Kalamarkkinoita koskevia kalvoja 2002 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä, Kaija Saarni, Asmo Honkanen ja Jarno Virtanen
SALMARin tuloksia 1.Lohikalojen markkinat toimivat Suomessa kilpailullisesti a)Vähittäiskaupalla on kuitenkin eniten markkinavoimaa b) Kalatukkujen rooli keskeinen: tukkuhinnat johtavia c)Lohikalojen maailmanmarkkinahinta vaikuttaa kotimaisten lohikalojen hintoihin
SALMARin tuloksia 2.Tuotu lohi, kalastettu lohi ja kirjolohi kilpailevat Suomessa samoilla markkinoilla a)Kirjolohen hinta määräytyy ensisijaisesti oman tarjonnan ja tuodun kalan hinnan kautta. Tuotu lohi ei ole kuitenkaan kirjolohen täydellinen korvike: Kilpailee ensisijaisesti tuorekalamarkkinoilla b) Tuotu lohi ja kirjolohi määräävät kalastetun lohen hinnan. Kalastetun lohen sopeutuu nopeasti tuodun lohen ja kirjolo- hen hintojen muutoksiin c) Ylitarjontatilanteessa tuotu lohikala määrää kotimaisen kir- jolohen hinnan. Lohen minimihinta ei ole toimiva ratkaisu.
Kirjolohen hinta romahti vuonna 2001
Kotimaisen kirjolohen hinta seurasi tuodun kirjolohen hintaa
Kotimaisen ja tuodun kirjolohen vähittäishinnat samalla tasolla
Lohta ja kirjolohta tuotiin runsas 10 miljoonaa kiloa vuonna 2001
Kotimaisen kirjolohen tarjonta kausiluonteista
Keväällä pääosa tuotua kalaa
Lohta tuodaan kysynnän mukaan
Kirjolohesta puolet jalostetaan Lohi käytetään tuoreena
Tuoreen lohikalan tarjonta lisääntyi lähes vuonna 2001
Jalosteiden kysyntä kasvaa Kirjolohi säilyttänyt markkinaosuutensa Noin kolmannes (333 tonnia) norjalaisesta kirjolohesta jalostettiin v. 2001
(tuore kokonainen) (tuore file) Lohen tukkukatteet Tuoretuotteiden katteet laskevat Esitetyt katteet sisältävät voiton lisäksi kustannukset
Kirjolohen ja kalastetun lohen hinnat laskivat 2001 (Indeksi: 2000 = 100)
Siian, ahvenen ja kuhan hinnat nousussa (Indeksi: 2000 = 100)
Kaupallinen tarjonta + vapaa-ajan kalastuksen saalis Siiankulutus Suomessa
Suomen siikamarkkinat 2-3 miljoonaa kiloa 5-8 miljoonaa Euroa (25-50 Mmk) Siian kaupallinen tarjonta Suomessa
Merialueen siikasaaliit kokoluokittain vuosina
Siikatuotteet
Kalakaupan rakennemuutos Vähittäiskauppa ja SK: Yksiköt: Suurenevat, hypermarkettien markkinaosuus kasvaa, kalan erikoismyymälöitä marketeihin Keskusliikkeet: ketjutus, logistiikan tehostus, hankintojen keskitys, hankkijoiden kilpailutus, uusia tuotemerkkejä, maakuntaelintarvikkeiden kautta imagoa SK: Keskittymistä, ostoja keskitetään Tukut ja jalostamot: Yhteistyö keskusliikkeiden kanssa: keskittymistä, alihankintaa, aluehankintapisteitä, sopimuksia tai vertikaalista integraatiota, tuontia tarjontaa tasaamaan Alue-, raaka-aine-, tuote-tai markkinakohtaiset strategiat
Alkutuotannon rakennemuutos Kalanviljely: Toimijoiden määrä vähenee, keskittymistä, kasvatusta Ruotsissa, toimitussopimuksia tai muuta integroitumista tukkujen ja jalostusteollisuuden kanssa Kalastus: Toimijoiden määrä vähenee, keskittymistä (erityisesti silakka), ammattimaistuminen (laatu), integroitumista tukkujen ja jalostusteollisuuden kanssa
Muutokset koko tuotanto- ja kauppaketjussa Vähittäisketjujen rooli vahvistuu Vertikaalinen integraatio lisääntyy Kala-alan toimijoiden määrä vähenee > yhteistyö ja työnjako toimijoiden välillä tiivistyy Yhteistyön avulla pyritään alentamaan kustannuksia, tasaamaan kalan tarjontaa ja kysyntää, parantamaan kalan hintatasoa, laatua ja toiminnan läpinäkyvyyttä Entistä systemaattisempaa yhteistyötä tutkimuksen ja elinkeinon välillä
Vähittäiskaupan rakennemuutos Vähittäiskauppa EnnenNyt
Kalaelinkeinojen rakennemuutos Kalatukkukauppa EnnenNyt
Kalaelinkeinojen rakennemuutos EnnenNyt Kalankasvatus
Elinkeinojen vertikaalinen integraatio Ennen Nyt Kova hintakilpailu, vähäinen yhteistyö ja heikko laatu Keskittymistä, työnjakoa ja ammattimaisempaa toimintaa