistä linjaa kohtaan on vallitseva. Kaikissa yliopistoissa osa henkilöstöstä kuitenkin kokee, että tehty lakiuudistus on ollut erittäin perusteltu. Yliopistojen rooli yhteiskunnassa on ensisijaisesti poliittinen kysymys, eikä itse yliopistoyhteisökään ole tässä kysymyksessä näkemyksiltään yhtenäinen. Heljä Misukka, OAJ5

OAJ:n kannat Yliopistolakia voi täsmentää siltä osin, että turvataan henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet eri yliopiston tasoilla – Organisaatiomuutokset kasvattaneet yksiköitä, harvemmat pystyvät vaikuttamaan – yliopistoyhteisöllisyys häviämässä – Valta keskittyy – kuka/mikä on yliopisto? – Yliopistot eivät ole pystyneet luomaan sisäisiä toiminta- ja menettelytapoja, jolla henkilöstö saa tarpeeksi tietoa asioista ja pystyy vaikuttamaan asioihin Harkittavaksi: onko tarvetta laissa säätää kelpoisuuksista? – Johtosäännöt nyt tässä keskeisiä – Harjoittelukouluissa erityisesti erilaisia vaatimuksia Heljä Misukka, OAJ6

OAJ:n kannat Fokusta tulisi suunnata nyt opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen (tämäkin oli uudistuksen tavoitteena): – Uudistus on nyt ollut taloudellinen, hallinnollinen, toimintaa ohjaava. – Uudistus ei ole arvion mukaan tuonut opetukseen lisää voimavaroja. – Jäsenillä vahva kokemus siitä, että opetusmäärät ovat lisääntyneet. – Raportti tuo esille, että opetuksen ja tutkimuksen välistä yhteyttä tai opetuksen johtamista ei ole kehitetty. Heljä Misukka, OAJ7

Harjoittelukoulut Raportin mukaan: – Harjoittelukouluverkosto yhtenäisine käytäntöineen on alkanut eriytyä. – Niillä on erilainen asema yliopistojen strategioissa. – On tehty toisistaan poikkeavia linjauksia eri yliopistoissa.  Nämä ovat ei-aiottuja lakiuudistuksen vaikutuksia Heljä Misukka, OAJ8

OAJ:n kannat /harjoittelukoulut Tilannetta on nyt aktiivisesti seurattava Nyt johtosäännöt avainasemassa (ovat hyvin erilaisia). Voi olla tarvetta tehdä lakiin täsmennyksiä esim. kelpoisuuksista ja toimintatavoista:  OAJ tuonut huolena esille, että erilaiset johtosäännöt johtavat erilaisiin prosesseihin esim. opetussuunnitelmatyöskentelyssä:  Koko maata koskevien sisältöjen ja käytäntöjen olemassa olo ja hyödyntäminen heikkenee.  Opettajiksi valmistuvien valmiudet voivat eriytyä. Heljä Misukka, OAJ9